tiistai 15. tammikuuta 2013

OAJ:n aktiivi syyttää minua varkaaksi...

...kuten kaikkia muitakin omaa materiaaliaan julkisesti jakavia opettajia.

Tiedän, että kaikki eivät tykkää avoimista oppimateriaaleista, mutta alla esittelemäni Facebook-keskustelu kiteyttää niin mainiosti suurimman osan avoimiin materiaaleihin ja tekijänoikeuksiin liittyvät väärinkäsitykset, että on pakko kommentoida. Lisäksi, koska kyseessä on poliitikko ja OAJ:n aktiivi, mielipiteet ansaitsevat enemmän huomiota kuin Esson baarin vessanseinäkirjoitukset.

Käsitelläänpä tässä alla väitteet yksi kerrallaan. Koko keskustelun kontekstissaan pääset katsomaan kuvakaappauksesta. Olen mustannut sivullisten henkilöiden nimet ja pärstät ihan kohteliaisuussyistä (vaikka ne voisi hyvin jättää näkyviinkin, ei noissa mitään arkaluontoisia paljastuksia ole).
Muusikko, miksi musiikkiasi ei saa vapaasti imuroida netistä maksutta? Kirjailija, miksi kirjojasi ei saa kopioida? Elokuvanekijä, miksi leffojasi ei saa esittää vapaasti missä lystää? Opettaja joka ei piittaa tekijänoikeuksista kaivaa kuoppaa syvemmäksi palkkakuopassa jo valmiiksi riutuvalle opetusalalle. Ikävää, että (jotkut) opettajat ovat kyllin tyhmiä jakaakseen omaa tuotantoaan ILMAISEKSI eteenpäin, vaikka esim. kustantajat voisivat siitä myös maksaa. Kukin saa harrastaa hyväntekeväisyyttä vapaa-ajallaan, mutta muistakaa hyvät laupiaat samarialaiset, että opettajuus on ensisijaisesti AMMATTI JA TYÖ, josta pitäisi saada sellainen korvaus, että kykenee elättämään itsensä ja perheensä.

Venla siis väittää, että oppimateriaaliaan jakavat opettajat:
  • oppimateriaaliaan jakavat opettajat eivät piittaa tekijänoikeuksista ja
  • ovat tyhmiä
  • opetusala riutuu palkkakuopassa
Ensinnäkin, tekijänoikeuksiin sisältyy oikeus päättää materiaalinsa levittämisestä. Opettaja, joka jakaa materiaalinsa, ei siis mitenkään ole piittaamatta tekijänoikeuksistaan. Päin vastoin, hän käyttää oikeuttaan jakaa.

Tyhmäksi nimittely kertoo enemmän nimittelijästä itsestään kuin nimittelyn kohteesta. Ei muita kommentteja. Järkiperustelu tyhmyydelle olisi toki kiva kuulla.

Opetusalalla on ihan hyvät palkat, verrattuna moneen muuhun alaan. Karkeasti: peruskoulussa saa kolme tonnia, lukiossa neljä tonnia ja amk:ssa viisi tonnia kuussa. Noin karkeasti ja keskimäärin. Palkkakuopassa ovat ainoastaan lastentarhanopettajat (ja hekin vain sen takia, että ala kun ala taannoin muuttui hokkus pokkus yliopistopohjaiseksi, niin rahaa ei kuitenkaan hokkus pokkus syntynyt lisää).

Palkka riippuu ikälisistä. Toisin sanoen, hoitipa hommansa hyvin tai huonosti, palkka määräytyy vietettyjen syntymäpäivien mukaan.
Sanna: vastaus kysymykseesi: häviät omaa palkkarahaa ja varastat samalla toisiltakin. Jos haluaa saada nimeänsä julkisuuteen niin siihen on esim. BB-talo parempi tie. Silloin et varasta toisilta.
Varastat toisilta? Samalla logiikalla ilmaiseksi seksiä harrastavat varastavat prostituoiduilta ja kotona leipojat leipomolta ja lähikaupalta. Jos joku työ on niin kivaa että sen haluaa tehdä ilmaiseksikin, niin siitä on hyötyä koko kansantaloudelle. Piste. Lisäksi: jos sen materiaalin tekee joka tapauksessa itseään varten "ilmaiseksi" (jos nyt yli 4000 euron kuukausipalkalla työskentelyä voi ilmaiseksi sanoa), niin jakamalla sen muillekin ei todellakaan häviä mitään.

Käsitys, jonka mukaan työ loppuisi maailmasta tekemällä, on nykytaloustieteen mukaan virheellinen.
Kyse ei ole siitä, kuka on neropatti ja kuka ei, vaan siitä, että työstä (oli se kuinka tavista tai neroa tahansa) on tapana saada palkkaa. Jos valmistelet materiaaleja yhdenkin tunnin, etkö halua saada tehdystä työstä palkkaa? Jos et, ilmoittaudu johonkin vapaaehtoisjärjestöön. Mulla ainakin verkkokurssien sisällöt ovat avoinna vain kurssin osallistujille ja sen ajan, kun kurssi kestää. Jotkut oppilaitokset ovat laatineet omia "sääntöjään" esim. siten, että oppilaitoksella olisi oikeus heidän virassa olevien opettajien verkkomateriaaleihin. No, sekin on väärin ja lainvastaista.
Väärin ja lainvastaista? Jos se olisi lainvastaista, OAJ olisi vahvana liittona jo puuttunut siihen. Epäselvä tilanne toki on. Toisaalta työnantajalla on oikeus työn tuloksiin, toisaalta työsopimuksessa ei yleensä puhuta mitään materiaalin tekemisestä. Käytännössä tulkinta menee niin, että jos työsopimuksessa on maininta materiaalin tekijänoikeuksista, se on pätevä, mutta jos sitä ei ole, opettajalla on täydet oikeudet materiaaliinsa.
Materiaalien ilmaisjakelu aiheuttaa myös sen, että kun virkaehtosopimuksen mukaan oppituntiin (45 min) sisältyy 15 min suunnittelutyöaikaa (tämä kyllä vaihtelee sopimusaloittain), työnantaja alkaa olettaa, että kaikki ovat yhtä tyhmiä ja tekevät kasapäin ilmaismateriaalia tuon suunnittelutyön puitteissa. Meillä vielä toistaiseksi maksetaan erikseen verkkomateriaalin tuottamisesta, mutta ei varmaan pitkään, jos hyväntekeväisyysaate leviää sieltä maaseudulta tänne etelän ytimeen. Tosin missään ei velvoiteta, että opettajan on tehtävä verkkomateriaalia. Jos meillä loppuu siitä maksaminen, siihen loppuu myös materiaalin tuottaminen. Edunvalvonnan ykkösasia on se, että tehdystä työstä maksetaan palkkaa. Ja muistattehan myös sen, että verkko-opetuksesta maksetaan korvaus 1:1, ei siis saa käyttää mitään kertoimia tms. Jos olette OAJ:n jäseniä, nämä asiat ova kyllä tuttuja ja itsestäänselvyyksiä.

Kiinnitän huomiota kohtaan "meillä vielä toistaiseksi maksetaan erikseen verkkomateriaalin tuottamisesta, mutta ei varmaan pitkään, jos hyväntekeväisyysaate leviää sieltä maaseudulta tänne etelän ytimeen". Hyvän tekeminen on sitten vissiin maalaisten juttu ja siksi perseestä.
Ja samalla katsoa, kun palkkakehitys ajaa ohi...
Kuten jo yllä kommentoin, opettajien huono palkka on huolellisesti ruokittu myytti. Lukion (ja muistaakseni ammattikoulunkin) lehtorien keskipalkka pyörii neljän tonnin pinnassa, ammattikorkeakouluissa saa vähän enemmän ja yliopistoissa vielä enemmän, tosin vasta sitten kun taskussa on tohtorin tutkinto. "Oikeasti huono" palkka on ainoastaan lastentarhanopettajilla.

Ja kuka ne krediitit opetuksen kehittämisestä kerääkään...? Sorry, ette ainakaan te, jotka ilmaiseksi tuotteitanne jaatte, vaan työnantaja. Jos olet työnantajapuolen edustaja, nostan hattua, hienosti tehty. Akateemisia ei yleensä ole helppo kusettaa -- ellei kohderyhmänä ole opettajat, jotka hehkuvat onnesta, kun oma nimi on jossain julkaisussa ilmaiseksi. Pitkän linjan opettajana ja OAJ-aktiivina en voi muuta kuin toivoa, että ilmaisen työn tekijät ja jakelijat ovat äärimmäisen suuri vähemmistö.
Kyllä ne kretiitit sille tekijälle menevät. Esimerkiksi Anne Rongas on kaikille meille somehörhöopettajille tuttu, mutta minulla (ja tuskin kenelläkään muullakaan) ei ole aavistustakaan, missä hän työskentelee. Loppu on sitten poliittinen mielipide, jota ei voi varsinaisesti kumota, olen vain eri mieltä. Toivon, että jakelijat ovat pian äärimmäisen suuri enemmistö.

Järjestäytymisvapautta kunnioittaen. Tosin kummasti ne keskusjärjestöjen neuvottelemat palkankorotukset kelpaavat työmarkkinoiden free-ridereillekin. Sopii toivoa, ettei järjestäytymättömillä koskaan tule virkaehtosopimuksiin, palkanmaksuun, virkavalintoihin tms liittyviä ongelmia. Aina silloin tällöin joutuu sanomaan apua pyytäville järjestäytymättömille opettajille että soittavat esim. Loimaan kassaan ja kyselevät apua sieltä. Eipä taida olla työmarkkina-asiamiehiä siellä neuvomassa... Harmi vaan, että ilmaista työtä tekevät aiheuttavat paljon hallaa koko alalle.     

Itse kuulun OAJ:hin, mutta jos tällaiset mielipiteet liiton sisällä yleistyvät, niin pitää kyllä harkita jäsenyyttään. Liitto on kyllä tehnyt hyvää työtä palkkojen neuvottelemisessa, tattis vaan. Suurin tattis veronmaksajille, jotka tämän lystin kustantavat.

207 kommenttia:

  1. On kyllä kieroutunutta kutsua hyväntekeväisyyttä varkaudeksi. Venla kuulostaa siltä kuin hän haluaisi keskiaikaiset kiltajärjestelmät takaisin pitämään huolen, että tieto pysyy harvojen ja valittujen käsissä, jotta he pystyisivät ansaitsemaan sillä.

    VastaaPoista
  2. Pisti hiljaiseksi. Kirjoitinpa silti.

    Venla Onlin näkee ilmaisesti ilmaisen tiedon uhkana opettaja-ammattikunnalle, tai ainakin heidän palkoilleen. Epäilen tämän toteutumista vahvasti. Teknologian kehittyminen on tietysti tehnyt tämän ilmaisen tiedon jakamisesta helpompaa. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että opettajan ammattiin valmistunut henkilö (Venla O.) haluaa rajoittaa tiedon jakamista.

    Muutenkin koko palkkakysymyksen esiintuonti tiedon jakamiseen liittyvässä keskustelussa on mielestäni outoa. Tai, ainakin tuntuu hyvin arvolatautuneelta materialismia kohti. On vahva usko siihen, että mikä on muille lisää, on itseltä aina poissa?

    Hieman asian vierstä:
    Poliitikoille olisi ehkä hyvä järjestää joitain sosiaalisen median kursseja. Esimerkiksi kriittinen pohdiskelu keskustelukumppanin sättämisestä tyhmäksi voisi olla aloitusluennon aiheita. Vai onko heidän ulosantinsa Venla Olinin Facebook-tilityksen kaltaista tarinaa sosiaalisen median ulkopuolellakin? Pelottavinta on jos ajattelevatkin niin.

    Mutta mitäs minä tiedän, olen maalta kotoisin ja vasta juuri muuttanut Helsinkiin. Toivottavasti Helsingissä asuminen ei kuitenkaan tee minusta maalaisten haukkujaa.

    VastaaPoista
  3. Jokainen tietty taplaa tyylillään ja jos haluu jakaa omaa materiaaliaan niin mielestäni se pitää sallia.
    Tosin ymmärrän ay aktiivin, että omien puolia pitää pitää ja kaikki otetaan mikä saadaan mutta taisi nyt mennä yli.
    En itse ole opetusalalla vaan sosiaali ja terveysalalla niin rupes vähän toi palkka kuoppa hymyilyttää, meinaan itselläni kuukausi palkka bruttona on: 2269e ja lomaa vuodessa 39pvä joista joka kuudes on oltava lauantai.

    Ehkä olis pitänyt ruveta opeksi vaikka kotitöitä on opella enemmän kuin mulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun opettajan bruttopalkkani on 2400 euroa kuussa, 10 kuukautta töissä, ja sen ajan palkka jaetaan 12 kuukaudelle, eli ei minulle ainakaan tyhjästä makseta..

      Poista
  4. Omassa työssäni opettajuus on oppimisprosessin tuottaminen opiskelijoille. Tähän liittyy opetusaineiston (oppikirjat, muu lähdeainesto) ja käytännön harjoittelun yhdistäminen. Tuotan siis oppimissisältöä olemassa olevista aineistoista. Jos työni olisi pelkkää kurssisuunnittelua toisille opettajille, tottakai olisin vaatimassa korvausta tehdystä työstä.
    Mutta kun kuitenkin käytän olemassa olevaa aineistoa, miksi en siis jakaisi sitä muille.
    Aloittavana opettajana 10v sitten, ajatuksena oli se, että minkä tein, sen pidin itselläni. Kun kuitenkin työaika rajoittui itse oppitunteihin, ei millään ollut aikaa itse tehdä kaikkea. Niinpä kysyin kolleegoilta saadakseni lainattua heidän materiaalia. Ja sainkin.
    Ja nyt toteutan työssäni samaa. On ilo jakaa samaa kokemusta, kun itse sitä sain aiemmin. Ei se ole minulta pois, jos työkaverini kysyvät oppimateriaalia. Samalla voin myös saada heiltä apuja.
    OAJ:n jäsenenä toivoisin järjestön ottavan kantaa avoimiin oppimateriaaleihin. sillä jos taustalla on kateus - toi pääsee helpommalla - silloin opettajuus on todella hakoteillä.



    On huono verrata kirjailijoita, elokuvan tekijöitä ja muusikoita opettajiin. Kirjailijan tienestit tulevat kirjan kirjoittamisesta eikä sen lukemisesta, elokuvan tekijät saavat tuotot lähinnä elokuvien tekemisestä eikä sen esittämisestä ja muusikot biisien tekemisestä.

    VastaaPoista
  5. "Muusikko, miksi musiikkiasi ei saa vapaasti imuroida netistä maksutta? Kirjailija, miksi kirjojasi ei saa kopioida? Elokuvanekijä, miksi leffojasi ei saa esittää vapaasti missä lystää?"

    Lähtökohtaisesti tähän on yksi kärjistetty vastaus: Tekijänoikeuslobbarit.

    Väitän, että todella suuri osa kyseisten ammattien harjoittajista olisivat valmiita kokeilemaan sellaista mallia jossa heidän asiakkaat pääsevät laillisesti nauttimaan heidän tuotteista ennen ostopäätöstä. Tällaista toimintatapaa pääsevät toteuttamaan vain harvat ja valitut, jotka pystyvät irtautumaan heidän tekijänoikeuksia hyväksikäyttävistä organisaatioista.

    Opetusmateriaaleja pitkään itsekin työstäneenä en voi kuin nauraa Venla O:n argumentaatiolle. Haluaisin tietää tarkalleen mitä opetusmateriaaleja hän on tehnyt jotka ovat niin uniikkeja ja erinomaisia, että ylittävät tekijänoikeuskynnyksen. Toki omiin materiaaleihin on tekijänoikeudet, mutta peli muuttuu aika paljon, kun asiasta aletaan käymään oikeutta.
    Pääsääntöisesti opettajat opettavat asioita, joita opettavat myös kymmenet tuhannet muut opettajat. Todellisen uniikki innovaatio opetusmateriaaleissa on melko varmasti myytti.

    Äh. Otan sanani takaisin. En oikeasti halua tietää Venla O:sta tai hänen materiaaleista mitään. Se vain kuulosti hyvälle.

    VastaaPoista
  6. Tämäpä kai se on sitä vihreää politiikkaa. Samassa puolueessa puhutaan tekijänoikeuksien vapauttamisesta ja liberalisoinnista, samaan aikaan samasta porukasta huudellaan aivan päinvastaista.

    Luulisi, että äänestäjilläkin olisi jotain kuluttajansuojaa, kun äänestävät vihreitä. On myös mahdollista, että tyhmyys on tarttunut vihreiden tukijoihinkin.

    Hyvä, että totuus tulee julki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihreissä voi muuten äänestää ihan vaan henkilöä, jonka mielipiteet ja ajatukset sopivat omaan maailmankuvaan. Sääli, jos noin ei ole muissa puolueissa.

      Tällä Venlalla esim ei vaikuta olevan kovinkaan vankkaa kannatusta, joten hänen tuskin voi väittää edustavan puolueen äänestäjien yleistä mielipidettä eikä ainakaan mitään puolueen virallista linjaa.

      Poista
    2. Joo, siis Vihreissä tämä haiskahtaa kyllä yksittäistapaukselta. Puolueena Vihreät vaikuttaa olevan avoimen jakamisen kannalla. Ja onhan siellä Jyrki Kasvikin.

      Poista
    3. Anonyymi15. tammikuuta 2013 9.58:

      Ei se nyt ihan noin mene. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, joten ääni vihreille valitettavasti vaikuttaa positiivisesti myös Venla Olinin vaalitulokseen. Ainot tavat saada Venla Olinit pois vallasta, on olla äänestämättä puoluetta tai lobata puolueeseen, jotta se asettaa Venla Olinit ruotuun.

      Jos riittävän moni ottaa yhteyttä puoluetoimistoon, niin Venla Olin tehnee Kaisa Rastimot hyvinkin nopeasti.

      Poista
    4. Toki noin, mutta se vaikutushan on hyvin minimaalinen, jos ehdokkaan oma kannatus on matala.

      Poista
    5. Itsekin vihreänä täytyy jonkun verran ottaa osaa keskusteluun. Olinin kaltaisen irtioton mahdollistaa vihreiden puoluekurin olemattomuus ja usko vapaaseen keskusteluun. Puolueen virallinen linja sekä enemmistön mielipide löytyy kuitenkin poliittisista ohjelmista, joissa on jo suhteellisen hyvät kannat vapaaseen jakamiseen. Työtä on toki vielä jonkun verran jäljellä, mutta ViNOn (nuorsiosiipi) ja Viitteen (tiedeporukka) johdolla ollaan menossa hyvään suuntaan!

      Poista
    6. Puolue sitä puolue tätä, järkityyppi ei voi edustaa kansaa jos ei liity puolueeseen jossa ois sitte tän järkityypin siivellä ääniä saavia idiootteja. "Jos et ole tyytyväinen edustajaan, mikset itse asetu ehdolle?", tässä syy.

      Poista
  7. Opiskelin aikoinaan kasvatustiedettä ja hankin aineopettajan pätevyyden muun tutkintoni lisukkeeksi. Erään kurssin keskustelutilaisuudessa ihmettelin ääneen avoimien ja vapaasti levitettävien oppimateriaalien vähyyttä ja kanssaopiskelijat - jotka eivät siis olleet edes vielä "päteviä" professionsa edustajia - lähes yksituumaan melkein verbaalisesti lynkkasivat minut. Kuulemma työn hedelmistä ei saa luopua ilmaiseksi. Reaktio oli aika yllättävä, sillä käsittääkseni tahto edistää sivistystä ja tehdä tällä tavoin hyvää oli asia, jota pääsykokeen yhteydessä haastattelussakin kyseltiin.

    VastaaPoista
  8. Vesan saamista palautteista avautuu minulle käsittämätön tapa hahmottaa maailmaa. Kuten Miikka Salavuo toisaalla totesi, materiaalin runsas saatavuushan vähentää opettajan työtaakkaa laajemmassa mittakaavassa. Käytännön esimerkki: Perustin vapaasti käytössä olevan oppimateriaalisivuston vuonna 1999. Tavara ei enää 2013 todellakaan ole ns. kuuminta hottia, mutta tilastojen mukaan vielä eilenkin siellä kävi yli 2000 eri vierailijaa. He ovat oletettavasti suurimmalta osin alakoulun oppilaita, mutta jokaisella on tietysti joku opettajakin. Jos jo yhdessä päivässä kymmenet tai sadat opettajat saavat jo yhdestä materiaalisivustosta hyötyä arkeensa, niin miten se voisi OAJ:n kannalta huono asia, että yksi vaivainen ope ei aikanaan saanut siitä jotain muodollista korvausta? Kyllä tässä opettajakunta yhtä opettajaa laajemmin ajateltuna on vahvasti voittopuolella ja sen pitäisi olla liiton intressi. Ja kuten toisaalla totesinkin, tekijäkin on loppujen lopuksi saanut mutkan kautta asiasta kuitenkin hyötyä.

    VastaaPoista
  9. Tulee jotenkin Jore Puusa ja valokuvauksen ammattilaisten työn loppuminen mieleen.

    VastaaPoista
  10. Tässä teille avointa oppimateriaalia https://www.khanacademy.org/

    VastaaPoista
  11. Opettajien palkassa kannattaa lisäksi huomata, että vuodessa on hyvin paljon enemmän lomaa kuin muissa ammateissa, joihin kuukauden bruttopalkkaa virheellisesti verrataan. Jos palkat halutaan vakioida (lasketaan kuinka paljon missäkin ammatissa saadaan palkkaa per tehty työkuukaus), käy ilmi että opettajien palkat ovat entisestään parempia.

    Se on sitten kyse ihan omista prioriteeteista haluaako olla 11kk / v töissä vai 9kk / v töissä, mutta palkka pitää laskee tehdyn työn mukaan (kuten OAJ:kin edustaja ainakin joissakin tapauksissa äänekkäästi painottaa).

    Eli esim. opettaja on töissä 9kk 3 000 euron palkalla. Lasketaan koko vuoden bruttoansio yhteen (3 000 * 12 = 36 000) ja jaetaan se tehdyillä työkuukausilla (36 000 / 9 = 4000). Nopeasti kolmen tonnin palkasta tulee neljän tonnin palkka, kun otetaan huomioon kuinka monta euroa saadaan per tehty työkuukausi. Tämä ilmiö korostuu AMK / Yliopisto puolella pidemmillä lomilla ja suuremmilla palkoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun tekee töitä aikuiskoulutuksessa, töitä on 11kk vuodessa ja normaali vuosiloma. Koulutukset pyörii ympäri vuoden.

      Poista
    2. Näin opettajan penskana kasvaneena tuohon pitää kommentoida se, että sen varsinaisen työajan ulkopuolellahan toki pitää korjata kokeet, tutustua oppilaiden tuotoksiin ja hoitaa kaikki muu suunnittelu ja opetuksen valmistelu koska ei sen koulupäivän aikana niitä ehdi tehdä luokassa.

      Hatusta vedetty veikkaus on että ei se ihan niin epäreilun pitkää kesälomaa ole tämä huomioiden, vaikkei tästä mulla nyt sen tarkempaa faktaa olekaan.

      Poista
    3. Aika kiero tapa laskea "kuukausiansioita", kun
      a) Opettaja elää ja syö myös sen loma-ajan
      b) "Työkuukausina" ei taida ainakaan kaikilla työn tekeminen rajoittua pelkästään "virka-aikaan".

      Poista
    4. Jep, opetusvelvollisuus on se 18-25 tuntia viikossa useimmilla aineryhmillä. Sen päälle sitten mahtuu vielä kokoukset, kokeiden korjaukset ja oppituntien valmistelu. Kokonaistyöajan paisuminen yli 40h/vko on toki ongelma, kun hallinnollinen työ paisuu. Kehtaisin kuitenkin väittää että etätyömahdollisuudet ja älypuhelimet ovat myös muissa ammateissa mahdollistaneet kokonaistyöajan ylittymisen yli 40h/vko tasolle, ainakin tietotöissä.

      Opettaja toki elää ja syö myös sen loma-ajan, mutta kuten sanoin, kyse on enemmän henkilökohtaisesta preferenssista, että haluuko olla ammatissa jossa tehdään 9kk vai 11kk töitä vuodessa. On outoa vaatia että 9kk ammatissa kk-palkka olisi parempi kuin 11kk ammatissa?

      Eli mun alkuperäinen pointti oli se, että opettajien ja muiden ammattien palkkoja verrattaessa verrataan oikeastaan kahta eri asiaa. Tilastollisten menetelmien avulla on mahdollista vakioida verrattavat asiat ja kysyä, kuinka paljon kuukausipalkkaa opettaja saa, jos oletetaan että työkuukausina ansaitaan myös loma-ajan palkat.

      Musta se tosiasia, että tästä ei puhuta tai tämä torjutaan juuri ylläolevilla puutteelisilla pika-argumenteilla, osoittaa sen että opettajan palkan huonous on hyvin ylläpidetty myytti, kuten Vesa yllä kirjoittikin.

      Poista
    5. Kuten Matti sanoi, tässä maassa on myös muita opettajia kuin peruskoulussa tai lukiossa opettavia. Ammatillisella puolella voi vaan unta nähdä edes kolmen tonnin peruspalkasta. Lomaa on 28 päivää, josta suurin osa menee yleensä uusien koulutusten suunnitteluun, rästitehtävien korjaamiseen, hankkeiden raportointiin jne. Omalla alallani eli sosiaali- ja terveysalalla (en ole kuitenkaan ammattiaineen opettaja) noudatetaan kokonaistyöaikaa, uusia ryhmiä tulee taloon jatkuvasti, koska hoitajista on pula, mutta samalla palkalla koulutamme isomman määrän väkeä. Meidän alamme liite VESissä ei tunne termiä ylityökorvaus, vaan hommat tehdään, mutta ylimääräistä ei makseta. Mieluusti kuulisin, millä lailla kokonaistyöajassa oleva hoitaa työnsä 9 kuukaudessa.

      Poista
    6. Nyt puhuin yleisesti valtaosan opettajien palkoista suhteessa loma-aikaan. On jo ennestään selvää että en puhu aikuispuolella opettavista tai muista ammateista, joilla on enemmän kuin 9kk työtä vuodessa.

      On outoa yrittää kumota argumentti opettajien palkasta suhteessa lomaan puhumalla opettajista, joilla on erilainen järjestely.

      Perusasetelma ei muutu: valtaosalla opettajista on pitkät lomat ja tätä seikkaa ei oteta huomioon puhuttaessa opettajien palkoista. Tämä ärsyttää itseäni opettajana: olen väsynyt kuulemaan kuinka itselläni on huono palkka. Mulla on hiton hyvä palkka verrattuna siihen miten paljon ehdin lomailla ja matkustaa. En vaihtais tätä suurempaan vuosibruttopalkkaan ja 11kk/v ammattiin.

      Ymmärrän tarpeen ajaa oman ammatin etuja, mutta tässä yksittäisessä tapauksessa musta tuntuu että homma on mennyt niin pitkälle, että opettajille on tullut matalapalkkainen identiteetti ja itsetunto. Aivan turhaan. Opettajien keskipalkka (ilman lastentarhanopettajia) yltää suomalaiseen keskiarvoon (sinne kolmen tonnin päälle) VAIKKA MEILLÄ ON KAKSI KUUKAUTTA ENEMMÄN LOMAA KUIN MUILLA. Miten tämä on matalapalkkaista?

      Poista
    7. Olen samaa mieltä kanssasi: ei tämä nyt mikään matalapalkka-ala ole. Kuitenkin vertailu suomalaiseen keskiansioon on epärelevantti. Keskiansiossa ovat mukana myös vähemmän koulutetut. Oman palkkani riittävyyttä arvioidessani vertaan siihen, mitä minun työkokemukseni omaavat diplomi-insinöörit ja matemaattis-luonnontieteellisen alan maisterit ansaitsevat teollisuudessa. Tässä säilyy myös hyvä näppituntuma, kun tekee opetustyön ohella koko ajan toista työtä. Tämän kautta olen kyllä tehnyt myös sen valinnan, että teen töitä 10,5-11 kk vuodessa, ja työviikot ovat lukukausien aikana joskus 60-tuntisia.

      Poista
    8. Saan yrittäjänä (ylempi korkeakoulututkinto, vuosikymmenten työkokemus) vähemmän palkkaa kuin peruskoulun opettaja ja olen ilman todellista mahdollisuutta lomaan, lainat niskassa, työntekijöille jostain löydettävä palkkarahat. Terveisiä vaan sinne palkkakuoppaan. Taidan itse olla jo mullan alla..

      Kiitos anonyymille opettajalle, joka nosti esiin, että opettajilla on vääristynyt käsitys, etteikö muka opettajan palkalla pärjäisi.

      Veronmaksajana haluan, että oma kuntani lisää työsopimuksiin kohdan, jossa työajalla tehdyt materiaalit ovat aina kunnan omaisuutta. Oletan, että opettajalla on ihan itsestään - ilman pakkoa - kyky auttaa kollegaa, jotta yhteiskunnan varoja voidaan säästää. Oppijat saavat samalla toivottavasti ennestään parempia oppisisältöjä, kun kaikki eivät tee niitä aina alusta asti uudestaan.

      Ehkä jopa opettajille tarjoutuu jakaessa mahdollisuus oppia toisiltaan? Ei sekään kai ole ihan pois suljettu vaihtoehto, vai mitä. Kypsähän voi duunissaan olla, mutta ei koskaan täysin valmis.

      Poista
    9. "Nyt puhuin yleisesti valtaosan opettajien palkoista suhteessa loma-aikaan. On jo ennestään selvää että en puhu aikuispuolella opettavista tai muista ammateista, joilla on enemmän kuin 9kk työtä vuodessa.

      On outoa yrittää kumota argumentti opettajien palkasta suhteessa lomaan puhumalla opettajista, joilla on erilainen järjestely."

      "VAIKKA MEILLÄ ON KAKSI KUUKAUTTA ENEMMÄN LOMAA KUIN MUILLA."

      Suomessa on n. 36 100 opettajaa, jotka eivät opeta peruskoulussa tai lukiossa (lähde: OAJ). Tuosta luvusta saattaa vielä puuttua yleisaineiden eli ammattitaitoa tukevien aineiden opettajat, joita on runsaasti. Keitä ovat ME? Mikä on erilainen järjestely? Jos meillä "muilla" on erilainen järjestely, emmekö mahdu kategoriaan 'opettajat'? Muualla kuin peruskoulussa tai lukiossa opettavat eivät ole kuitenkaan mikään marginaaliryhmä, vaan ihan normaaleja opettajia, joilla on korkeakoulututkinto. Itsekin vertaan palkkaani saman verran koulutettujen muussa työssä olevien palkkoihin, ja siinä vertailussa opettaja sijoittuu listan loppupäähän.

      Poista
    10. "Kun tekee töitä aikuiskoulutuksessa, töitä on 11kk vuodessa ja normaali vuosiloma. Koulutukset pyörii ympäri vuoden."

      Noinhan se on. Paitsi että aikuiskoulutuksessa, jos järjestäjänä on julkinen sektori, on huomattavasti paremmat vuosilomaehdot kuin yksityisellä puolella muissa ammateissa. Yleisesti vuosilomaa kertyy 30 päivää vuodessa, jos on pitkä työkokemus.

      Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa lomapäiviä kertyy 33, jos on ollut yli vuoden töissä, 36 jos on ollut 10 vuotta töissä, 42 jos on ollut vähintään 15 vuotta töissä ja ollut alle 5 vuotta lisäksi samalla työnantajalla kuin nyt, ja peräti 45, jos on ollut 15 vuotta töissä ja vähintään 5 vuotta samalla työnantajalla.

      Opetusalalla on yleisesti ottaen paremmat lomat kuin vaikkapa niissä ammateissa, joihin ammatillisella koulutuksella ihmisiä koulutetaan - myös niillä henkilöillä, jotka ovat töissä vuosilomapohjaisin sopimuksin, koska vuosilomia kertyy paremmin kuin monella muulla sektorilla.

      Poista
    11. Täältä löytyy OVTES (kannattaa katsoa opuksen viimeinen osa eli palkkaliite): http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/opettajat/Sivut/default.aspx

      Ja täällä on Excel-työkalu, jolla voi laskea (jos osaa) eri kouluasteiden palkkoja: http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/opettajat/palkat-ja-palkkiot/Sivut/default.aspx

      Mitä tulee esimerkiksi vuosilomiin ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, on vuosiloman pituuteen vaikuttava tekijä työkokemuksen pituus: 0 vuotta -> 28 arkipäivää vuodessa; 5 vuotta -> 30 arkipäivää vuodessa; 10 vuotta -> 32 arkipäivää vuodessa; ja maksimissaan 15 vuotta -> 38 arkipäivää vuodessa. Näissä puljuissa on myös tyypillisesti kokonaistyöaika ja keskimäärin päivittäinen työaika 7,65 h, viikossa siis 38,25h (eikä tunneta käsitettä opetusvelvollisuus, vaan kaikki työ on saman hintaista).

      Poista
    12. Täältä löytyy ammatillisen aikuiskoulutuksen vuosilomien kertymisen taulukko sivulta 28, jossa todetaan että vuosilomaa voi saada parhaimmillaan 45 päivää vuodessa (jos on ollut 15 vuotta töissä ja vähintään 5 vuotta samalla työnantajalla):

      http://www.finlex.fi/data/tes/stes3764-PT32Ammaikou1203.pdf

      Mistä tuo mainitsemasi luku maksimissaan 38 lomapäivää tulee? Tuossa työehtosopimuksessa ei sellaista lukua nimittäin näy. Mitä työnantajaa se luku koskee?

      Itse en ammatillisen aikuiskoulutuksen lomakertymisperusteita ilman Googlailua tunne, vaan poimin nuo luvut työehtosopimuksesta, jonka aihetta koskien löysin, ja jonka linkitin yllä. Aikuiskoulutuksessa lienee voimassa muitakin työehtosopimuksia opetushenkilökunnalla, riippuen siitä, kenen järjestämää aikuiskoulutus on.

      Ps. Tuossa näkyy olevan esitys siitä, mitä lisiä eri opettajat voivat saada peruspalkan päälle. Vastaavaa asiaa kuin Excel-tiedostossa siis.

      http://www.oajpk.fi/binary/file/-/id/52/fid/564/

      Poista
  12. Lainatuissa tekstinpätkissä pitkän linjan opettajaksi ja ay-aktiiviksi julistautuva henkilö ei "voi muuta kuin toivoa, että ilmaisen työn tekijät ja jakelijat ovat äärimmäisen suuri vähemmistö".

    Eli siis patakonservatiivina suhtautuu vihamielisesti oman alansa metodien kehittämiseen, ja toivoo hartaasti ettei kukaan muukaan moisiin hullutuksiin lähtisi, koska ei niin ennenkään ole tehty.

    Toinen tulokulma sitten näyttää olevan ay-liikkeelle tyypillinen: Kun havaitaan uusi ajatus, jolla saattaa jonkin mekanismin kautta olla edes marginaalinen mahdollisuus vaikuttaa saavutettuihin etuihin, se on välittömästi ammuttava alas kaikin keinoin. Kriminalisoinnistakaan tuskin olisi haittaa moisen syövän torjunnassa, mutta pitkin hampain voidaan ehkä tyytyä siihen, että nämä kauhistukset saadaan torpattua yleissitovassa työehtosopimuksessa.

    VastaaPoista
  13. Cory Doctrow kirjoitti äskettäin, että tulevaisuudessa aikaamme tullaan ihmettelemään juuri tästä innosta monetarisoida kaikki ulkoishyödyt, mitä omista tekemisistä netissä tulee. Jos kuvittelet, että sinun pitää saada korvaus jokaisesta sentistä, jonka "tienaat" jollekulle muulle, ei kukaan takulla tienaa niitä senttejä vaan ihan jo rahojen metsästäminen tekee siitä mahdotonta.

    Tässä saatiin hieno kotimainen esimerkki siitä. Olen aika luottavaisin mielin, ettei tuo mielipide ole hirveän laajalle levinnyt vielä kuitenkaan.

    Muuten olen sitä mieltä, että hyvien tekijöiden pitäisi saada rahaa jostain julkisesta instanssista myös avointen oppimateriaalien tekemiseen: se on kuitenkin niin selvästi kaikille hyödyllistä, että sitä olisi kiva saada lisää.

    Doctrown mainio teksti Just because something has value doesn't mean it has a price: http://www.guardian.co.uk/technology/2013/jan/08/why-charge-everything-kill-creativity

    VastaaPoista
  14. Palkka riippuu ikälisistä. Toisin sanoen, hoitipa hommansa hyvin tai huonosti, palkka määräytyy vietettyjen syntymäpäivien mukaan.

    No ei. Ikälisiä maksetaan kertyneiden virka- tai työvuosien mukaan. Ikälisistä on ainakin valtiolla luovuttu ja tilalle on tullut vaativuuden arviointiin ja henkilökohtaiseen lisään perustuvat palkkajärjestelmät. Taitaa olla peräti niin, että vain tuomareilla on enää A-palkkataulukko käytössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ideaalissa tilanteessa sitä palkanlisää ei kertyisi ihan vaan vuosista (huono mittari) vaan ansioista, joiksi luen esimerkiksi taitavan opettamisen, opetuksen kehittämisen ja ... hyvän oppimateriaalin tekemisen julkisesti käytettäväksi.

      Poista
    2. Millä mitataan vaikkapa taitavaa opettamista? Millä mitataan luovuuden määrää? Aika huonosti tällaiset mittarit sopivat opetusalalle.

      Poista
    3. Näin suomalaisen peruskoulun ja lukion 80- ja 90-luvulla läpikäyneenä, ehdottaisin että kysytään entisiltä oppilailta kolmekymppisinä, että jos kahdelle entiselle opettajallesi pitäisi antaa palkankorotus, kelle antaisit. Veikkaan että osumatarkkuus olisi parempi kuin millään muulla mittarilla, ever.

      Poista
  15. Hyvä Vesa kun toit tämän keskustelun esille!

    Itse olen koko opettajana oloni ajan avoimesti jakanut aineistoani. Saavutettu verkosto ja hyöty on ollut todella suuri, enkä ole koskaan kokenut joutuneeni riistetyksi työnantajan tai kenenkään muunkaan taholta, päinvastoin. Tosin ajattelumaailmani on enemmän pintakäsittelyalan pienyrittäjän, jonka kautta peilaan kokemaani. Mitä OAJ:n tulee, niin heidän paikallinen edustajansa teki työsuhteeni alkuvaiheessa selväksi kuinka väärä henkilö olenkaan opettamaan nuorisoa... Käski seuraavana päivänä täyttää liiton paperit jos haluaisin nähdä tulevan syksyn koulun palveluksessa... Nyt olikin jo seitsemäs syksy tuon kommentin jälkeen, ilman liittoon kuulumista. Pakko vielä jakaa ilmaisaineistoni linkki täälläkin

    http://pintakilta.wikispaces.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vain osoittaa, että monet ammattiyhdistysaktiivit eivät eroa mitenkään ganstereista - kiristystä, uhkailua ja pelottelua, kun omia etuja ajetaan.

      Toivon, että kaikki tätä lukevat OAJ:n jäsenet marssivat seuraavaan OAJ:n yleiskokoukseen, ja ottavat asian esille: Haluemmeko olla oikeasti mafia vai ruvetaanko muuttamaan toimintatapoja, ja yritetään saada ihmiset liittymään liittoon positiivisista syistä. Ja nostamaan pöydälle avointen materiaalien hyödyt ja suljetun materiaalin haitat.

      OAJ:n pitäisi keskittyä siihen, ettei työnantaja ryöstä tätä ilmaista aineistoa sen sijaan, että kieltäisi sen tekemisen.

      Poista
  16. Huomaakohan OAJ-aktiivi mitään ristiriitaa näiden konservatiivisten kommenttiensa ja oman FB-profiilinsa cover photon välillä...

    VastaaPoista
  17. Yliopistoissa opettajalla on käytössä 1600h kokonaistyöaika eikä erillisiä lomia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opetusten välissä tehdään tutkimusta tai muuta ylimääräistä työtä tuon työajan puitteissa. Jos ope on "tehokas", hän voi nauttia vaikka kevään ja kesän lomaa - kunhan on saanut kokonaistyöaikansa räävittyä kasaan syksyllä ympäripyöreillä päivillä. Lisäksi yliopistossa opettajan palkka ei suinkaan ole mikään kadehtimisen arvoinen asia.

    Jokainen täällä kommentoiva voi kantaa oman kortensa kekoon ja tehdä vapaa-aikanaan vaikkapa lukion historian oppikirjan sopivalla avoimella lisenssillä varustettuna. Jos urakka tuntuu yksin liian hankalalta, voi kerätä ympärilleen 3-4 hengen marttakerhon hommaa varten. Ehkäpä joku opettaja hyötyy sitten materiaalista ja siirtyy käyttämään sitä kustannetun version sijaan. Kannattaa myös samalla sitoutua useammaksi vuodeksi päivittämään kirjaa ja korjaamaan sen mahdollisia puutteita/virheitä.

    VastaaPoista
  18. Minusta on aika erikoista, jos opettajan osaaminen vielä nykyään perustuu johonkin tiettyyn kasaan tekstiä, kuvia tai muuta materiaalia, painettuna tai verkossa.

    Aineistoahan saa verkosta paljon, eikä opettaja pysty koskaan hallitsemaan ja tuottamaan kaikkea. Eikä tekstin ulkoaopettamisen pitäisi olla enää edes opetuksen lähtökohta.

    Sen sijaan tärkeämpää lienee tiedonhaun ja soveltamisen opettaminen. Sitä taitoa ei kukaan opetaja menetä, vaikka jakaisi mitä materiaalia verkossa.

    On aika surullista, jos OAJ-aktiivin mielestä opettajan ammattiosaaminen on jossain verkkoprujuissa. Jos noin olisi, opettajat voisi kohta korvata web-sivuilla. Niin ei taida kuitenkaan olla.

    VastaaPoista
  19. Tunnustan rikollisuuteni ja tyhmyyteni.

    Olen varastanut muilta yritysvalmentajilta, koska olen tehnyt ilmaisen koulutuskeikan partiolaisille.

    Voisiko joku perustaa tukiryhmän meille osaamiskleptomaaneille? Osaamiskleptomania saattaa olla minulla kroonistunut tila, koska olen ennenkin kouluttanut maksutta.

    Haluan vilpittömästi pyytää anteeksi. Kenelle voin maksaa korvaukset näistä varkauksista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menköön nyt tämän kerran tekstissä mainitun "tyhmyyden" piikkiin, kunhan jatkossa olet varovaisempi esimerkiksi, kun naapuri tulee kysymään neuvoa kompostista ym.

      Poista
  20. Omilta opiskeluajoiltani muistan, että niiden opettajien kurssit olivat parhaiten sisäistettävissä, joiden opettajat jakoivat kurssimateriaalin verkossa (esim .pdf -dokumenttina). Kurssit, joilla olisi pitänyt ostaa kirja, meni huomattavasti huonommin, koska siihen 30 euron kirjaan ei ollut opintotuella varaa. tenttiin kerratessa olikin sitten pelkkien omien muistinipanojen varassa.

    Hatun nosto opettajille, jotka eivät vaadi opiskelijoitaan venymään maksulliseen opetusmateriaaliin.

    VastaaPoista
  21. Pätevänä luokanopettajana peruskoulussa työskennellessäni ihmettelin AINA, miksi opettajat pyrkivät tekemään työnsä niin salassa kuin mahdollista ja vähintäänkin pitämään materiaalinsa lukkojen takana, ettei kukaan saisi niitä nähdä. Ehdotin työpaikallani tekstiilityön käytännön oppisisältöjen ja tehtävien keräämistä kansioihin, jotta jokainen opettaja olisi voinut niitä hyödyntää vuorollaan, kun on vaihtuvan vuosiluokan kanssa tekemisissä. Ehdotukseni lynkattiin hyvin selvästi. OSa ei perustellut syitä, osa sanoi suoraan, ettei halua tekemäänsä työtä laittaa yhteiseen jakoon. Lynkkaajille EI tulllut kenellekään mieleen, että he yhtä lailla saisivat uutta materiaalia toisten tekemänä kansiosta. Alaa riivaa omariittoisuuden ja itsekkään täydellisyyden myytit -suurimmalle osalle ei edes KELPAA muiden tekemä materiaali ja samasta syystä eivät omaansa myöskään halua antaa eteenpäin....

    Näkisin tämän OSITTAIN myös ikäkysymyksenä. Mitä nuoremmista sukupolvista on kyse, sitä enemmän he ovat kasvaneet kiinni nettikulttuuriin, jossa pyörii vaikka mitä ilmaiseksi. Moni nuori tekee paljon työtä julkaistakseen mitä erilaisempia asioita netissä muiden ilona. Ja toisaalta he myös käyttävät vastavuoroisesti muiden materiaalia taas itse. Netin arjessa ei ole kysymys omistussuhteista, vaan jaetusta omasta. Siinä olisi hyvää opeteltavaa opettajillekin...

    Itse en ymmärrä ollenkaan, miksi en voisi omia materiaalejani jakaa. Kuten joku fiksu yllä totesikin, ei minun powerpoint-diani ole yhtä ammatillisen osaamiseni kanssa. Ammatillinen osaamiseni opettajuudessa on se osuus, miten asiani luokassa opetan. Jos joku haluaa materiaaliani käyttää, olen iloinen siitä. Toki toivon, että sitä käytetään oikein (eli ei puhuta ihan mitä sattuu asiasta) ja mukavaa on, jos käyttäjä mainitsee sivulauseessa, mistä on aineistonsa ottanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kuitenkin oman kokemukseni perusteella enemmistössä ovat koulut, joissa materiaalit kerätään kansioihin kaikkien käyttöön. Ja onneksi minun kokemukseni ei ole että se olisi ikäpolvesta kiinni. ;-)

      Poista
  22. Kun opettaja vittuuntuu työhönsä, hän hävittää kaiken tekemänsä oppimateriaalin, jotta seuraaja ei saisi mitään ilmaiseksi. Eikö tämä ole käytäntö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös kansakunnan ylin opettaja Kekkonenkin sanonut vähän ennen eroamistaan, että "on paska virka" ja sitten kun erosi, jätti Manulle tyhjän kassakaapin.

      Poista
  23. Taitaapi olla. Ja kun niitä ei ole koulujen kansioissa ne menee joka tapauksessa opettajan mukana, jos vaikka tämä ei niitä hävittäisikään vittuuntumalla :)

    VastaaPoista
  24. Palkkakuopasta ja yliopistotyöstä vielä: se unohtui että jos amkissa 5000, lukiossa 4000 ja peruskoulussa 3000 niin yliopistossa sitten 2000. Kyllä. Esim. yliopisto-opettajan "vaativuustaso" 4 alk. 2432 e/kk ja vielä suoritustason 5 (max 9) bonuksilla 2969 e. Tutkijakoulutettavilla, assistenteilla jne. tätä pienempi palkka. Apuraha- ja projektitutkijoilla samoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Olin tutkijana (ilman tohtorintutkintoa) yliopistolla, ja palkka oli 2250 euroa. Kokopäiväisessä opetusvirassa ilman tohtorin tutkintoa palkka on tuo 2500-3500, niin kuin sanotkin (jos esimies on asiallinen ja olet hyvä opettaja, niin tuo 3500 on ihan mahdollinen).

      Yliopistot ovat poikkeus näihin palkkoihin. Vasta professorina saa "isoa" (6000-10000 euron) palkkaa.

      Poista
    2. Peruskoulussa ei myöskään alaluokilla yllä kovin helposti tuohon 3000 palkkaan, ellei ole jo reilusti työvuosia takana...

      Poista
    3. Eikä myöskään ammatillisella puolella.

      Poista
    4. Hmmm.... kokemusta peruskoulu, amis ja amk, enkä allekirjoita noita korkeita palkkoja lainkaan. Jos taas puhutaan, että jaetaan palkka yhdeksälle kuukaudelle ja saadaan nämä luvut, ei oteta huomioon tehtyjä työtunteja vaan tuijotetaan jostain syystä maagisiin "kuukausiin". Tähän tietysti lisäksi se, että suuri osa opettajista on 1600 h kokonaistyöajassa. Muilla on melkoinen urakkatyö muutenkin.

      vielä kommentoisin aikaisempaan, jossa puhuttiin, että on "ammatinvalintakysymys", tekeekö 9kk vai 11kk töitä. Mitenköhän se voisi olla, jos kuitenkin oletamme, että haluamme opettajia peruskouluihinkin? Vieläpä mielellään hyviä ja motivoituneita.

      Tekijänoikeuskeskustelua ja palkkakeskustelua on hyvä ja tarpeellista käydä, mutta tällaiset summittaiset "heitot" vievät siltä mielesäni pohjaa.

      Poista
    5. Mitä vaatisi, että opettaja voisi siirtyä kuukausipalkkaan, joka ei perustu ns. kokonaistyöaikaan ja jossa loma-ajat määräytyvät kuten muillakin duunareilla?

      Poista
    6. En näe kokonaistyöaikaa huonona eikä siinä ole paljon eroa "perusduunarin" urakkapalkkaan. Jos haluttaisiin lyhentää opettajien loma-aikoja, eli opetuksettomia aikoja, vaatisi se vain sen, että opiskelijoita olisi tuolloinkin saatavilla riittävästi, että opsetusta olisi järkevää järjsetää.

      Kokonaistyöajassa minulla on opetuksettomia aikoja 6 vkoa kesällä, minkä lisäksi 1 vko syksyllä ja 1 vko keväällä ja jouluna noin kaksi. Näistä em neljästä viikosta noin puolet käytän töiden tekemiseen, että saan kaiken työn tehtyä.

      Kokonaistyöajassa huonoin puoli lienee se, että varsinaista lomaa ei ole lainkaan. On vain työnantajien määräämiä opetuksettomia jaksoja. En siis voi päättää, koska olen vapaalla ja koska töissä, kuten muissa ammateissa jonkin verran kykenee tekemään. Lisäksi minulle ei makseta lomarahaa, kuten monille "perusduunareille".

      Poista
  25. OAJ-aktiivi kirjoitti:
    "Mulla ainakin verkkokurssien sisällöt ovat avoinna vain kurssin osallistujille ja sen ajan, kun kurssi kestää."

    Vaan mitä laki sanoo opetuksen avoimuudesta? Ammattikorkeakoululaki: "Ammattikorkeakoulun opetus on julkista. Perustellusta syystä pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa." Ja muistakin oppilaitoksista säädetään hyvin samankaltaisesti. Yliopistolaki: "Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä yleisön pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa." Lukiolaki: "Opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa." Laki maanpuolustuskorkeakoulusta: "Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellinen opetus on julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voi rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan palvelusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä."

    Eli lain mukaan opetus on lähtökohtaisesti julkista. En tiedä tarkkaan miten lain kirjainta pitäisi tulkita. Kuitenkin materiaalien julkisuus olisi selvästi lain hengen mukaista—erityisesti niillä verkkokursseilla joilla opetusta ei voi mitenkään muuten seurata.

    Entäs mitä laki sanoo nimenomaan oppimateriaaleista? En ole varma, mutta kuvittelisin että kyseessä on julkisuuslain alainen viranomaisen asiakirja. Ja lain mukaan asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ja kaikkien saatavilla. Lisäksi lain mukaan viranomaisen tulee edistää toimintansa julkisuutta.

    Näin siis amatöörilaintulkinnan pohjalta, paremmin asiaa tuntevat saavat korjata.

    VastaaPoista
  26. Jep, eivät opettajat ole mikään kansakunnan tietoventtiili, jolla olisi yksinoikeus ja vastuu tiedon annostelemisesta. Mikäli opettajat eivät ole valmiita materiaalin avoimuuteen, aika menee heistä ohi ja koulujärjestelmä jää wanhentuneena pois käytöstä.

    VastaaPoista
  27. Voih, noita palkkoja kyllä kahdehdin! Mietä on toinenkin väliinputoajaryhmä: Olen tehnyt työurani opettajien täydennyskoulutuksen alalla ja minä ja työkaverini saamme selvästi alle 3000 kuussa. Kouluttajana toivoisin saavani edes saman kuin koulutettavat.

    VastaaPoista
  28. Venla ei nyt taida ymmärtää, että hän saa julkisessa opetusvirkatehtävässä palkkansa julkisista varoista.

    Työtehtävässä tuotettu materiaali kuuluu työnantajalle - eli opettajien tapauksessa meille kaikille suomalaisille. Lähtökohtanahan pitäisi olla, että kaikki täysin julkisesti tuotettu jaetaan takaisin sen rahoittaneille veronmaksajille.

    Julkisessa virassa työskentelevän opettajan tuotosten vertaaminen yksityisen ammatinharjoittajan työhön osoittaa taas miten kujalla suomalaiset yleisesti ottaen ovat tekijänoikeuksista.

    Yksityisellä ammatinharjoittajalla (muusikko, valokuvaaja, kirjailija, taiteilija...) on tekijänoikeudet omaan materiaaliinsa (ellei ole sitten niitä luovuttanut tekijänoikeusjärjestöille) ja hän SAA vapaasti päättää niiden jakamisesta tai jakamattomuudesta. Hän saa täysin vapaasti antaa ilmaiseksi kaiken, mutta kohtalona voi silloin olla nälkä ja köyhyys - ei ole mitään palkkaa, jota voisi nauttia kuukausittain.

    Palkkatyössä tai julkisessa virassa tuotetun materiaalin (jonka tekemisestä on maksettu palkkaa) tekijänoikeudet ovat lähtökohtaisesti työnantajalla. Sitä vartenhan sitä palkkaa on maksettu, että saadaan tuotettua materiaalia.

    Kun työnantajana on julkinen sektori - tuotosten pitäisi kuulua kaikille suomalaisille. Opettaja ei vain SAA jakaa, vaan hänen PITÄÄ jakaa.

    Haluaisin myös rohkaista opettajia kokeilemaan tekijänoikeuksien omistamista yksityisellä sektorilla.

    Täällä jaetaan ilmaiseksi paljon ja siitä tulee hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa muistaa, että opettajan työhön ei sisälly opetus- tai oppimateriaalien laatiminen. Opettajat tekevät niitä oman työnsä avuksi, mutta varsinaisesti niiden laatiminen ei kuulu työtehtäviin. Erikseen voidaan tietysti sopia toisin kunkin opettajan kohdalla erikseen, mutta silloin sovitaan myös korvauksesta.

      Poista
  29. Kysyin asiaa Venla Olinin Facebook-sivulla, mutta kysymykset siivottiin hetimiten pois ja sen jälkeen tuli viesti, että kysymykset privaattiviesteinä kiitos. Ilmeisesti hän ei halua käydä tätä keskustelua avoimesti tai joutui siirtymään damange-control moodiin.

    Elämme mielenkiintoisia aikoja.

    VastaaPoista
  30. Laitetaan tähän väliin opettajan palkkalaskuri, josta voi tarkistaa, paljonko minkäkinlainen opettaja (peruskoulu-lukio-akselilla) tienaa minimissään:
    http://norssiportti.oulu.fi/~mixa/cgi-bin/palkka/index.cgi

    VastaaPoista
  31. Onpa kummallista tekstiä tyhmyydestä ja varastamisesta. Jukra, kun kaikkea pitää ajatella rahana! Jotta nykykoulu kehittyisi, tarvitaan läpinäkyvää, vapaata oppimateriaalin kehittämistä.Annetaan ihmeessä hyvän kiertää, eli opetusideoiden sinkoilla. Jos itellä on joku juttu, jaetaan se vastavuoroisesti toisten kanssa. Eikös Peda.net perustu juuri tälle periaatteelle?

    VastaaPoista
  32. Huhhuh, mitä tekstiä. Harmi, että on vain screenshottina tuo näkyvillä, niin ei pääse osallistumaan alkuperäiseen keskusteluun.

    Olen ehtinyt muutaman tyyppisiä opehuoneita nähdä ja osaan kyllä kuvitella, millainen tämä Venla on kolleegana. Itse olen oppimateriaalin jakamisen kokenut työtä helpottavana asiana ja sitä tulee opehuoneessa jonkin verran harrastettua. Usein itse tuotettu materiaali jää niin keskeneräiseksi, että sillä ei kehtaa retostella, mutta välillä tulee mielestään hyvää kertausmonistetta esiteltyä ja yleensä ne toisille kelpaavatkin.

    Miksei sitten netissä julkisemmin? Mulla on Google Sitesissä nettisivu, mihin kirjoitan kaikki itse tekemäni tietotekniikan tehtävät. En tuota sivua mitenkään mainosta kenellekään, koska se nyt on mitä on (keskeneräistä ja viimeistelemätöntä kaikki), mutta on kuitenkin julkisesti jaossa. Pitääpä tämän innoittamana kirjata vielä materiaalin lisenssi sinne.

    Rahan tekemisestä materiaalilla olen sitä mieltä, että kellä riittää innostus, niin olkaa hyvät. Venlan ajatus korvausten saamisesta kuitenkin kuivuu siihen, että kaikille niitä ei riitä. Ei kustantajat paljoa enempää matikankirjasarjoja tarvitse. Ei kaikki opettajat voi materiaaleillaan rahaa tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäi muuten vielä epäselväksi mulle, että milloin syyllistyn varkauteen. Eli siis mikä oli tämän Sannan kysymys, johon Venla vastasi?

      Poista
  33. Käsittämätöntä! :D Minä kyllä taidan olla edelleenkin se tyhmä opettaja, joka jakaa mielellään omaa materiaaliaan ihan ilmaiseksi, jos se vain kollegoille kelpaa. Täytyy vain hieman oikaista, että olen luokanopettaja suuressa kaupungissa ja ainakin minun (brutto)palkkani on huomattavasti lähempänä 2000 euroa kuin 3000 euroa, eikä ole edes ihan peruspalkka. :)

    VastaaPoista
  34. Kun itse valmistelin yliopistossa gradua ja suoritin viimeisiä erikoistumisvaiheen kursseja, linjan vetäjä (ja sittemmin graduni ohjaaja) valitteli, kuinka paljon aiheeseen liittyvää tutkimusmateriaalia on maksullisiin kirjoihin piilotettuna. Yliopistolla oli kyllä pääsy joihinkin konferenssijulkaisuihin, jotka tavallisille kuolevaisille olivat nekin maksullisia, mutta esim. jotkut ulkomaiset tutkijat olivat julkaisseet väitöskirjojaan yms. ihan kirjoina, eikä niitä ollut ilmaiseksi (tai edes huokeasti) saatavilla saman alan tutkijoille, opiskelijoista nyt puhumattakaan.

    Tämä oma opettajani sanoi suoraan, että hänestä julkisilla varoilla maksetun tutkimustyön kaikkien tulosten pitäisi myös olla julkisesti saatavilla. Kunnioitan kyseistä opettajaa yhä kovasti tuon mielipiteen takia, vaikka olen yliopiston jo vuosia sitten jättänytkin taakseni.

    VastaaPoista
  35. Sain Venlalta sähköpostia, jossa hän kertoo tekevänsä herjaavasta bloggauksestani rikosilmoituksen ja oikaisee asiavirheen:

    "Tekstissäsi muuten oli myös virheellisyyksiä. Korjattakoon nyt tässä esim. se, että ikälisien eli vuosisidonnaisten osien lukumäärä ei todellakaan riipu henkilön biologisesta iästä vaan virkavuosien määrästä."

    Tämä on ihan totta, kiitos! (Tietysti virkavuosien määrä riippuu biologisesta iästä, eli käytännössä 60-vuotias opettaja tienaa enemmän kuin 25-vuotias opettaja, mutta ei saivarrella nyt siitä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teoriassa 25-vuotiaalla ja 60-vuotiaalla opettajalla voi olla tasan samansuuruinen palkka, jos molemmat ovat tulleet alalle samaan aikaan. Tosin harvemmin enää 60-vuotias viitsii siinä iässä opiskella uuteen ammattiin. Mutta näin siis teoriassa.

      Poista
    2. Rikosilmoitus, mistä? Kuka nimittelikään ketä.

      Jotain oon joskus nettiin jakanut, mm. tällaisen kuvan, löyhästi aiheeseen (rikosilmoituksella uhkailuun) liittyen: http://www.flickr.com/photos/harto/5492862152/in/photostream

      Poista
    3. Harto, kiitos linkistä, varsin kuvaava kuva ;)

      Poista
    4. "Palkka riippuu ikälisistä. Toisin sanoen, hoitipa hommansa hyvin tai huonosti, palkka määräytyy vietettyjen syntymäpäivien mukaan."

      Minä ymmärsin tuon niin, että tarkoitit palkan määräytyvän työuran aikana vietettyjen syntymäpäivien mukaan. Savolaisena kun olen tottunut kaikenlaisiin kiertoilmauksiin, niin tuo ei kuulostanut edes mitenkään oudolta tavalta ilmaista asia.

      Poista
  36. Patentti- ja tekijänoikeudet estävät ihmiskunnan kehityksen.

    Ennen tiedeyhteisö jakoi ja koesti tietoa julkisesti ja avoimesti. Nykyään jokaisesta oivalluksesta on jollakulla hallussaan patentti. Jos joku on varas niin se, joka pyrkii omistamaan koko ihmiskunnalle kuuluvan tiedon. Emme ole pelkkiä yksilöitä, vaan kehitymme myös kollektiivisesti ja yhdessä. Samaan aikaan eri puolilla maailmaa jopa toisistamme tietämättä oivallamme ja ratkaisemme samoja ongelmia, sillä tässä kohtaa kehityskulkuamme käsittelemme hyvin samanlaisia kysymyksiä. Miksi kenenkään pitäisi pyrkiäkään omistamaan tätä kehitystä? Minun näkökulmastani tämä on järjetöntä. Monsanto pyrkii hallitsemaan kaikkea ravintoamme levittämällä patenttisiemeniään ympäriinsä ja vaatien sitten lisenssit ja yksinoikeussopimukset niidenkin viljelijöiden kanssa, jotka eivät sitä ole halunneet. Muutoin heidät haastetaan oikeuteen patenttioikeuden piiriin kuuluvien siementen varkaudesta, vaikka ne olisivat levinneet heidän pelloilleen naapurin mailta. USA:ssa on jo muutamassa osavaltiossa kielletty sadeveden keruu, koska ilmakehän manipuloinnin myötä siitäkin on tullut jo patenttioikeuksien perusteella jonkun suuryhtiön omaisuutta. Jos tietoakaan ei saa jakaa, on maailma tuhoon tuomittu. Sen kynnyksellä ollaan.

    Maailman avautuessa ja murtautuessa ulos niin sosialismin kuin kapitalisminkin koestuksissa epäonnistuneen materialismin kahleista omistajuus ja omistusoikeudet tulevat edelleen olemaan kysymyksiä, joista taistellaan kiivaimmin. Rahaan perustuvan talouden elinkaari 1600-luvun tulip maniasta tämän päivän globaaliin talouskuplaan alkaa olla lopuillaan. Informaatioaikakausi ja hakkeriyhteisö ovat synnyttäneet avoimia platformeja ja toimintakulttuureita, joissa jakamiseen perustuva työn, tiedon ja taidon vaihdanta tuottaa kokonaisuuksia, jotka ovat aina enemmän kuin osiensa summa. Sillä kuka antaisi vapaaehtoisesti sille, joka haluaa kaiken itselleen? Mutta anna ja jaa kaikesta sydämestäsi muille ilolla, niin saat monin verroin myös itsellesi (jos nyt ylipäätään haluat vielä perustella kaiken ihmisen luontaisella itsekkyydellä).

    Ihmistä suututtaa ja pelottaa eniten se muutos, joka tapahtuu hänen omassa pääkopassaan, koska sieltä löytyvät ne suodattimet ja premissit, joiden kautta katsomme ja jäsennämme maailmaa. Arvot ja asenteet ovat niitä tekijöitä, jotka ohjaavat toimintaamme käytännön päivittäisessä elämässä. Koska ne ovat rakentuneet kasvatuksen ja sivistyksen seurauksena pikkuhiljaa syntymästämme tähän päivään, on niitä vaikea havaita saati kyseenalaistaa. Asennetta on helpompi muuttaa, koska arvot pohjautuvat pitkälle omaan kasvu- ja kasvatusympäristöön ja ne ovat usein itsestäänselvyyksinäkin meiltä itseltämme piilossa. Voimme kuitenkin tietoisesti muuttaa suhtautumistamme vaikeisiinkin kysymyksiin. Yltiöindividualismin nousun ja tuhon jälkeen meidän on myös väistämättä laajennettava ajatteluamme yhteisölliselle tasolle. Myöskin se puoli löytyy meistä itsestämme, olemmehan samalla sosiaalisia eläimiä.

