Visalla maksu kysyy verkkopankkitunnareita - ärsyttääkö?

Taisi olla vuosi tai pari sitten, kun (ennen niin vaivattomasti toimineella) Osuuspankin Visalla maksettaessa suomalaiset verkkokaupat rupesivat tivaamaan verkkopankkitunnuksia. Seuraavaksi syöpä levisi S-Pankin visakorttiin ja nyt näemmä myös Stockmannin MC-korttin (vaikka en edes muistanut, että minulla on Solo-tunnukset). Ja näin kätevästi se sujui:

e-tunnisteen 85967293 käsittelyssä tapahtui järjestelmähäiriö.
Error     Maksu on jo pankissa. (V2322A0Q)
Järjestelmähäiriö

Tätäkin perustellaan (kai) turvallisuudella. Nordean yritys-Mastercard, jonka aikanaan hankin firmalleni, toimii sentään vielä niin kuin luottokortin kuuluukin.

Ja olen myös huomannut, että ulkomailta ostettaessa tältä pelleilyltä yleensä välttyy. Ostakaamme siis ulkomailta.

Turvallisuus on toki hyvä juttu, mutta jos käytettävyyttä heikennetään liikaa vedoten turvallisuuteen, se kääntyy itseään vastaan.

Arvosanat haittaavat oppimista

Hesarin tiedesivuilla oli eilen mielenkiintoinen artikkeli Numerot haittaavat oppimista. Kannattaa lukea kokonaan, mutta tässä pari sitaattia:

Mi­tä enem­män op­pi­las suun­tau­tuu nu­me­roi­hin, si­tä vä­hem­män hän suun­tau­tuu op­pi­mi­seen.

Toi­sek­si, nu­me­rot saa­vat op­pi­laan suo­si­maan hel­poim­pia mah­dol­li­sia teh­tä­viä. ... He esi­mer­kik­si va­lit­se­vat ly­hyem­män kir­jan tai pro­jek­tin tu­tus­ta ai­hees­ta, jot­ta huo­non nu­me­ron ris­ki oli­si mah­dol­li­sim­man pie­ni.

Kol­man­nek­si, ar­vo­sa­nat hei­ken­tä­vät op­pi­lai­den ajat­te­lua. Kir­jo­ja se­lai­le­mal­la op­pi­laat op­pi­vat et­si­mään si­tä, mi­tä hei­dän odo­te­taan tie­tä­vän. He ei­vät opi poh­ti­maan esi­mer­kik­si si­tä, mik­si tiet­ty väi­te on to­si, vaan ky­sy­mään, tu­lee­ko tä­mä asia ko­kee­seen.

Minua itseäni - mikään kasvatustutkijatohtori ei ole, mutta näin riviopettajana - kyrpii se, että arvosana-asteikko, oli se sitten nelosesta kymppiin tai ykkösestä vitoseen, luo sellaisen harhakuvan, että on joku maksimitaso, jonka voi saavuttaa ja se on sitten siinä. Jos todistus on täynnä kymppejä hyvien pohjatietojen ansiosta, niin turha pyrkiä parempaan, kun siellä on jo niitä kymppejä.

Kokeiltua: Amazon Kindle - sopii opetuskäyttöön

Tulipahan kokeiltua tätäkin ei-niin-uutta vempelettä, Amazon Kindleä, tarkemmin sanottuna mallia:

Kindle Keyboard 3G, Free 3G + Wi-Fi, 6" E Ink Display

Pari lyhyttä kommenttia:

• Tässä uudemmassa mallissa on kunnollinen pdf-tuki. Itse skannatut kirjatkin näkyvät kunnolla, toisin kuin ennen. Kindleen pystyy myös lähettämään pdf:iä langattomasti (ja tämä on ilmaista WLANin kautta - 3g:n kanssa maksaa joitakin senttejä).
• Näyttö on erittäin selkeä ja mukavalukuinen. Sivun vaihto kestää about puoli sekuntia, mikä on siedettävää tuolle näyttötyypille.
• 3G toimii kivasti. Vehkeellä pääsee mm. englanninkielistä Wikipediaa selailemaan ilman kuukausimaksuja. 
• Vehkeeseen on helppo ostaa uusia kirjoja jos sinulla on Amazon-tili valmiina (ja yleensä on, jos olet Kindlen ostanut :-).
• Vehkeessä on myös toimiva MP3-soitin.
• Paras ominaisuus on toimiva synkronointi. Voit lukea Amazonista ostettua e-kirjaa omalla tietokoneellasi, Amazon Cloud Readerilla miltä koneelta tahansa, sekä Kindlellä, ja alleviivaukset sun muut synkronoituvat reaaliaikaisesti.

