- HS 25.11.2008: Miksi säästävää opiskelijaa rangaistaan. Kansalainen Harri Laine kritisoi opintotukijärjestelmää siitä, että jos opiskelija myy sijoitusrahasto-osuuksia (suurempaan hintaan kuin millä ne oli ostettu) ja sitten sijoittaa välittömästi rahat uudestaan toisiin rahastoihin (ilman että käteistä siirrellään pankkitilille), Kela laskee syntyneen luovutusvoiton opiskelijan tuloiksi. Tämä taas syö opiskelijan opintotuen, koska tulorajat ylittyvät. Hän kysyy myös, että " onko oikein, että nuorta rangaistaan siitä, että on oppinut säästämään ja pitää kertyneet säästöt tallessa? Jos sijoitukset olisivat menneet mönkään, ei karhuamista olisi tietenkään tapahtunut." Ihan aiheellinen kysymys mielestäni.
- HS 1.12.2008: Pääomatulo vaikuttaa opintotukeen. Kelan etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen rientää vastaamaan mm. että "En näe perusteita sille, että sijoitustoiminnasta saatuja tuloja kohdeltaisiin lievemmin kuin palkkatuloja. Ei voida myöskään ottaa huomioon sitä, mihin tulot on käytetty. Olisi hyvin vaikeaa selvittää, ovatko tulot menneet uusiin sijoituksiin, velkojen maksuun vai hyvään tai huonoon elämään. Eikä se mielestäni olisi oikeudenmukaistakaan. " Ymmärrän Lahtisen mielipiteen: se, että valvonta hoidetaan verottajalta saadun euromäärän perusteella, on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin rahojen käytön selvittäminen. Lahtinen myös muistuttaa siitä, että kyseessä ei ole Kelan päähänpistosta vaan lainsäädännön asettamista rajoista.
- HS 4.12.2008: Sijoitustappiot käyvät opiskelijalle kalliiksi. Opiskelija Pekka Alahuhta kritisoi sitä, että luovutusvoitot otetaan huomioon opintotuen tulovalvonnassa, mutta sijoitustappioita ei saa vähentää. Toisin sanoen, jos opiskelija myy tukivuoden aikana yhden arvopaperisatsin pois 20 000 euron voitolla ja toisen arvopaperisatsin 20 000 euron tappiolla, opintotuet palavat niin että risahtaa. Vaikka opiskelijan nettovoitto on tasan 0 euroa.
- HS 13.12.2008: Opintotuella ei rahoiteta sijoitustappioita. Ilpo Lahtinen vastaa Pekka Alahuhdan kritiikkiin. Sisältö on käytännössä "Tulovalvonnassa voitaisiin käyttää verotettavaa tuloa yhtä helposti kuin veronalaista tuloa, mutta Kela ei voi sitä päättää. Muutos edellyttäisi opintotukilain muutosta. Suurimmalle osalle opintotuen saajista veronalainen tulo on kuitenkin helpompi. On huomattavasti yksinkertaisempaa arvioida bruttotulonsa kuin laskea sitä, minkä suuruisiin verovähennyksiin voisi olla oikeutettu." Olen osittain eri mieltä Lahtisen kanssa. On totta, että keskiverto-opiskelijan on yksinkertaisempaa katsoa tulonsa joulukuun palkkakuiteista, ja laskea niiden pohjalta, paljonko tukea pitää palauttaa. Mutta: paljon yksinkertaisempi ratkaisu olisi, että opintotukien palauttamisen deadline siirrettäisiin maaliskuulta marraskuulle – jolloin verotus olisi toimitettu ja mahdollinen tuenpalautus suoritettaisiin verolipulla seisovan verotettavan tulon perusteella.
Kelan virkamies Ilpo Lahtinen jatkoi opintotuen ja osakesäästämisen ongelmien käsittelyä (HS 13.12.). Koska opintotuen tulorajat lasketaan veronalaisen tulon eikä verotettavan tulon mukaan, luovutusvoitot voivat viedä opintotuen, mutta luovutustappioita ei saa vähentää. Tähän on onneksi olemassa laillinen ja helppo ratkaisu.
Opiskelija pystyy välttämään tulorajojen haittoja perustamalla osakeyhtiön ja siirtämällä sijoitukset yhtiön omistukseen. Osakeyhtiö on itsenäinen oikeustoimihenkilö, jonka tekemät ostot ja myynnit eivät vaikuta opiskelijan tuloihin. Osakeyhtiön rekisteröinti maksaa kertaluonteisesti 330 euroa, mutta on sen arvoista.
Osakeyhtiössä on sekin etu, että satunnaiset keikkatyöt voi laskuttaa sen kautta, ilman että Kelan tulorajat ylittyvät. Sitten kun jonain vuonna muut tulot ovat alemmat, voi rahoja nostaa osakeyhtiöstä osinkona tai palkkana.
Osakeyhtiö tuo mukanaan kirjanpitovelvollisuuden, mutta kirjanpidon perusteiden opettelemisesta ei ole haittaa minkään alan opiskelijalle.
Vesa Linja-aho
Espoo