    Siis on todellakin syytä pohtia, onko avoimuus ja jakaminen meille uhka vai peräti mahdollisuus?

    VastaaPoista
  37. Voi herranjestas sentään, rikosilmoitus? Tammikuun puoliväli ja jo on löytynyt tämän vuoden Rastimo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, toivottavasti tekee Rastimot ja vaihtaa demareihin, sinne tuollainen holhoaminen ja uuden vastustaminen sopisi paremmin.

      Poista
  38. Lisään tähän vielä edustamani ilmaismedian linkin:
    http://bookboon.com/fi

    Tuolta löytyy yli 800 yliopistotason kirjaa tekniikan, IT:n ja bisneksen alalta. Jotta ei pelkästään hyväntekeväisyyttä olisi, niin kirjoissa on mainoksia. Mutta esimerkiksi kehittymättömien maiden suhteen täysin vastikkeetonta toimintaa.

    VastaaPoista
  39. Hyvät ihmiset,

    olen ottanut verkkomateriaalien ilmaiseen jakeluun kantaa yksityishenkilönä erään ystäväni Facebook-sivulla. Toki tiedän, että kärjistetty tapani esittää asioita joskus ärsyttää ihmisiä, mutta en arvannut, että joku vetää yksitysviesteistäni kokonaisen pussillisen herneitä nenäänsä. Vesa Linja-Aho ei ole kysynyt minulta lupaa mielipiteitteni julkaisemiseen omassa blogissaani. Jos haluaisin ilmaista mielipiteitäni julkisesti, tekisin sen ihan itse. Säälittävää, että joku haluaa kirjoitella raflaavia blogikirjoituksia toisten ihmisten yksitysviestien kustannuksella. Keksi Vesa itse omat juttusi ja lopeta toisten ihmisten parjaaminen julkisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vetänyt tästä yhtä ainutta hernettä nenään, vaan yritin (ja yritän vieläkin) käydä ihan asiallista keskustelua väitteittesi paikkansapitävyydestä.

      Poista
    2. Jaa, rikosilmoitusko on sitten parempi tapa kommunikoida kuin blogikirjoittelu?

      Poista
    3. On se rikosilmoitus ainakin hyvä tapa lisätä asian saamaa näkyvyyttä ja pitää huolta että se pysyy ajankohtaisena pidempään.

      Poista
    4. Miksi ystäväsi laittoi lähettämäsi yksityisviestisi jakoon? Vai olivatko ne sittenkään yksityisviestejä?

      Poista
    5. Facebook-seinä ei nyt taida ihan täyttää tätä yksityisviestin määritelmää. CC/BCC kentällinen sähköposti lienee hieman harmaata aluetta. Käsittääkseni kahden keskisen sähköpostiviestittelynkin voi toinen osapuolista yksipuolisesti julkaista, kunhan sitä ei käydä loukkaavassa hengessä.

      Se mikä onkin sitten loukkaavaa on hankalampi juttu, tässä tapauksessa Venla taitaa loukkaantua ihan asiallisesta eri kohtien läpikäynnistä.

      En tiedä esimerkiksi miten väittäminen tyhmäksi (vaikkakin tätä ei tarkkaan oltu yksilöity) olisi yhtään sen loukkaavampaa kuin se miten tuo Facebook-kommentointi oli läpikäyty.

      Aletaan olemaan jännän jäljillä, monessakin mielessä.

      Poista
    6. Facebookissa kaverin seinä tai edes oma seinä ei ole yksityistä viestintää. Facebookissa on erikseen ne varsinaiset yksityisviestit. Vesa ei tehnyt mitään väärää julkaistaessaan viestisi blogissaan. Toisen henkilön julkisiin viesteihin julkisesti vastaaminen ei myöskään ole parjaamista.

      Suosittelen, että hankit tästä kysymyksestä lisätietoa ja/tai pyydät asiantuntija-apua nettiin ja tekijänoikeuksiin liittyen ennen kuin jatkat omia syytöksiäsi. Varmasti hyötyisit siitä.

      Kannattaa lukea esim. tämä: http://linja-aho.blogspot.fi/2012/07/kirjesalaisuus-ja-sahkoposti-eteenpain.html

      Sivusta seuraten ystävällisesti vinkaten,

      Poista
    7. Venla hyvä,

      kuten olet varmaankin huomannut julkisessa keskustelusta esimerkiksi perussuomalaisten rasistisista kommenteista Facebookissa ja blogeissa, ei yleisesti Facebook-keskusteluita pidetä välttämättä mitenkään yksityiskeskusteluina - eikä niiden julkaisua hyvän tavan vastaisena, jos sillä on yhteiskunnallista merkitystä.

      Hämmästyttävää on se, että sivistyneenä poliitikkona turvauduit täsmälleen samaan puolustukseen kuin parjatut perussuomalaiset.

      Oma kysymyksensä on, että missä kohtaa Linja-Aho on sinua parjannut.

      Ja varalta pahoitteluni jos tällainen ystävällinen ja sinutteleva muoto luokkaa sinua.

      Poista
    8. Tuliko Venlalle yllätyksenä, että "yksityishenkilönä erään ystäväni Facebook-sivulla" ei ole kovin yksityistä vai kävikö tässä nyt niin, että tuli vähän liikaa huomiota ja munattua itsensä ja nyt hätäpäissään pitäisi saada tämä netistä ja valokeilasta äkkiä pois ja uhkaillaan rikosilmoituksella. Netistä ei ikävä kyllä saa omiaan ikinä pois kun ne sinne kerran laittaa.

      Poista
  40. Laskutehtävä: Olet yksi kymmenestä, jotka antavat kaiken tekemänsä toisilleen. Montako sinulla on?

    a) ei yhtään, annoin omani pois
    b) vain omani, josta pidän kiinni, en tarvitse muiden tietoa
    c) kymmenkertainen määrä materiaalia käytettäväksi, kehitettäväksi ja jaettavaksi edelleen

    VastaaPoista
  41. Palataampa hetkeksi tämän Venlan alkuperäiseen teemaan eli rahaan. Kuka saa ja kuka menettää, jos opettaja jakaa materiaalia ilmaiseksi? Saamapuolella ovat:

    - toiset opettajat, koska se sääästää heiltä työtä, mahdollisesti opettaa jotain uutta ja vapauttaa resursseja muuhun opetukseen liittyvään työhön, esim korjaamaan enemmän harjoitustöitä tai vaikka kouluttautumaan lisää.
    - oppilaat, jos materiaali on hyvää ja/tai vapauttaa opettajan tekemään muuta heidän hyväkseen tai pätevöittää opettajaa. Mitään haittaa oppilaille ei luulisi syntyvän, koska tuskimpa opettaja vaihtaa omia materiaalejaan huonompiin.
    - koulun rahoittaja, koska opettajat eivät tarvitse niin paljon maksullisia materiaaleja.
    - minä veronmaksajana, koska maksamillani veroilla saadaan parempaa koulutusta, kun joka opettaja ei haaskaa aikaansa keksimällä pyörää uudelleen vaan voi antaa senkin ajan oppilailleen.

    Ja kuka häviää:
    - ne jotka haluavat tehdä oppimateriaaleilla rahaa eli kustantamot ja oppimateriaalia tuottavat henkilöt. Ilmasto muuttui ja suurin osa dinosauruksista kuoli, mutta elinvoimaiset liskot säilyivät. Netti tuli ja iso osa dinosauruskustantamisesta kuolee, mutta elinvoimaiset osaset löytävät kyllä oman "ekologisen lokeronsa", muuntuvat ja säilyvät tässäkin.
    - (tavallaan omaa materiaaliaan yksin nurkassa panttaavat opettajat saattavat hävitä SUHTEELLISESTI, koska he voivat kehittyä vaan omaa vauhtiaan, muut pystyvät yhdessä tietoa jakamalla kehittymään nopeammin. Absoluuttisesti he eivät häviä mitään. Monet näistä opettajista ovat varmasti hyviä opettajia ja on tärkeää pitää heidät kouluissa. Ei kuitenkaan ole mitään opetuksellista, kansantaloudellista tai muuta yhteiskunnan kannalta järkevää syytä tukea heidän suhteellista, paikalliseen monopoliasemaan perustuvaa etuaan.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä vikaa on koulujen omissa suljetuissa oppimisympäristöissä tyyliin Moodle, joissa kurssille osallistujat on nimetty, lukumäärä rajattu ja kurssi avoinna tietyn ajan eikä tästä ikuisuuteen? Täysin avoin foorumihan on vain yhdensuuntaista liikennettä opettajalta / laatijalta vastaanottajalle ja tiedon jakelua kuin Metro-lehti ikään. Oikea oppiminen on vuorovaikutusta. Jos oppilaat tekevät erilaisia oppimistehtäviä, palauttavat tehtäviä jne ja opettaja kommentoi ja korjaa niitä, tällöin osallistujamäärän on oltava rajallinen ja systeemin suljettu.

      Poista
    2. Kirjoittaessani tuota ylläolevaa kommenttia ajattelin ensisijaisesti sellaisia materiaaleja, joita voidaan jakaa tavalla tai toisella lataamalla, kopioimalla, tms. Tällainen voisi olla esim. vuorovaikutteisen kurssin synopsis tai tehtävät - jos joku kokee, että hänen tekemänsä kurssin saa monistaa.
      Vuorovaikutteinen opetustapahtuma/-prosessi on tietenkin ihan eri asia.

      Poista
    3. "Oikea oppiminen on vuorovaikutusta"

      Ei ole. Laadukas vuorovaikutus nopeuttaa oppimista. Mutta oppimiseen ei välttämättä tarvita vuorovaikutusta.

      Meillä teknillisessä tiedekunnassa on tapana tehdä tehtäviä joihin ei ole saatavilla oikeita ratkaisuja. Kaveriporukalla tehdään tehtävät ja vertaillaan lopputuloksia. Ja toivotaan että ainakin joku osasi tulkita teorian käytännöksi. Oppiminen suoritetaan pääasiassa täysin itsenäisesti, mutta kavereista on yleensä apua.

      Poista
    4. Erittäin hyvä pointti. Itse asiassa opin päivittäin asioita ihan yksinäni ja ilman kenenkään tekemää oppimateriaalia kaivelemalla ja yhdistelemällä tiedonpalasia eri lähteistä. Tämä ei tietenkään ole optimaalinen ratkaisu peruskouluun, mutta taitavalle oppijalle se voi olla hyvinkin hedelmällinen. Ja tietty jonkun pisteen jälkeen ainoa vaihtoehto, mutta silloin sitä kutsutaan tutkimikseksi ja tuurilla siitä maksetaan palkkaa. Oppimista se silti on.

      Poista
  42. Todella ikävää, että FB-postaukseen vastaaminen on johtanut tällaiseen älyttömyyteen. Kuten olen jo sanonutkin sinulle Vesa, toki voit pitää kirjoituksesi ja mielipiteesi siitä, että sinä olet 100 % oikeassa ja tekijänoikeuksia puolustavat ihmiset ovat 100 % väärässä, se on sinun mielipiteesi ja sinulla toki on täysi oikeus siihen, mutta ole ystävällinen ja poista kaikki viittaukset tunnistettaviin henkilöihin aihetta käsitellessäsi. Saat huudella niin paljon kuin jaksat, sitähän nettiin mahtuu, mutta älä kohdista kiukkuasi tunnistettaviin henkilöihin. Se on todella asiatonta pilkkaamista. Jos osaat kirjoittaa (ja ilmeisesti osaat), osaat myös muokata tekstiä siten, ettei minun tarvitse tehdä poliisille esitutkintapyyntöä kommenttieni luvattomasta julkaisemisesta ja nettikiusaamisesta. Pilkallinen sävy näyttää olevan merkittävä osa blogisi tyyliä ja sekin on ihan ok, kunhan edelleenkin muistat sen, että tunnistettavissa olevien ihmisten tuotoksia (olivat ne sitten kuinka vähäpätöisiä tahansa -- kuten vaikka kaverin FB-postaukseen kirjoitettuja vastauksia) ei saa julkaista tai levittää ilman asianomaisen henkilön lupaa. Eivät juorulehtien toimittajatkaan saa julkaista juttujaan ilman kohdehenkilön lupaa. Ja tämän blogin tyyli alkaa kyllä jo muistuttaa roskalehtien journalistiikkaa. Asiallinen keskustelu aiheesta on tervetullutta ja tekijänoikeuksien puolustajien kritisoiminenkin on ihan sallittua mielipiteiden ilmaisua, mutta nyt kyllä Vesalla meni hieman överiksi tämän julkisen jakelun suhteen. Herrasmies on herrasmies netissäkin. Keskustelen mielelläni aiheesta Vesan kanssa face2face, mutta harva nettihuutelijapa uskaltaa kohdata pilkkansa kohteen reaalimaailmassa.
    -Venla-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tekijänoikeuksia nyt kauheasti itse puolustamatta mainittakoon että itse tehtyä materiaalia avoimesti julkaisevien halveksunta varkaina ei kyllä kunnioita näiden tekijänoikeuksia juurikaan. Et ole siis tekijänoikeuksien puolustaja, vaan pelkästään tiedon panttaamisen puolustaja.

      Poista
    2. Ymmärrätkö ollenkaan, miten internet toimii? Tässä vaiheessa tekstin on jo suurin osa lukenut, ja jos Vesa nyt muokkaisi tekstiä, se kyllä huomattaisiin ja siitäkin muodostuisi älämölö. Tsekkaa vaikka hetken aikaa sitten tapahtunut tapaus lääkisopiskelijan blogista, joka "poistettiin" (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/429733/Opiskelija+kirjoitti+ruumiinavauksista++yliopisto+vaati+blogitekstin+pois)

      Tällä tutkintapyynnöillä uhkailulla tosin laajennat potentiaalista lukijakuntaa ehkä 100-1000 -kertaiseksi, eli ilmeisesti haluat myös mielipiteillesi näkyvyyttä?

      Poista
    3. Ehkä sitten olen tiedon panttaaja ja vanhanaikainen dinosaurus, mutta kai minullakin on oikeus omaan mielipiteeseeni? On kai minullakin oikeus puolustaa tekijänoikeuksia ja edustaa edunvalvonnan kantaa? Ajatelkaapa asiaa seuraavan esimerkin valossa: olipa kerran paperikoneen hoitaja, jonka kollega päätti eräänä päivänä kieltäytyä palkanosasta X. Seuraavana päivänä heidän työnantajansa pyysi paperikoneen hoitajaakin luopumaan palkanosasta X, koska hänen kollegansakin teki niin. Ja kun kaksi tyyppiä luopuu palkanosasta X, kyse onkin sitten jo vakiintuneesta käytännöstä työnantajan tulkinnan mukaan. Tässä kohtaa tarinassa alkaa luottamusmies ja ammattiliitto hermostua, tulee ulosmarssi tehtaalta ja liiton pomot teroittelevat lakkoaseitaan mediassa. Ymmärrättekö laisinkaan, mitä yritän ajaa tällä tarinalla takaa?
      -Venla-

      Poista
    4. Venla, oikeasti. Nyt valoja päälle.
      Häpäiset näillä kirjoituksilla sekä OAJ:n, että Vihreät.

      Toivottavasti teet ja/tai puoluetoimisto tekee tästä tulkintansa ja voit tehdä Rastimot (SDP varmaan ottaa mielellään listoilleen).

      T: opettaja (Tosin ei OAJ:n jäsen vaan TEK/TOOLin) ja vihreiden jäsen

      Poista
    5. Vertauskuvalliset tarinat ovat hienoja. Minäkin osaan: Olipa kerran opettaja. Opettaja oli sitä mieltä, että yhteisöllinen kansan sivistäminen on rikolliseen toimintaan verrattavaa petturuutta. Kerran naiivi lapsukainen hämmentyneenä esitti opettajalle, että ehkä tämä ei oikeastaan sopinut ajatusmaailmaltaan opettajaksi. Opettaja asiaa hetken mietittyään totesi lapsen suusta tulleen totuuden. Siispä hän opiskeli tekijänoikeusasianajajaksi, jollaiselta odotetaankin hinkua pimittää tieto piiloon kaikilta. Sen pituinen se.

