Helsingin Sanomat
uutisoi, että
koulupsykologeille suunnitellaan laajaa koulutusta koulusurmia hautovien tunnistamiseksi. Tämä herättää pari kysymystä:
- <sarkasmi>Kuka tai mikä on koulupsykologi? En ole ikinä törmännyt.</sarkasmi> Sama ilman sarkasmia: kuvittelen, että koulupsykologi on henkilö, jolle koululainen voi mennä juttelemaan jos ahdistaa. Tällainen toiminta on kannatettavaa. Mutta onko tällaisia psykologeja suomalaisissa kouluissa? Minun lapsuudessani/nuoruudessani ('bout kymmenen vuotta sitten) ei ainakaan ollut tai niiden olemassaolosta ei kerrottu.
- Uutisessa sanotaan myös:
Psykologiliiton mukaan perehdytys saattaa alkaa jo keväällä. Kyseessä on malli, jonka avulla arvioidaan huolestuttavasti käyttäytyvän oppilaan tai opiskelijan tilanteen vakavuutta.
Täkäläisten koulusurmien tekijät eivät käsittääkseni käyttäytyneet mitenkään "huolestuttavasti" tai epänormaalisti ennen tekoaan. Surmaajien luonnehdinta (klik, klik) sopinee sellaisenaan tuhansiin suomalaisiin nuoriin. Miten mallia voidaan käyttää tilanteen vakavuuden arviointiin, jos potentiaalinen koulusurmaaja voi olla kuka tahansa?
Mielestäni toimivimpia menetelmiä koulusurmien ehkäisemiseen olisivat:
- Surmattujen henkilöiden ja heidän omaistensa tuskan esittely mediassa – sen sijaan että revitellään ammuskelua ja surmaajan persoonallisuutta. Tämä ei tietenkään ole mahdollista ilman omaisten yhteistyötä, eikä pidäkään olla.
- Nuorten mielenterveysongelmiin puuttuminen ajoissa (tämä pitäisi tehdä vaikkei kukaan olisi surmannut ketään).
- Väkivaltaa ongelmanratkaisukeinona ihannoivan junttikulttuurin hivuttaminen sivistyneempään suuntaan (helpommin sanottu kuin tehty).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti