Tiedeuutinen - myös matematiikkauutinen - kiinnostaa massoja, kunhan se otsikoidaan järkevästi

Olen usein kuullut sanottavan, että ihmisiä kiinnostavat vain uutisotsikot, jotka ovat tyyppiä "mallikaunotar vilautti peppuaan - klikkaa ja katso kuvat". Ja sen takia lehdet kirjoittavat pääasiassa moisista aiheista. Ja tiedeuutiset ja varsinkin matematiikka ovat epäsuosittuja.

Fakta on, että tiedeuutisetkin kiinnostavat, kunhan ne vain:

1. Otsikoidaan järkevästi
2. Kirjoitetaan kiinnostavasti.

Malliesimerkin tästä tarjoaa Suomen Kuvalehden juttu Tieteellinen läpimurto: ||Tƒ||L²(w) ≤ C(T)|| w||A²||ƒ||L²(w), joka kertoo mielenkiintoiseen tapaan huippumatemaatikko Tuomas Hytösestä ja hänen saavutuksistaan. Kuvakaappausta en ehtinyt ajoissa ottaa, mutta juttu oli kerännyt Amppareissa puolitoistasataa peukkua ja reilut 10000 klikkiä. Tällä listalla se oli toisena:

Eli juttua sekä käytiin katsomassa että siitä tykättiin. On harvinaista, että sama juttu kerää sekä huippumäärän peukkuja että klikkejä.

Siis: kyllä tiede ja sen tekijät kiinnostavat, kunhan juttu on kirjoitettu hyvin.

Edit: Googlen välimuistista löytyi klikki- ja äänitilanne jouluaatolta - se oli vielä parempi kuin muistin:

Pika-arvio kirjasta: Alakoulun matematiikkaa vanhemmille

Bongasin Entressen kirjaston uutuushyllystä kirjan Ketola - Bernoulli - Tuominen: Alakoulun* matematiikkaa vanhemmille (Tammi 2010). Kerrassaan mainio idea: kun oma lapsi menee kouluun, niin on kiva, jos omat tiedot ovat ajan tasalla. Vaikka matematiikkaa osaisikin, jotkut pikkuasiat voivat muuttua omista kouluajoista, esimerkiksi omat vanhempani piirsivät jakokulman eri tavalla kuin meille opetettiin 1990-luvun alussa ala-asteella.

Silmäilin kirjan läpi, ja allekkainlaskun merkinnät ym. eivät nyt näytä muuttuneen mihinkään sitten 1990-luvun. Mutta aina on hyvä tarkistaa.

Niille vanhemmille, jotka eivät käytä matematiikkaa työssään, kirja on ihan hyvä kertaussetti. Mitä eroa on luvulla ja numerolla? Kummalle puolelle tulikaan supistamis- ja kummalle laventamismerkki? Mikä on neljäkäs? Kirja sopii (?) myös oppikirjaksi lapselle, joka haluaa edetä matematiikassa normikoulua nopeammin.


* Ala-aste on nykyään alakoulu, jos olen oikein ymmärtänyt.

Mikä tässä meni pieleen? Somegurut, pelastakaa matematiikka!

Luin pari viikkoa sitten Opettaja-lehdestä mielipidekirjoituksen, jossa lehtori Markku Halmetoja harmittelee, että hänen ja 199 muun opettajan sekä teollisuuden asiantuntijatehtävissä toimivan henkilön allekirjoittama matematiikan kouluopetusta kritisoivan avoin kirje ei saanut toivottua julkisuutta.

Itse olen iloinen että Halmetoja kirjoitti mielipidekirjoituksen, aihe kun kiinnostaa minua ja ilman tätä mielipidekirjoitusta en olisi koko avoimesta kirjeestä kuullutkaan. Mielipidekirjoitus on lyhyt ja se kannattaa lukaista läpi vaikka saman tien. Itse avoin kirje sen sijaan on pitkä, joten yritän referoida sen sisällön tähän tosi lyhyesti:

• 200 ihmistä - joukossa mm. parikymmentä professoria - on allekirjoittanut avoimen kirjeen, jossa vaaditaan MAOLilta ja päättäjiltä toimenpiteitä matematiikan opetuksen kehittämiseksi.
• Yläkoulun nykyinen matematiikan opetus ei vastaa tarkoitustaan, ja yläkoulun matematiikka pitäisi eriyttää lyhyeksi ja pitkäksi matematiikaksi.
• Taulukkokirjan käyttö ylioppilaskirjoituksissa pitäisi kieltää.

Mutta palatakseni Halmetojan kirjoitukseen: nikä mättää, miksi tiedotusvälineet eivät kiinnostuneet kirjeestä? Tässä omat arveluni:

• Kirje on pitkä kuin synti, kolme aanelosellista tekstiä. Toimittaja tai uutispäällikkö, jonka sähköpostiin kolisee vajaasta sadasta (pikkulehti tai erikoislehti) useaan sataan (iso lehti) lehdistötiedotetta työpäivän aikana, sivuuttaa kirjeen kylmästi, jos viestissä ei ole repäisevää kärkeä. Kirjeen ensimmäinen lause kuuluu:
  Lukion pitkän matematiikan keskeinen tehtävä on niiden opiskelijoiden kouluttamisessa,
  jotka myöhemmin jatkavat matemaattisilla, teknisillä ja luonnontieteellisillä aloilla yliopistoissa ja ammattikorkeakoulussa. Heräsikö sinun mielenkiintosi? No ei minunkaan.
• Oletetaan, että toimittaja pitää matematiikan opetusta tärkeänä juttuna. Tämähän on tärkeä homma, katsotaan mitä teollisuusvaikuttajia kirjeen allekirjoittajana on. No Jorma Ollila nyt varmasti, siitähän saa kivan otsikon. Mutta voi: listalla ei ole yhtäkään edes puolitunnettua henkilöä. (Minä toki TKK:lla työskennelleenä tiedän, kuka on Samuli Aalto tai Simo Kivelä, mutta tavallinen toimittaja [lehden lukijasta puhumattakaan] ei tiedä.) Miksi allekirjoittaneiden joukossa ei ole Jorma Ollilaa, Matti Alahuhtaa, Björn Wahlroosia tai muuta julkkisjohtajaa? Vaihtoehtoja on kaksi:
• Heiltä ei ole kysytty.
• Heidän mielestään matematiikanopetus on nykyisellään kunnossa.
• Molemmissa tapauksissa toimittaja kohauttaa olkapäitään ja siirtyy kirjoittamaan juttua eduskuntavaaleista tai Johanna Tukiaisesta.
• Nyt kirjeen allekirjoittajalista on demokraattisesti aakkosjärjestyksessä. Uutisarvoa olisi voinut yrittää pelastaa lajittelemalla professorit alkuun. Listalla on 22 professoria, se voi jo herättää toimittajan mielenkiinnon. "Professorit: Matematiikan opetus Suomessa kuralla"
• En tiedä, lähtikö kirje mediaan sellaisenaan, vai oliko siitä tiivistetty lehdistötiedote. Jos ei ollut, niin seuraavista faktoista ja ideoista sellaisen olisi voinut koota:
• maassamme on aina opiskeltu matematiikkaa OECD-maiden pienimmällä viikkotuntimäärällä
• Tasokurssien poistamisen jälkeen peruskoulun matematiikan opetus on latistettu heikoimpien oppilaiden tasolle.
• kaikista kouluaineista matematiikka tarjoaa asianmukaisesti opetettuna eniten harjaannusta luovaan ajatteluun.
• yläkoulun matematiikka eriytettävä tavalla tai toisella lyhyeksi ja pitkäksi matematiikaksi
• taulukkokirjan käytöstä tulee luopua. "Professorit: Taulukkokirja pilaa oppimisen."
• Lähteet kannattaisi mainita. Esimerkiksi, onko taulukkokirjasta luopumisen hyvät vaikutukset oppimiseen mutupohjalta heitetty väite vai onko asiaa tutkittu tieteellisesti? Entä mihin perustuu väite, että juuri matematiikka tarjoaa eniten harjaannusta luovaan ajatteluun?
• Entä sosiaalinen media? Levitettiinkö tietoa kirjeestä muualla kuin Luma-foorumilla? Jakoivatko kaikki allekirjoittajat kirjeen Facebook-sivullaan? Entä Suomi24:ssä tai muilla vilkkailla keskustelufoorumeilla?
• Lähetettiinkö medialle ainoastaan sähköpostia vai koitettiinko myös muuten saada viestiä perille? Hyvä kikka, jota viestintätoimistot käyttävät, on se, että katsotaan, kuka toimittaja on aikaisemmin kirjoittanut samantapaisesta aiheesta (vinkki 1, 2 ja 3), ja soittaa hänelle ja laittaa sitten sähköposti perään.
• Lopuksi vielä tekninen seikka: kirjeen (joka on selvästi laadittu LaTeXilla) fonttiasetukset ovat pielessä, jolloin kirjeestä copypastattu lause näyttää tältä: Lukion pitk¨an matematiikan keskeinen teht¨av¨... Ei ehkä muodostu julkaisun esteeksi, mutta ärsyttää toimittajaa.

Lopuksi korostan, että tämän bloggauksen tarkoitus ei ole haukkua tuon kirjeen tekijöitä, vaan päinvastoin, pidän asiaa tärkeänä, ja toivon, että viesti saadaan läpi mediaan ja päättäjille. Kirjeen saama vähäinen huomio harmittaa minuakin. Ehkäpä joku blogini kahdestakymmenestä neljästä lukijasta kertoo asiasta huomenna kapakassa tutulle toimittajalle, ja matematiikan opetuksen tasosta tehdään neljän aukeaman juttu Hesarin kuukausiliitteeseen. Toivotaan näin.

Mitä muuta kirjeen laatijat olisivat voineet tehdä sanoman perille saamisen edistämiseksi? Kerro mielipideesi kommenttilaatikossa. Autetaan yhdessä kirjeen allekirjoittajia.