Huomautus: jos ostat Kindlen työpaikallesi yhteiskäyttöön, muista Home -> Menu -> Settings -> Deregister. Tällöin kukaan ei yllätä sinua ostamalla kirjoja sinun laskuusi :-).

Keksin myös sovelluksen opetuskäyttöön: Kindlet ovat halpoja (reilu satanen per laaki), joten ne sopisivat hyvin e-kirjojen jakeluun opiskelijoille. Näitä voisi hyvin käyttää myös kokeessa: opiskelija voisi tarkistella faktoja pdf-kirjasta (hakutoiminnon kera!) ja selailla englanninkielistä Wikipediaa. Varmaan noilla joku bittivelho osaisi chattaillakin, mutta se ei ole ihan triviaalia ja sen kyttääminen menisi jo vainoharhaisuuden puolelle (varsinkin kun on helpompiakin tapoja fuskata).

Pienyrittäjät ja riviopettajat vievät koulutusta eteenpäin, eivät byrokraatit

Internetin ja sosiaalisen median työkalujen tuleminen kaikkien ihmisten saataville on mullistanut mediamaailman täysin. Toimittaja ei ole enää se hallitsija, joka päättää, millaista tietoa kansalle syötetään. Ja nyt netti on tekemässä saman myös koulutussektorilla. Kirjoitin tästä jo aiemmin lyhyesti.

Muutama vuosi sitten tuli tasokkaita opetusvideoita ilmaiseksi tarjoava Khan Academy, sitten ilmestyi Anya Kamenetzin legendaarinen kirja DIY U, jossa kyseenalaistettiin perinteisen ja kalliin (korkeakoulu)opetuksen tulevaisuus ja kuluneen vuoden sisällä on julkaistu nippu palveluja, jotka tarjoavat amerikkalaisten huippuyliopistojen kursseja nettikursseina:

• Coursera
• Udacity
• MITx

Mutta mitä tapahtuu täällä Suomessa, koulutuksen PISA-mallimaassa? Lyhyesti: istutaan sormi nenässä ja ihaillaan PISA-tuloksia. Meillähän oli kyllä vajaa kymmenen vuotta sitten joku virtuaaliyliopistohanke, mutta sen ainoa merkittävä saavutus taisi olla veronmaksajille tuotettu muutaman miljoonan euron lasku (ja nippu verkko-oppimateriaaleja, jotka makaavat netissä päivittämättömänä, koska niitä ei ole lisensoitu avoimella lisenssillä). Ja kustantajathan eivät tunnetusti tee muuta kuin pistä hanttiin kaikelle sähköiselle ja avoimelle.

Pidemmin: onneksi tähän löytyy muutamia poikkeuksia:

• Opetus.tv - parin pienyrittäjän lupaava projekti, jossa on (ensimmäisenä Suomessa?) tasokkaita opetusvideoita lukiotasolle. Iso käsi äijille!
• Matematiikan opetuksen tulevaisuus -sivusto. Hyvä resurssipankki ja mielenkiintoinen opetusmenetelmä. Opettajien oma projekti, ei byrokraattien.
• Ja ei se julkishallintokaan ihan sormi perseessä istu: onhan meillä Helsingin yliopiston MOOC. Suoritin ja tykkäsin. Tsemppiä sinnekin!

Noita kaikkia kolmea yhdistää uudenlainen ajattelumalli: pois opettajajohtoisesta käskyttämisestä, ja tilalle malli, jossa jokainen opiskelija etenee tehtäviä tehden omaan tahtiin ja oppimateriaali "opettaa itse itsensä" opiskelijoille. Tälle tekniikalle ja sen variaatioille on eri nimiä (Extreme Apprenticeship, Flipped Classroom), mutta perusajatus on sama.

Tärkeintä on, että ei odotella, että valtio tekee jotain puolestamme ja myöntää isoja Tekes-rahoja, vaan pistetään vain itse töpinäksi. Can do!

Loppuun vielä mainio video Opetuskulttuuri murroksessa:

Outlook pilasi työpaikan sähköpostikulttuurin

Minulle - ja kaikille muillekin - opetettiin TKK:lla, että sähköpostiin vastataan:

• lainaamalla viestiä vain jos on tarvetta
• ja kun lainataan, vastaus laitetaan lainauksen alle (ja lainauksen eteen tulee väkäset). Siis tällä tavalla.

Kun vaihdoin työpaikkaa TKK:lta Metropoliaan (ja työpaikka otti käyttöön Outlookin aiemman Groupwisen tjsp. tilalle), tämä selkeä ja toimiva tapa tuhottiin. Outlook kun perusasetuksilla tekee kaikki mahdolliset virheet: lainaa koko viestin ilman väkäsiä ja sijoittaa vastauksen siihen päälle.

Korjata siis pitäisi seuraavat asiat:

• Lainatun viestin eteen pitää laittaa väkäset, siis tällaiset: >
• Vastaus tulee lainauksen alle, ei päälle

Tämä osoittautui yllättävän hankalaksi. Väkäset saa kyllä päälle valikosta:

• File -> Options -> Mail
• Replies and Forwards kohdasta When replying to message "Include original message text" tilalle vaihdetaan "Prefix each line of the original message"
• Ja alle prefix message with -kenttään syötetään > (mulla se oli siellä jo)
• Ja lopuksi klikataan Ok

No, edelleen Outlook tarjoaa top-postausta. Tämä siedettäköön, ei ole iso juttu siirtää itse kursoria sinne viestin loppuun. Ja vastatessani plain text -muotoiseen sähköpostiin väkäset tulevat nätisti oikein. Mutta: jos vastaan html-viestiin, ei lainaukseen tule "väkäsiä" vaan hämärä sininen reunapalkki, joka vieläpä kopioituu uusille riveille, jos yritän kirjoittaa omaa vastaustani sinne väliin. Eli koko merkinnän idea (=erottaa oma tekstini lainauksesta) menee munille.

Ainoa löytämäni ratkaisu on pakottaa Outlook tekemään viestiin vastaaminen aina tekstimuodossa, niin saan ne rakkaat väkäseni sinne. Tämä osoittautuu todella hankalaksi: mitään "reply always as plain text" -täppää ei ole olemassa. Ainoa tapa näyttää olevan se, että käsketään Outlook lukemaankin kaikki viestit vain tekstinä, niin sitten vastaaminenkin tapahtuu plain text -muodossa. Tämä löytyy yllättävästä paikasta:

• File -> Options -> Trust Center
• Trust Center settings
• Email security 
• Read all standard mail in plain text

Haittapuolena on, että nyt minun on pakko lukea kaikki viestit ilman muotoiluja. Ei voi mitään. Vielä pitäisi taivutella ylläpito laittamaan nämä asetukset kuntoon kaikilta (siitä vasta soppa tulee, jos on top-postausta ja bottompostausta sekaisin).

Teoria lapsiin suojatiellä törmäilijöistä

Taas uutisoitiin lapseen suojatiellä törmänneestä autoilijasta. Törmäys noudatti samaa kaavaa kuin aikaisemmatkin tapaukset. Auto ja tapahtumapaikka olivat erilaiset. Joko:

• liikkeellä on mielipuoli, joka kiertelee ympäri Suomea aina erilaisella autolla vaanimassa lapsia suojateillä
• Tervakoskella on tällainen mielipuoli, joka on saanut muutaman jäljittelijän

tai sitten oma teoriani (joka ei mitenkään poissulje sitä, etteivätkö yllä olevat voisi olla tosia):

Tumpeloiden törmäileminen lapsiin suojatiellä on todella yleistä, mutta asia on nyt vasta noussut pinnalle. Osa tapauksista voi olla sellaisia, että autoilija viittilöi liikkuvasta autosta, lapsi ei uskalla mennä suojatielle, ja sitten yhtäkkiä sekä lapsi että autoilija lähtevät liikkeelle.

Miksi asia olisi noussut pinnalle vasta nyt? Koska kaikki lapset eivät välttämättä kerro kotona tapahtuneesta (peläten sitä, että vanhemmat rajoittavat pyöräilyä) eivätkä kaikki vanhemmat välttämättä ilmoita tällaista tapausta poliisille (perusteluna se, että "ei ole mitään järkeä ilmoittaa, kun ei tiedetä rekisterinumeroa).

Asiaa ei yhtään helpota se, että liikennesääntöjen mukaan autolla on (muuutamaa poikkeusta lukuunottamatta, esim. kääntyvä ajoneuvo tai kärkikolmio) etuajo-oikeus, jos lapsi ylittää suojatietä polkupyörällä (siis ajaen, ei taluttaen). Ja jos suojatie ei ole pyörätien jatke, suojatielle ei edes saa pyöräillä, vaan pyörää pitää taluttaa. Tämä aiheuttaa monille sekaannusta: vaikka alle 12-vuotias saa pyöräillä jalkakäytävällä, suojatien ylittämisessä häntä ei rinnasteta jalankulkijaan, vaan hän on pyöräilijä, ja auton kuljettajalla on oikeus olla pysähtymättä. Todetaan nyt vielä erikseen, että tämä ei anna oikeutta ajaa toisen päälle ja tieliikennelainkin mukaan kuljettajan on erityisesti varottava lähestyessään ... lapsia, vanhuksia, vammaisia tai muita, joilla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä.

Lukemista:

• Kuvitettu pikaopas risteyspyöräilyyn
• Polkupyöräwiki: liikennesäännöt

Kotiopetus luvanvaraiseksi - mitä sanovat muut puolueet?

Kaveri vinkkasi toukokuun alkupuolella, että SDP:n puoluekokoukselle on tehty aloite kotiopetuksen muuttamisesta luvanvaraiseksi. Ja kuten sivuilta nyt näkee, aloite meni läpi.

Mediassa tätä ei ole vielä noteerattu. Jännä nähdä, tuleeko luvanvaraisuus voimaan tällä hallituskaudella, kun opetusministerikin on verkkosukkahousupuolueesta.

Luvanvaraisuutta perusteltiin Tölö Unga Socialister ry:n aloitteessa seuraavasti:

Lapsen kannalta voi olla perusteltua, että esimerkiksi sairauden vuoksi huoltaja opettaa lasta kotona. Kuitenkin yhä useammassa perheessä lapsi halutaan kotiopetukseen esimerkiksi uskonnollisen syyn vuoksi. Yhdysvalloista leviävä kotiopetusliike on saanut jalansijaa myös Suomessa. Kotiopetuksessa oleville lapsille ei voida taata laadukasta pedagogista opetusta, ja on myös riskinä, että lapsi jää paitsi koulun tuomasta sosiaalisesta oppimisesta. Kotiopetuksen perusteleminen arvopohjalla ei ole kestävää, sillä jokaisessa kodissa vallitsee oma arvomaailmansa, ja peruskoulun tarkoituksena on, että opitaan kunnioittamaan moniarvoista ihmiskuvaa. Mikäli kotiopetus hyvin perustein todetaan lapselle paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin kouluopetus, olisi tämän oltava luvanvaraista.

Kaipaisin lähdeviitteitä noille perusteluille (ei voida taata laadukasta pedagogista opetusta - peruskoulussako muka voidaan?), mutta tuo uskontoperustelu ei ole ihan hihasta ravistettu:

• http://kotikoulu.net/ -sivuilla seisoo: tätä sivustoa ylläpitää Kotikouluverkosto, joka on suomalainen, kristilliseltä arvopohjalta toimiva kotikouluperheiden verkosto. Verkosto toimii Kristillisen kasvatuksen keskuksen yhteydessä.
• http://www.suomenkotiopettajat.fi/ -yhdistyksen sivuilla mainitaan, että yhdistyksellä on kristillinen johto, mutta sen toiminta ja resurssit ovat avoimesti tarjolla maailmankatsomukseen katsomatta.
• Myös parin vuoden takainen Koivuniemi-kohu ei ainakaan vähentänyt kotiopetuksen leimaa uskonnollisena aivopesuna.

Yhdysvalloissa uskonto on kotiopetuksen syynä 33 % vanhemmista (lähde) ja toisen lähteen mukaan 38 % vanhemmista. Muita yleisiä syitä ko. raporteissa olivat:

• kotona pystyy tarjoamaan paremman koulutuksen
• koulussa on huono oppimisympäristö
• perhesyyt
• ja niin edelleen

Tämä "uskontoleima" luonnollisesti ärsyttää niitä, jotka ovat kannattavat kotiopetusta ihan sekulaarein perusteluin. Muita syitä kotiopetukselle voi olla vaikkapa se, että:

• koulussa ei opeteta elämänkatsomustietoa (käänteinen uskontoperustelu :-)
• koulumatka on pitkä
• lapsen terveys ei kestä homekoulua
• peruskoulu ei tarjoa tarpeeksi haastetta (tai tarjoaa sitä liikaa)
• muu aatteellinen perustelu (hippiaate, anarkismi, tai ylipäätään vastustetaan valtion sekaantumista ihmisten asioihin)

Ohessa muutama linkki ajatuksia herättämään:

• Anarkokapitalisti-blogi: Tarvitaanko hyvinvointivaltiossa viranomaisilta lupa elämiseen? Postauksessa pohditaan muun muassa muiden puolueiden suhtautumista.
• Takkiraudan pitkäpiimäinen (kuten aina :-) mutta ihan järkevä postaus, jossa käsitellään koulukiusaamista. Kannattaa lukea, jos on tylsää töissä.
• Vapaa Ajattelija: ET-opetusta kotona - käytännön esimerkki elämänkatsomustiedon kotiopetuksesta.

SDP:n aloitteen vastustajat pelkäävät, että kotiopetuksen muuttaminen luvanvaraiseksi voi käytännössä tarkoittaa sen kieltämistä kokonaan. Ihan asiallinen pelko: näin on käynyt muun muassa Ruotsissa, josta virtaa Suomeen (Ahvenanmaalle?) kotiopetuspakolaisia. Aloitteen puolustajat taas perustelevat lasten hyvinvoinnilla sekä väittävät, että luvanvaraisuus on eri asia kuin kieltäminen (onkohan näin?).


Oma kantani on, että koska:

• kotiopetus on marginaalinen juttu Suomessa (kotiopetuksessa on noin 300 lasta, johon lasketaan myös ilman toimilupaa toimivien Steiner- ym. yksityiskoulujen oppilaat),
• vastoin monen luuloa kotiopetus on jo nyt tarkkaan valvottua toimintaa (kunta seuraa oppimistuloksia ja tarvittaessa koulu ja sosiaalitoimi puuttuvat asiaan),
• kotiopetus sujuu Suomessa pääosin hyvin ja
• vastustan ylipäätään kaikenlaista turhaa toisten asioihin puuttumista

kotiopetusta ei tule muuttaa luvanvaraiseksi, vaan nykyinen valvonta on riittävää.

Hyvistä opettajista ei ole pulaa...

... pulaa on opetusmenetelmistä, jotka toimivat myös huonolla opettajalla. Näin avasi professori erään oppimista ja opettamista koskevan seminaarin.

Professori on harvinaisen oikeassa: opettajiin pätee sama mikä pätee lääkäreihin, lakimiehiin, automekaanikkoihin, opiskelijoihin ja vaikkapa siivoojiin: hommansa erinomaisesti osaavia on harvassa. Sen takia on tärkeää kehittää parempia diagnostiikkatyökaluja, puhdistusaineita, opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja.

Monella meistä on negatiivinen ennakkoasenne opetusohjelmiin ja tietokoneavusteiseen oppimiseen. Syykin on selvä: sanasta "opetusohjelma" tulee mieleen suomalaisten nyrkkipajojen 1990-luvulla (ja valitettavasti vielä nykyään) kyhäilemät multimediaromput ja muut kilkkeet. Tekniikka kuitenkin kehittyy. Uusi tekniikka on aina alussa huonoa: esimerkiksi reilut sata vuotta sitten piti autoihin vaihtaa sytytystulpat tuhannen ajokilometrin välein, eivätkä ne muutenkaan olleet mukavia kapistuksia.