      Poista
    6. Ohessa suora lainaus OAJ:n jäsensivuilta:

      Opettajan tekijänoikeus työ- ja virkasuhteessa

      Opetusalalla opettajan työtehtäviin ei kuulu opetusmateriaalin tekeminen muiden käyttöön ilman, että siitä on nimenomaisesti työnantajan ja työntekijän välillä sovittu. Perusopetuksessa vallitsevana käytäntönä oppimateriaalin suhteen voidaan pitää sitä, että opetuksen järjestäjä ostaa opettajille ja oppilaille tarvittavan materiaalin. Myös toisella asteella vallitseva käytäntö on, että opettaja käyttää opetuksensa perustana oppikirjaa, jonka opiskelijat osatavat. Opettajan työnkuvaan ei siten suuressa määrin ole kuulunut minkäänlaisen oppimateriaalin tekeminen, eikä opettajien tule opetusmateriaalin puuttuessa tehdä sitä itse, vaan esittää sellaisen hankkimista työnantajalle tai nimenomaista sopimusta opettajan ja työnantajan välille siitä, jos opettaja itse tekee materiaalin.

      Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus teokseen on tekijällä. Lainsäädännössä ei ole tietokoneohjelmia lukuun ottamatta säännöksiä tekijänoikeuksien siirtymisestä työnantajalle. Myöskään opetusalan työ- ja virkaehtosopimukset eivät sisällä tekijänoikeuteen liittyviä säännöksiä. Tämän johdosta tekijänoikeuksista tulee opetusalalla sopia kirjallisesti ennen kuin teosta ryhdytään tekemään tai työnantajalle annetaan oikeus jo luotua teosta käyttää. Esimerkiksi tilanteessa, jossa opetuksen järjestäjä haluaa opettajan tekemää oppimateriaalia muidenkin opettajien käyttöön, tulee työnantajan sopia oppimateriaalin tehneen opettajan tai opettajien kanssa asiasta ja korvauksesta. Opettajaa voidaan verrata yksityisyrittäjään oppimateriaalin tekijänä: hän myy tekemäänsä oppimateriaalia aivan kuten kirjakustantajat ja muut oppimateriaalin valmistajat myyvät.

      Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilta on mallisopimuspohja koskien verkko-opetusmateriaalin tekijänoikeuksista sopimista.
      Lue lisää sopimusmalleista OKM:n sivulta

      Vaikka mallisopimuslomake koskee verkko-opetusta, voi sitä soveltuvin osin käyttää myös muihin tilanteisiin sovittaessa oppimateriaalin tekijänoikeuksista työnantajan kanssa.

      Ministeriön sivustolla on myös sopimusluonnos, joka solmitaan opiskelijoiden kanssa, jotka opiskelevat verkko-opetusmateriaalin avulla. Suositeltavaa on, että opetuksen tai koulutuksen järjestäjä pyytää opiskelijoita, jotka opiskelevat verkko-opetusmateriaalin avulla kerran lukuvuodessa tekemään sopimuksen. Näin jokaisen verkko-kurssin alussa ei tarvitse tehdä erillistä sopimusta. Opettajan on hyvä kuitenkin jokaisen kurssin alussa muistuttaa oppilaille, että he ovat sopimuksen tehneet.

      Poista
    7. Venla hyvä, sinulla on ehdottomasti oikeus mielipiteeseesi. Kaikki täällä ovat varmati 100 prosenttisesti sitä mieltä. Voit harrastaa mielipiteesi ilmaisua täällä blogin kommenteissa, kukaan ei ole sinua estänyt, poistanut viestejäsi tai ole pyrkimässä hiljentämään sinua. Voit harrastaa mielipiteesi ilmaisua Facebookissa, omassa blogissasi, varmaan sanomalehdetkn huolisivat mielipidekirjoituksiasi, kanavia on paljon vapaasti käytettävissäsi. Kukaan ei kiistä sinun oikeutta mielipiteeseesi, vaan jopa puolustaa sitä, että sinäkin saat äänesi kuuluviin ja sanoa asiasta ihan just mitä haluat, vaikka sanoisit tyhmästikin. Minusta on tosi huippua, että ilmaiset mielipiteitäsi, sillä olen saanut niistä paljon iloa. Kukaan ei ole haastamassa sinua oikeuteen mielipiteistäsi.

      Sen sijaan sinua ilmeisesti keskustelu ja mielipiteidesi kritisointi kismittää aika kovaakin, sikäli kuin pyrit hiljentämään sen väsäämällä rikosilmoituksia aikamoisen köykäisin perustein. Ilmeisesti sinulle kunnianloukkaus = ihminen alkaakin näyttää saamansa kritiikin ja omien sanomistensa varjossa vähäsen tyhmältä ja tajuaa tämän itsekin. Kelpaisi varmaan monelle muullekin mediassa kritisoidulle tärkeälle ja epätärkeälle ihmiselle sellainen takaportti haastaa vaan kaikki oikeuteen heti, kun ei kirjoittelu itsestä enää miellytäkään.

      On toki vain elämän pieniä iloja ja ironioita, että mitä kärkkäämmin ja kovemmin yrität taistella mielipiteidesi pimittämiseksi ihmisiltä, sen enemmän sanomasi asiat ja niiden huteruus saa julkisuutta. Ihmiset haluavat tietää mistä kukakin suuttui, mitä ei haluta ihmisten lukevan ja mistä missäkin konfliktissa on kyse. Rikosilmoituksen tekeminen viimeistään varmistaa sen, että nämä esittämäsi kannat ja niiden kritiikki tulevat kiertämään verkossa entistä iloisemmin. Internet ei unohda. Googlaa vaan Kaisa Rastimoa.

      Poista
    8. "Eivät juorulehtien toimittajatkaan saa julkaista juttujaan ilman kohdehenkilön lupaa." LOL

      Poista
    9. Miksi kutsut itseäsi tekijänoikeuksien puolustajaksi, jos todellisuudessa yrität estää tekijänoikeuksien haltijaa käyttämästä tekijänoikeuksiansa juuri niin kuin hän itse tahtoo?

      Poista
    10. Jos juorulehtien toimittajat eivät saa julkaista juttujaan ilman kohdehenkilön lupaa, niin miksi paprazzeja täytyy juosta pakoon?

      Poista
    11. Eli kun bloggari ei oo samaa mieltä poliitikon kanssa ja blogiin syntyy keskustelua, joka komppaa enemmän bloggaria kuin poliitikkoja, kyse on "tällaisesta älyttömyydestä". Onneksi meillä on sananvapaus, jonka perusteella poliitikot eivät voi kieltää meitä tiedon jakamisen kaltaisiin älyttömyyksiin sortuvilta keskusteluoikeutta..

      Poista
  43. Itse opettajana ymmärrän Venlan pointin siitä, että tehdystä työstä tulisi saada korvaus. Eipä kukaan meistä halua tehdä työtä ilman korvausta, vaikka työ itsessään olisi miten mieluisaa. Ne laskut kun eivät paljoa kysele onko se työ kivaa vai ei...

    Tosin Venla ei tunnu huomaavan sitä tosiseikkaa, että maailma on muuttumassa kovaa tahtia ja avoin kehitys opetuksessa(mm. codeacademy ja Coursera.org:in kaltaiset mooc:it) valtaavat opetuskehityksessä alaa jatkuvasti.

    Koko keskustelun olennaisin pointti on siinä, että meillä on kahdenlaisia opettajia: perinteisiä autoritäärisiä opettajia, jotka kaatavat tietoa oppijan päähän sekä pitävät kynsin ja hampain omasta osaamisestaan kiinni. Toinen, uudempi opettajatyyppi on sellainen, joka ei pyri olemaan opettajia laisinkaan vaan pikemminkin tiedon ohjaaja ja validoija.

    Itse näen että perinteisen opettajuuden aika on ohi internetin myötä ja maailmassa on kysyntää ja tarvetta näille 'tietovalmentajille', jotka ohjaavat oppijaa validoivat oppijan etsimää tietoa.

    Ei opettajuus tai palkkatyö siinä katoa, jos joku materiaalinsa ilmaiseksi internetissä jakaa. Ainakin itselleni on töitä hyvin riittänyt (ja opiskelijoiltakin hyvää palautetta tullut), vaikka materiaalini verkossa ovatkin. Ja vieläpä ilmaiseksi työnantajan logoilla varustettuina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä löytyykö tuosta kommentistasi mitään mistä olisin erimieltä. Halusin kuitenkin kommentoida että mainitsemasi perinteisen opettajan katoaminen tuntuu harmilliselta ajatukselta. En ole itse opettaja, mutta opiskelijan näkökulmasta "tiedon kaato päähän" tuntuu joissain tapauksissa helpommalta opiskeluvaihtoehdolta ja siksi mukavammalta.

      Voi olla että tulevat sukupolvet tuntevat tiedon etsimisen ja kyseenalaistamisen läheisemmäksi oppimisprosessiksi, mutta valikoidun, suppeamman ja valmiiksi laadukkaan tietomäärän saaminen tuntuu tehokkaammalta. Opettajasta riippuu kuinka laadukasta tämä tieto on ja kuinka hyvä hän on opettamaan. Kun itse kävin koulua perinetisen koulun vaihtoehto oli jo pitkän aikaa tätä toteuttanut Steinerkoulu. Kumpikin malli on hyvä, mutta toivottavasti perinetinen mall tulee säilymään myös tulevaisuudessa, ainakin perusasteella.

      Poista
  44. Toinen mieleen tullut pointti:
    Mitä siitä häviää, jos materiaalinsa jakaa? Ainakaan itse en pystyisi muiden tekemällä materiaalilla opettamaan laisinkaan. Ehkäpä tässä on takana se pelko, että enää ei voisikaan opettaa suoraan kirjasta, vaan pitäisi itse osata opettamansa sisältö sen verran perusteellisesti, että sen kykenee muille avaamaan...

    VastaaPoista
  45. Veera, totta kai sinulla on oikeus omaan mielipiteeseesi. Mutta ymmärtänet toki, että mielipiteitä saa ja kuuluu arvostella - joskus jopa melko kovin sanoin.

    Ja jos jengi ei pidä sun mielipiteestäsi, niin *se on ihan ok*, ja niin pitääkin olla. Siinä vaiheessa ei aleta syytellä toisia sananvapauden lyttäämisestiä tjspp (et sinä, mutta moni sankari on tähänkin yrittänyt vedota), vaan seistään sen oman mielipiteen takana. Ja jos muut voi vetää faktaa seinään niin paljon, että mielipiteen tulee muuttua, niin siinä vaiheessa voi valita olevansa änkyrä ja seistä sen mielipiteen takana sormet korvissa, tai sitten voi sanoa, että sori, joo, olette oikeassa.

    Vertauskuvallinen tarinasi muuten kusee - mitäs vikaa siinä on, että lakolla ajetaan asia läpi jos ei muuten toimi? Noinhan juuri nyky-yhteiskunta toimii; ensin sovitaan ja sit jos ei päästä sopimukseen, niin töiden tekemisen lopettaminen on aina (usein viimeinen) vaihtoehto.

    Vaikka asioilla on arvoa, niistä ei läheskään aina kannata rahastaa. Talkootyö ja solidaarisuus on suomalainen perinne, jolla pieni kansakunta on rakentanut itsensä suurten joukkoon. Omaan napaan tuijottaminen ei sen sijaan juuri auta.

    Harva asia on niin tärkeä koko kansakunnan kannalta kuin hyvä koulutus lapsille. Jos meillä on ihmisiä, jotka janoavat jakaa koulutusta vaikka ilmaiseksi, ja haluavat rakentaa mielestään parhaan mahdollisen oppimateriaalin, jotta lapsillamme olisi paras mahdollinen kokemus, niin pidän suorastaan loukkaavana sitä, että heitä nimitellään varkaiksi. Minun lapsilleni ja kaikkien muiden lapsille kuuluu paras mahdollinen koulutus - jos jostain kuuluu keskustella, se on siitä, onko vapaasti jaettavissa oleva oppimateriaali parempaa ja laadukkaampaa kuin kaupalliseti tehty. Muulla ei ole väliä.

    Tekijänoikeuksien kanssahan asialla ei ole mitään tekemistä, joten profiloituminen tekijänoikeuksien puolustajaksi tässä keskustelussa lähinnä vain alleviivaa sitä, että kirjoittajalla ei ole käsitystä siitä, mistä koko vapaasti jaettavissa materiaaleissa on oikeastaan kyse. (Vihje: tekijänoikeudet nimenomaan tukevat tälläista toimintaa, koska sopivalla CC-lisenssillä julkaistua materiaalia ei voi käyttää kaupallisesti syyllistymättä tekijänoikeusrikokseen.)

    VastaaPoista
  46. Argh, ja tietenkin Venla, ei Veera. Väsymys iski.

    VastaaPoista
  47. Tulipa kiivas keskustelu aiheesta. Jännittävää törmätä kuumaan aiheeseen, jonka olemassaolosta ei ollut aavistusta. Koen ulkopuolisuutta ja ehkä sen vuoksi on vaikea löytää sitä, mikä tekstissä tuntuu loukkaavalta.

    Arvostettu jenkkiyliopisto MIT julkaisee muuten runsaasti oppimateriaaleja verkossa: "News and information on the project to make the course materials used in the teaching of virtually all of MIT's courses available on the Web, free of charge". Kyseessä on MIT OpenCourseWare, http://ocw.mit.edu/index.htm. En usko, että MIT varastaa keneltäkään mitään. Tai siis jenkkilainsäädännön mukaan ainakaan.

    - MP


    PS. Sivuhuomio: juorulehdet tai muutkaan lehdet eivät (läheskään) aina kysy lupaa juttujen julkaisuun. Esimerkiksi Ike ei varmaankaan olisi antanut lupaa tekstiviestikohusta kirjoitteluun.

    VastaaPoista
  48. Venlan kommenttiin: "kunhan edelleenkin muistat sen, että tunnistettavissa olevien ihmisten tuotoksia (olivat ne sitten kuinka vähäpätöisiä tahansa -- kuten vaikka kaverin FB-postaukseen kirjoitettuja vastauksia) ei saa julkaista tai levittää ilman asianomaisen henkilön lupaa."

    Juuri vähän aikaa sitten Julkisen sanan neuvosto päätti olla rankaisematta lehteä tällaisessa tapauksessa. http://mediaviikko.fi/kategoriat/uutiset/uutinen/riitta-ollila-jsn-facebook-molaytyksista-saa-uutisoida.html

    Eli mitään rikosta tässä ei todellakaan ole tapahtunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä toisten tekstejä saa lainata, jos kerran niitä kommentoi. Vesahan nimenomaan _lainasi_ viestien osia. Screenshot on myös mielestäni ok, kun sekin tehty lainausmerkityksessä osoittamaan, mitä keskustelua Vesa kommentoi.

      Toinen asia on, ylittäisikö pari Facebookissa käydyn keskustelun kommenttia edes teoskynnystä. Jos ei ylitä, on turha vedota tekijänoikeuksiin. Normaali keskustelu harvoin ylittää.

      (Jos käsitteet outoja, googleta "teoskynnys" ja "sitaattioikeus")

      Poista
  49. En ihan ymmärrä miksi tässä on saatu aikaan vastakkainasettelu: Kyllä maksulliselle materiaalille löytyy ihan varmasti ostajia ja käyttäjiä tulevaisuudessakin. Ilmaista materiaalia on jo nyt verkko pullollaan, mutta kyllä niitä kirjoja ja materiaalia ostetaan jos ne laadukkaiksi todetaan.

    Ja ei kai maksuton materiaali tarkoita sitä, että tekijänoikeuksista on luovuttu?

    VastaaPoista
  50. Etukäteispahoittelu -OT tekijänoikeuksien osalta.

    Onko tämä Venla, joka anonyymin profiililla täällä kirjoittelee, varmasti se Venla, jota alkuperäinen blogipostaus koski?

    Oli pakko kysäistä, koska näistä teksteistä jää valitettavasti kuva, että tämä kirjoittaja olisi trolli. Ja ei Venla, en nyt hauku tässä ketään peikoksi, olen vain huolissani Venlasta ja hänen digitaalisesta jalanjäljestään.

    VastaaPoista
  51. Tunteiden kuumentuessa kannattaa aina rauhoittua vähintään yön yli ennen kuin tekee tutkintapyynnön kaltaisia radikaaleja ratkaisuja. Joka tapauksessa julkisesti (myös netissä) esitettyjä puheenvuoroja voi myös referoida ja kommentoida julkisesti.