Opetustekniikka kehittyy koko ajan, ja nyt ollaan jo niin pitkällä, että oppimistulokset opetusohjelman kanssa ovat yhtä hyviä kuin tulokset perinteisessä opettajavetoisessa opetuksessa (uutinen Slashdotissa).

Jos sama vauhti jatkuu, pian yliopistomatematiikan opiskelu sujuu vaikkapa innostuneelta yläkoululaiselta 10 dollarin hintaisella - tai ilmaisella - kännykkäsovelluksella. Missä vain. Milloin vain. Ja nykyiset tuotteet ovat jo hyviä nekin Jos olet viimeksi kokeillut opetusohjelmia 1990-luvulla, käypä tutustumassa heti vaikkapa:

• Khan Academy
• Opetus.tv
• Coursera
• Udacity
• MITx

Innolla odotan, missä ollaan 10 vuoden päästä!

Sähköturvallisuustutkinnon kysymykset

Edit 4.7.2014: Olen siirtänyt kaikki kysymyssarjat Wikibooksiin, josta ne ovat ladattavissa ilman rekisteröitymistä sun muuta kikkailua. Voit ladata ne tästä: Sähköturvallisuustutkintojen vanhat kysymykset
Edit 26.11.2012: nyt myös syksyn 2012 kysymykset ja vastaukset saatavilla.

Perinteisesti Tukesin Sähköturvallisuustutkinto 1, 2 ja 3:n kysymykset on pitänyt ostaa kaupalliselta Sähköinfo Oy:ltä (hintaan 14,76 €) tai Opiks-Tiimi Oy:ltä. Mutta ei tarvitse enää - saat ne ilmaiseksi täältä, ole hyvä:

• Sähköturvallisuustutkinto 1, 2 ja 3 (pdf Scribdissä)
• Sähköturvallisuustutkinto 1, 2 ja 3 (sama Slidesharessa)

Aikaisemmin Tukes on toimittanut kysymys- ja vastaussarjat edellä mainituille firmoille, ja firmat ovat sitten myyneet niitä eteenpäin. Valitin menettelyn laillisuudesta Tukesille, ja Tukes päätyi erikoiseen ratkaisuun:

Tukes myy sopimusten mukaisesti tutkinnonjärjestäjille tutkintokysymykset tutkintojen järjestämistä varten. Tutkintokysymyksistä perimme hinnastomme mukaisesti maksun, joka on tällä hetkellä 844 €.

Olemme lähettäneet vanhoja tutkintotehtäviä kahdelle kaupalliselle organisaatiolle veloituksetta jatkojakelua varten.

Tukesille tulleiden yhteydenottojen  vuoksi menettelyä on tarkasteltu uudelleen, ja on päädytty siihen, että tasapuolisuussyistä vanhoista tutkintotehtävistä veloitetaan jatkossa sama kysymyssarjojen hinta kuin tutkinnon järjestäjiltäkin. Kaikilla on mahdollisuus saada vanhoja tutkintosarjoja samoin ehdoin.

Tukesin internetsivuille tulee tutkintoon osallistuvia varten  nähtäville malliksi jokin vanha kysymyssarja.

Eli ennen homma meni niin, että Tukes antoi sarjat (ilmaiseksi?) kahdelle firmalle, jotka sitten myivät niitä eteenpäin. Ja nyt asiaa ollaan korjaamassa (heh) siten, että nyt kysymyksiä saa Tukesilta tuota 844 euron maksua vastaan.

No, minäpä korjaan asian vielä näppärämmin - tarjoan kysymyssarjat ilmaiseksi. Tämä on laillista, koska:

• Kysymyssarjojen kysymykset eivät yhdessä eivätkä yksinään ylitä teoskynnystä.
• Mikään laki ei määrää kysymyksiä salaisiksi sen jälkeen, kun koe on pidetty.

 Nauttikaa! Ja muistakaa tehdä sähkötöitä turvallisesti.