    Käsittääkseni tässä on taustalla ristiriitainen käsitys Facebookin luonteesta, sillä Facebook-postaukset tai niiden vastaukset eivät suinkaan ole vähäpätöisiä. Tutkintapyynnön näkökulmasta asia on rajallisen juridisen ymmärrykseni näkökulmasta varsin selvä, sillä facebookin on monessa oikeuden päätöksessä todettu rinnastuvan joukkotiedotusvälineeseen, koska julkaistut tekstit ja kuvat ovat vapaasti kaikkien luettavissa.

    Lisäksi kannattaa tutustua facebook-tilitä perustaessaan hyväksymänsä käyttöoikeussopimuksen sisältöjen tekijän- ja käyttöoikeuksia koskevaan toiseen pykälään. Se muistuttaa itse asiassa varsin paljon julkaisusopimusta. Etenkin tämä kohta on tässä tapauksessa merkittävä:

    "Kun julkaiset tietoja tai sisältöä ja valitset asetukseksi Julkinen, se tarkoittaa, että sallit kaikkien, mukaan luettuna Facebookin ulkopuolisten tahojen, nähdä ja käyttää kyseisiä tietoja sekä yhdistää ne sinuun (esim. nimesi ja profiilikuvasi)."

    Lisäksi intressi lainauksien käytöstä on käyttäjän asemesta facebookilla:

    "annat meille ei-yksinomaisen, siirrettävän, alilisensoitavan, maksuttoman, maailmanlaajuisen luvan (tekijänoikeuslupa) käyttää mitä tahansa tekijänoikeussisältöä, jonka julkaiset Facebookissa tai Facebookin yhteydessä."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosin kuvakaappauksen perusteella linkkaus, jota kommentoidaan ei ole ollut julkinen, vaan näkyvissä jollekin rajatummalle joukolle. Eipä silti kyllä täyty minkään rikoksen kriteerit...

      Poista
  52. Olen se tämän keskustelun "luopio", joka saa rahaa tekemistään materiaaleista. Myydyt materiaalit olen tehnyt työajan ulkopuolella, ja MIKÄÄN omaan opetuskäyttööni tekemä materiaali ei sellaisenaan sopisi julkaistavaksi. En oikein ymmärrä tätä jakoa kahteen leiriin: on opettajia, jotka panttaavat kaiken ja opettajia, jotka jakavat kaiken. Ei se taida ihan näin mennä. Jaan auliisti tekemiäni materiaaleja kollegoille jopa pyytämättäkin. Saan myös heltä paljon materiaalia. Sen lisäksi teen paljon työtä myytävän materiaalin eteen. Siitä tulevalla rahalla maksetaan mm. lasteni harrastuksia - "kovasta" kuukausipalkasta huolimatta niihin kun ei varaa monesta eri syystä olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siinä ole mitään pahaa että saa rahaa materiaaleistaan. Siinä on, että ilmaiseksi tekeviä nimitellään varkaiksi.

      Poista
    2. Keskustelijoista moni tietänee, että Vesa itsekin saa rahaa joistakin tekemistään materiaaleista (näin olettaisin):
      http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9519155279

      Minäkään en ymmärrä tuota vastakkainasettelua, enkä niitä FB-kirjoitteluja, joista tämä sai alkunsa.

      Poista
  53. Veronmaksajana olen käsittänyt, että opettajille maksetaan palkkaa verorahoista opetuksen pitämiseksi. Tämä palkka on hyvää tasoa, kun suomalaisten mediaanitulo on jossain 2600 euron paikkeilla.

    Tämän lisäksi julkista rahaa maksetaan hyvin paljon kustantajille, jotka julkaisevat oppikirjoja. Näistä rahoista osa menee opettajille, jotka (toivottavasti siis vapaa-ajallaan) kirjoja laativat.

    Itse haluaisin, että opettajat niin halutessaan voisivat jakaa sitä materiaalia, johon heillä itsellään on tekijänoikeudet, hyödyttämään myös kollegojensa päätyötä, opettamista.

    Oppikirjojen laadinta ei ole veronmaksajien tarkoittamaa työajan käyttöä - jos on, olkoot tuotokset julkisia.

    VastaaPoista
  54. Voisitko, Venla, vielä selittää, millä tavalla opettaja luopuu palkanosasta X jakamalla materiaalia ilmaiseksi? Eihän opettajan palkka ole transaktioperusteinen niin kuin vaikka lääkärin todistuspalkkiot vaan kuukausipalkalla mennään. Ja jos pelottaa, että palkkaa yritetään joskus tulevaisuudessa silpoa tuolla perusteella, voi aina suunnata opetusta entistä vuorovaikutteisemmaksi- ja juuri sitähän koko ajan toivotaan, mutta esteeksi mainitaan yleensä ajan puute, johon juurikin materiaalien yhteiskäyttö auttaisi! Interaktiivisuutta, läsnäoloa ja kykyä käyttää materiaaleja ei voi valmiilla,kopioitavilla materiaaleilla korvata.

    Tärkeä tosiasia on myös, että kotimaisen jakamisen mahdollistava Internet mahdollistaa sen myös kansainvälisesti. Kielitaitoiset ja fiksut opettajat osaavat kyllä kaivaa materiaaleja ulkomailtakin. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteden substanssi ei ole maakohtaista ja materiaalia löytyy enemmän kuin ehtii käyttää. Ts. kotimaista jakamista estämällä itse asiassa ohjataan opettajia ulkomaisille areenoille. Kansainvälisten parhaiden ideoiden saaminen on toki hyväkin asia, mutta samalla annetaan ulkomaisten päättää sisäänleivotuista arvoista (esim. muinaisessa brittiläisessä matikankirjassani harjoitustehtävät olivat järjestään poikien kokemusmaailmasta, ja tehtävää ei voinut tehdä, ellei tiennyt, montako pelaajaa on futisjoukkueessa.) Samalla annetaan myös kilpailuetu ulkomaisille toimijoille, jotka voivat kehittää osaamistaan materiaalien tuotannossa. Kumpikaan ei ole Suomen etu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tässä ole kyse samasta kuin journalismin kriisissä: ennen internetiä kirjoitettiin sillä puolella samat jutut joka välineeseen ja lukijoita ja mainostajia riitti, koska esim. turkulaiset eivät lukeneet lontoolaisten päivälehtiä. Netin myötä näitä kopioita ei tarvita.

      Opetuspuolella tilanne ei tosin kriisiytyne yhtä nopeasti, koska vuorovaikutuksella on arvonsa; etenkin peruskoulussa. Tehtäväkirjan voi kopioida sekunneissa, tehtäväkirjan käyttötaitoa ja siihen liittyvää pedagogista osaamista ei.

      Tosin käydäänhän USAssa jo nyt keskustelua siitä, mitä arvoa on ns. tavallisilla yliopistoilla verrattuna verkko-opetukseen. Huippuyliopistot pystyvät tarjoamaan opiskelijoidelle verkostoitumismahdollisuuksia ja matalimmassa sarjassa opiskelijat tarvitsevat henkilökohtaista opetusta. Tavallisille, fiksuille opiskelijoille tarjotun luento-kurssin voisi sen sijaan nauhoittaa kerran, monistaa kymmenille tuhansilla ja tarjota päälle pari kyselyntia netissä ja kampuksella enintään valvottuja tenttejä. Tästä on mielenkiitnoisia pilottikokeiluja.

      Ts. on pystyttävä tarjoamaan jotain parempaa ja enemmän kuin pelkästään materiaalia, jonka voisi helposti monistaa, jos saisi. Poteroihin kaivautuminen on enintään tilapäinen ratkaisu ja sillä aikaa aika saattaa ajaa ohi.

      Poista
    2. Toinenkin kappaleesi on järkeen käypä, mutta erityisesti ensimmäinen kappaleesi selittää mielestäni asian täydellisesti. :)

      Poista
  55. Alkuperäinen asia eli OAJ-aktiivin väite, että "oman aineiston ilmainen jako on varastamista" on käsittämätön.
    Ja yksityisyrittäjän ja yksityissektorin kokemuksella yhtä käsittämätön on sivuraide; keskustelu työajoista ja lomista opetusalalla - elätte utopiassa : D.
    Nimimerkkini pitäisi olla: "työtä 60 tuntia/vko eikä koskaan yli 2 viikon lomaa putkeen x 25 vuotta"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venla vastaa:
      Oman aineiston jakaminen ei ole rikos, mikäli joku haluaa sen yksityishenkilönä tehdä. Lauseeni varkaudesta on kieltämättä näin jälkikäteen analysoituna absurdi, mutta pointti on siinä, että jos opettaja tekee ja julkaisee avoimesti virkamiehenä ja koulun nimellä runsaasti materiaalia, helposti käy niin, että poikkeuksesta tulee sääntö työnantajan silmissä. Kun yksi tekee ilmaiseksi oppilaitoksen käyttöön verkkomateriaalia, samaa odotetaan pian muiltakin. Tällainen taas syö pohjaa siltä perusasialta, että työstä kuuluu maksaa palkkaa, oli kyse sitten julkisesta tai yksityisestä sektorista. Yllättäen voikin käydä niin, ettei opettajalla esim. työpaikan vaihtuessa olekaan enää oikeuksia omiin laatimiinsa oppimateriaaleihin. Onpa joissain paikoissa opettajat jopa laitettu työhönottotilanteessa allekirjoittamaan paperi, jossa opettaja lupaa omalla allekirjoituksellaan luopua tekijänoikeuksistaan ja lupautuu luovuttamaan kaikki laatimiensa materiaalien oikeudet oppilaitokselle! Toivottavasti kovin moni ei ole laittanut tai laita nimeään tällaisiin laittomiin paperieihin. Ja mitä siihen varkauteen tulee, niin tarkoitin sitä, että tällaisen em. paperin allekirjoittaminen heikentää kaikkien palkkaa, kun siis aletaan tehdä työtä palkatta. Eli tavallaanhan se on varastamista, jos omalla toiminnallaan tietoisesti heikentää palkanmaksun perusteita.

      Poista
    2. Eeei, Venla, ei ole varastamista millään tavalla. Se on ihan normaalia *kilpailua* kapitalistisessa hengessä. Jos voin tuottaa saman materiaalin kuin sinä, mutta halvemmalla, niin eikö silloin minun kuulukin voittaa?

      Jos taas et koe olevasti kapitalisti vaan enemmän vasemmistolainen, eikö silloin ihanne nimenomaan tulisi olla asioiden vapaa saatavuus ja jakaminen, koska silloin kaikilla on samat lähtökohdat?

      Työstähän ei *kuulu* maksaa palkkaa. Työstä kuuluu *pyytää* palkkaa, ja työnantaja sitten päättää kuka tekee työn.

      Opettajaahan suojelisi loistavasti se, jos materiaali olisi vapaasti saatavissa verkosta: koska se olisi jonkun toisen tekijänoikeuden alainen, ei opettajan ja oppilaitoksen sopimuksella voitaisi mitenkään siirtää materiaaleja oppilaitokselle.

      Poista
    3. Se että oletetaan työntekijöiden tekevän palkatta ylitöitä on ongelma monilla aloilla, ja siinä kollegoiden välinen keskustelu siitä riistääkö työnantaja nyt meitä kilpailuttamalla meitä toisiamme vastaan on ihan asiallista.

      Tällä ongelmalla nyt ei sitten taas ole mitään tekemistä sen kanssa onko tuon ylimääräisen työn tulokset kaikkien saatavilla vai ei.

      Poista
    4. Sopii toivoa, että OAJ __ammattijärjestönä__ valistaa nuoria (jaa muitakin) opettajia siitä, mitkä työsopimusten sanamuotoilut ovat nk. "laittomia".

      Voi tietysti olla, että nykypäivänä opettajien työtilanne on niin heikko, että monet allekirjoittavat tekijänoikeutensa luovuttavia papereita. Tämä on tietysti (tietyltä kannalta katsottuna) ilmiselvää työnantajan aseman väärinkäyttöä oppilaitosinstituution puolelta, jos (ja kun?) "meidän koulun ja alan yleisen käytännön mukaan" opetusmateriaalin tekemisestä tekemisestä ei sovita erillisiä korvauksia.

      Mutta tällöin taitaisi olla nimenomaisesti OAJ:n rooli älähtää ja pitää näiden huonossa tilanteessa olevien jäsentenstä (ja mikä ettei muidenkin -- onhan asialla ilmiselvää PR-arvoa) puolta.

      (Btw. olen yksityisyrittäjä enkä tunne opetusmaailmaa. En todellakaan tiedä onko OAJ tehtäviensä tasalla vai ei).

      Ob-Humor: Joku poliittista uraa suunnitteleva nuori (Teostolainen tai muu) voisi varmaan ottaa ajaakseen uuden lain:

      "Lex Linja-Aho hypoteettisen verkkomateriaalin arvosta":

      "Varkauden suuruudeksi tässä yhteydessä katsottakoon se määrä, minkä verran neuvottelun kohteena olevan hypoteettisen materiaalin arvon katsotaan alenneen sen takia, että vastaavaa materiaalia on julkisesti saatavilla.

      Arviointi suoritettakoon OAJ:n ja Teoston määräämän puolueettoman asiantuntijakomission toimesta. Tämän arvioinnin ja selvittelyn kustannukset kohdistetaan tapauksessa viitatun vapaasti jaettavan materiaalin tuottajiin ja käyttäjiin."

      Poista
    5. Käänsikö tämä Venlan uusin kommentti nyt asian niin päin, että ongelma ei olekaan jakaminen vaan se, että jakaa työajalla ja työnantajan nimissä? Sehän on IHAN ERI ASIA. Ja siinä voi toki olla politikoinnin paikka, mutta eihän ainoa tai varsinkaan kokonaisuuden kannalta oikea ratkaisu ole jakavien kollegoiden haukkuminen varkaiksi ja jakamisen kieltäminen.
      Oikea ratkaisu on, että kehoitetaan kollegoita jakamaan materiaaleja vapaa-ajallaan ja yksityishenkilöinä - ihan niin kuin maksullisia oppimateriaaleja tuottavatkin tekevät! Näin materiaalit tulevat käyttöön, mutta työsuhteen käytäntöihin ei uiskentele tällaisia ongelmia.

      Poista
  56. Käytin juuri työssäni eräiden muiden insinöörien tekemää ja ilmaiseksi jakelemaa optimointikirjastoa. Sain sen avulla tehtyä oman työni huomattavasti nopeammin ja paremmin ja harkitsin tässä että voisi laittaa kiitosviestiä näille tyypeille. Ilmeisesti pitäisi kuitenkin haukkua heitä varkaiksi, kun ovat pistäneet insinöörityön polkumyynnin pystyyn?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loanheitto sikseen. Ihan vakavasti puhuttuna, käytännönläheiset insinöörit ovat jo aikaa sitten ymmärtäneet, että pääsevät pitemmälle ja korkeammalle sillä, että auttavat toinen toisiaan.

      Suurin osa maailman verkkosivustoista pyörii eriasteisten vapaasti jaettavien ja muokattavien ohjelmistojen päällä. Silti kaikille riittää töitä, ja lisääkin palkattaisiin, vaikka käytämmekin aikaa siihen, että teemme ilmaista työtä josta muut hyötyvät.

      Jos minä teen ilmaista työtä tunnin, ja annan sen muille ilmaiseksi, ja sata muuta tekee samoin, saan sata tuntia tehtyä yhden tunnin sijasta.

      Poista
  57. OpenSource on varastamista tietotekniikan ammattilaisilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja työnantaja jopa maksaa siitä.

      Poista
    2. Jumatsuikka! Valtiot ja Kunnatkin käyttää sitä ja ne jopa jakaa omia koodejaan ilmaiseksi! Hitto mitä varkaita!

      Poista
  58. Jakamisen kulttuurin selvennystä opettajakollegoille. Itse teen tietotekniikan opettajan ja ohjelmointityötä. Näistä lähtökohdista on kyllä vaikea ymmärtää vallalla olevaa mustasukkaista suhtautumista omiin materiaaleihinsa. Pahimmillaan niiden syyllistämistä, jotka haluavat omia tuotoksiaan eteenpäin jakaa.

    Jakamisen kulttuuri on aivan erilainen hakkeripiireissä. Töissä kun tarvitsee jotain ohjelmapalikkaa, niin eihän sitä suurinta osaa ajasta aleta uudestaan tehdä, vaan käytetään jonkun muun tekemää kirjastoa tai koodia, jolloin aikaa jää käytettäväksi siihen mielenkiintoiseen ongelmaan. Itseasiassa nykymuotoinen tietotekniikan tai vaikka Internetin kehitys olisi täysin mahdotonta ilman kyseistä kulttuuria.

    Opettajaa ei ikinä materiaaleilla voi korvata, koska olemmme paitsi aineemme asiantuntijoita, myös pedagogiikan ammattilaisia.

    VastaaPoista
  59. Venla, inhoan, kun joku yrittää tehdä jakoa akateemisten ja "muiden" välille. Ja kommenteissasi kirjoitit kuinka akateemisia on vaikea kusettaa. Olen pahoillani, että joudun rikkomaan kuvitelmasi, mutta tunnen useita akateemisia ihmisiä, joita olisi helppo kusettaa siinä missä "muitakin", koska heiltä maalaisjärki tuntuu kadonneen.

    Itse haluan ajattelussani laajentaa tieteen etiikassa käytettyä termiä tieteen kommunismista ulottumaan muihinkin kuin tutkijoihin. Ja toivon, että myös pyyteettömyys säilyy siinä vaiheessa kun pääsen tekemään työtä. Tosiasia on se, että vain tietoa ja tehokkaampia oppimismenetelmiä jakamalla voimme nostaa ihmisten elintasoa, globaalisti. Tiedän kyllä olevani idealisti… Lisäksi tilastotieteen (ja sosiologian) opiskelijana käytän mieluiten R-ohjelmaa, mikä on nimenomaan OpenSource-ohjelma. Sen etuina nimenomaan on se, että kuka tahansa pystyy tekemään sille kirjastoihin uusia tilastollisia testejä. Näin uudet menetelmät hyödyttävät kaikkia, ja loppujen lopuksi siitä mahdollisesti hyötyy koko ihmiskunta. Ja mitä tulee rahan ansaitsemiseen, itse olen niitä ihmisiä, jotka ostavat paperiversion niistä asioista, jotka kiinnostavat. Tietokoneen ruudulta kun ei minusta ole miellyttävää lukea pidempää tekstiä. Näin ollen vaikka joku tutkimus tms löytyisikin netistä kaikille avoimena, se ei vähennä tuottoja, jotka minunlaisiltani edelleen tulee. Uskoisin tämän koskevan myös oppimateriaaleja.

    VastaaPoista
  60. Kirjoitin sitten pitkähkön jorinan omasta näkökannastani asiaan.

    http://www.ecyrd.com/ButtUgly/wiki/Main_blogentry_150113_1

    /J

    VastaaPoista
  61. Anonyymi kirjoitti:

    "Käänsikö tämä Venlan uusin kommentti nyt asian niin päin, että ongelma ei olekaan jakaminen vaan se, että jakaa työajalla ja työnantajan nimissä? Sehän on IHAN ERI ASIA. Ja siinä voi toki olla politikoinnin paikka, mutta eihän ainoa tai varsinkaan kokonaisuuden kannalta oikea ratkaisu ole jakavien kollegoiden haukkuminen varkaiksi ja jakamisen kieltäminen.
    Oikea ratkaisu on, että kehoitetaan kollegoita jakamaan materiaaleja vapaa-ajallaan ja yksityishenkilöinä - ihan niin kuin maksullisia oppimateriaaleja tuottavatkin tekevät! Näin materiaalit tulevat käyttöön, mutta työsuhteen käytäntöihin ei uiskentele tällaisia ongelmia."

    Venla vastaa:

    En ole mitään muuta missään vaiheessa kritisoinutkaan kuin sitä, että jaetaan ilmaiseksi materiaalia työnantajan nimissä ja virkamiehen ominaisuudessa! Kaiken muun materiaalin (oli se sitten kuinka professionaalia tai harrastepohjaista tahansa) rinnastan verkkosivujen kategoriaan "Pikku-Kallen Rodoksen kuvat" ja "Meidän Musti". Vapaa-ajallaan ja omissa nimissään kukin tehköön ihan mitä lystää, kunhan ei sotketa leikkiä / harrastusta palkkatyöhön ja käytetä oppilaitoksen nimeä. Eikä loukata ketään henkilökohtaisesti omilla harrastesivuillaan. Tämän asian / mielipiteen tarkennuksen olisi Vesa Linja-aho voinut kyllä tarkistaa minulta henk.koht., että mitä oikein tarkoitin FB-kommenteillani ennen kuin hän alkoi kirjoitella tälle harrastesivulleen tätä loanheittoa. No, populismi on populismia, se myy, ja lähteiden tarkistaminen näyttää olevan vaikeaa näin sähköisten medioidenkin aikakaudella. Sitä paitsi sitten kun materiaali on jonkun omissa nimissä omilla henk.koht. sivuilla ilman viittauksia johonkin kouluun tai oppilaitokseen, vastuu siirtyy kuulijalle tai tässä tapauksessa lukijalle. Voihan nimittäin olla, että joku valeopettaja kirjoittelee puuta heinää oppilaitoksen nimissä ja muu maailma (tai joku opiskelijapolo) luulee sen "tiedon" olevan kovinkin asiallista faktaa. Tästä syystä luottaisin vain oppilaitosten virallisissa oppimisympäristöissä jaettuun tietoon enkä kaikkiin googlauksen tuloksena tupsahtaneisiin sivustoihin. Moni osaa lukea nettiä kriittisin silmin, mutta eivät kaikki, esim. erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt.

    VastaaPoista
  62. Osallistun keskusteluun lastentarhanopettajana ja yliopisto-opettajana. Vedin tänä aamuna kahvit väärään kurkkuun Venlan mielipiteistä ja kirjoittelin kiukkuisena facebookiin, että:
    Opettajan työ (mistä siis palkkakin maksetaan) on pedagoginen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi, jolla tarkoitetaan sitä, että voit ottaa valmiin paketin oppimateriaalia ja sitten räätälöidä ja kohdentaa sen omalle ryhmällesi ottaen huomioon yksilöiden oppimisvalmiudet miettimällä, miten parhaiten tuet heidän oppimistaan ja kehittymistään. Itse en nää lastentarhanopettajana ja alalla, jossa oppikirjoja ei kerta kaikkiaan ole, mitään järkeä siinä, että jo valmiiksi olematon suunnitteluaika käytetään kerta toisensa perästä oppituokioiden perussuunnitteluun, kun tuokioiden suunnitelmia voisi hyvin jakaa vapaasti, jolloin opettajan arvokas suunnitteluaika voidaan kohdistaa nimenomaan siihen, miten räätälöidään oppimateriaalit omalle ryhmälle sopiviksi.

    Kannatan itse open access oppimateriaalipankkeja ja toivon, että kustannusyhtiöiden ylivallasta päästään lähivuosina jo eroon. Kuten japanilainen kollegani sanoi (vapaasti käännettynä) "opettaja ei ole enää nykyään tiedon siirtäjä, koska tieto on kaikkien saatavilla vaan oppimisen muotoilija (designer)".
    ...
    Tuota Venlan kommenttia avoimesti jaettujen oppimateriaalien luotettavuudesta en käsitä. Itse ainakin jaan nimenomaan yliopiston kotisivuilla luentomateriaaliani ja tutkimukseeni liittyviä tekstejä (konteksti on siis jokaisen lukijan tiedossa). Lisäksi haluaisin uskoa, että suomalainen opettajankoulutus tuottaa sen verran mediakriittisiä opettajia, että avoimesta materiaalista osataan etsiä se luotettava tieto ja sitäpaitsi emmehän me ilman kritiikkiä suhtaudu oppikirjojemmekaan materiaaleihin, emmehän?

    VastaaPoista
  63. Venla,
    argumentointisi ontuu. Ensin sanot, että oppimateriaalin julkinen jakaminen on ongelmallista palkkatyön kannalta ja heti perään rinnastat sen mustin matkakuviin. Mitä oikein tarkoitat?

    Lisäksi rupesin pohtimaan sitä, miten sisäistät opettajuuden. Mitä mielestäsi opettajuus on? Minkä perusteella saat palkkasi? Tiedosta? Oppimisesta? Onko se sinulle aivan sama?

    Kirjoitustesi perusteella näkisin, että uskot tiedon itsensä olevan palkan peruste. Opettamasi tieto itsessään tuskin on itsesi tuottamaa. Eikö opettajan perustehtävä nimenomaan ole saada ihminen oppimaan, eikä olla tiedon valtias, jolle tieto itsessään on palkanmaksun peruste?

    Itse ainakin jaan organisaationi nimissä julkisesti verkossa kaiken materiaalini, sillä tavoitteenani ei ole hallita tietoa, vaan siirtää sitä. Tarkemmin sanottuna koen opettajuuden olevan ammatti, jossa perustehtäväni on auttaa ihmisiä oppimaan.

    Mikäli kuvittelet edelleen oppimateriaalin olevan palkanmaksun peruste, olet mielestäni käsittänyt opettajuuden väärin. Ei millään pahalla.

    PS: Tervetuloa internetin aikakaudelle, jossa käytännössä kaikki maailman tieto on kaikkien saatavilla. Etkö voisi luottaa internettiin ja opettaa oppilaillesi tiedon kriittistä lukemista sen sijaan, että luotat sokeasti kollegoidesi (todennäköisesti jo vanhentuneeseen) tietoon?

    VastaaPoista
  64. Lähteet on helppo tarkastaa, kun ovat avoimesti jaossa:
    http://twitpic.com/bvajq9 Facebook-keskustelu (täysin julkinen), jossa kommentoidaan blogia: http://info.edu.turku.fi/etaopetus/item/137-et%C3%A4ope,-miksi-vapautat-aineistosi

    VastaaPoista
  65. Vastaukset
    1. Tekniikassa ja taloudessa oli myös linkki tähän keskusteluun. Sen uutisessa todettiin ettö "Linja-ahon ja muutamien muiden opettajien välinen väittely avoimen oppimateriaalin hyödyistä ja haitoista herätti vastikään suurta huomiota verkkopalstoilla" ja linkitettiin tänne.

      http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/kehitteilla+ilmaista+oppimateriaalia+avointen+oppikirjojen+projektille+30+000+euron+apuraha/a870928?s=r&wtm=-16012013&?s=k

      Poista
  66. Ei olisi vaikea valita kumman oppitunnin valitsisin samasta aiheesta:
    a) 45min materiaalin perusteella, jonka opettaja on valmistellut yksin käyttäen siihen 15min
    b) 45min materiaalin perusteella, jonka opettaja on valmistellut 100 muun saman aineen opettajan materiaalien pohjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. How about 45 minuuttia opiskellen materiaaleista, jotka on joku kaupallisesti kustantajalle tehnyt tai joka on koulun oppimisalustalla avoinna rajatulle joukolle ja jonka laatimiseen on opettajille (yleensä tehdään yhteistyössä kollegiaalisesti) annettu sopiva määrä resurssia? Todellisuus kun ei ole ylläesitetyn kaltaisesti musta-valkoinen. Itse en kyllä luottaisi materiaaliin, joka on napsittu kasaan netistä sieltä täältä. Ei kaikkeen jaossa olevaan aineistoon pidä sokeasti luottaa. Ainakin itse vanhempana luotan enemmän lapseni koulun sisäisiin oppimisympäristöihin ja opettajien yhdessä laatimiin tehtäviin ja muihin materiaaleihin kuin sekalaisiin verkkosivuihin. Paljon lapseni koulussa käytetään myös oppikirjakustantajien kirjasarjojen omia harjoitussivuja, jotka ovat salasanan takana.

      Poista
    2. Eihän materiaalin netistä hankkiminen tarkoita sitä, että napsitaan satunnaisotannalla sieltä täältä mitä sattuu. Tältä sait kommentillasi asian kuulostamaan. Opettaja kyllä osaa arvioida sivujen luotettavuuden monellakin eri tavalla. Jos vanhempana luotat koulun opettajan tuottamaan materiaaliin, mikset luottaisi samaan opettajaan myös siinä, että hän osaa käyttää nettiä lähdekritiikin mukaisesti?
      Kaikilla kouluilla ei ole käytössä tuollaisia sähköisiä oppimisympäristöjä, joita voisi hyödyntää, vaan heidän pitää valmistella kaikki itse - sillä samalla korvauksella, minkä he muutenkin saavat. He voivat olla täysin huonojen oppikirjojen armoilla ja joutuvat oikeasti tekemään todella paljon töitä valmistellakseen tunnin aiheesta, josta oppikirja tarjoaa vähän materiaalia (Puhun nyt siis lukio-opetuksesta.) Jos kollegalta saa tunnille sopivan materiaalin omaa arkea helpottamaan, se ei totta vie ole keneltäkään pois vaan lisää työssäjaksamista.

      Poista
    3. No 100 muun saman aineen opettajan materiaalien pohjalta valmisteltu oppintunnin voi oikein hyvin rakentaa koulun sisäiseen oppimisympäristöön. Ei ne kamat sinne taivaasta tuu. ;) Ja 100 opettajan yhteistyöhän just tuottaa mm. niitä opettajien yhdessä laatimia tehtäviä ja muita materiaaleja. :)

      Opettajan ammattitaitoonhan kuuluu (monen muun asian muassa!) juurikin osata katsoa, onko lähde järkevä - oli se sitten sekalaisilta nettisivuilta tai arvostetun kustantajan kirjasta ja muokata ja korjata sitä tarpeen mukaan. Ei ne kustantajan materiaalitkaan täydellisiä ole.
      (Käytännön merkki: matikanopettajamme antoi aikanaan lisäplussia, jos löysi laajalti Suomessa käytetystä kirjasta virheen. Plussia tuli paljon.)

      Poista
    4. Anonyymi 15. tammikuuta 2013 23.29,
      oletko edes katsonut mitä kaikkea internetistä löytyy? Kannattaa ihan huvikseen joskus katsella. Kaiken sekalaisen, ja jopa roskan, seassa kun on oikeasti varsinaisia helmiä sekä täysin avoimina että tiettyjen koulujen tunnuksilla avautuvilla sivustoilla (Google Scholar, josta löytyy esim yliopistoiden tunnuksilla paljon enemmän kuin täysin avoimesta versiosta). Näin pääsee kovinkin helpolla lukemaan uusia ja vanhojakin tieteellisiäkin kirjoituksia aivan kaikesta. Ja vaikkapa opiskelemaan uusia opetusmetodeita. Ja täytyy sanoa, että meillä käytetään täysin opettajien tekemän materiaalin ja kirjojen rinnalla nettiartikkeleita, joissa (minun pääaineeni tapauksessa) kerrotaan erilaisista uusista tilastollisista menetelmistä. Tämäkin on tärkeää, jotta tieto uusiintuu ja pysyy ajantasalla. Tietysti opettajat lukevat itse artikkelit lävitse ennen meille tuomista, jotta tietävät mitä opettavat. Eihän tätä kaikkeen opettamiseen voi sanoa sopivaksi, mutta joissain toimii taas loistavasti.

      Lisäksi, jos ei voi uskoa opettajan kykenevän mediakriittisyyteen, kuinka voi ajatella opettajan olevan pätevä opettamaan sitä lapsellekaan. Sekin nimittäin on tässä kaiken tiedon maailmassa hyvinkin tärkeä ominaisuus...

      Poista
  67. Hyppäsin tänne kaverin facebook-linkin kautta, kun oli niin käsittämätön avaus poliitikolta. Lukaisin kommentit nopeasti lävitse, enkä ainakaan huomannut, että tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä olisi kukaan tarkentanut tältä osin: Jos oppimateriaalin teoskynnys ylittyy, niin voihan tekijä halutessaan määrätä siten, että teos on vapaasti käytettävissä henkilökohtaisen käytön osalta (opiskelijat), mutta teoksen käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen vaatii luvan oikeudenhaltijalta.

    VastaaPoista
  68. Aluksi koko keskustelu tuntui minusta aika käsittämättömältä, mutta sitten aloin miettiä, puhuvatko eri osapuolet kuitenkin hiukan eri asioista:

    Venla ilmeisesti on tuottanut sähköistä oppimateriaalia tiettyihin oppimisympäristöihin ja saanut siitä rahallisen korvauksen.
    Iso osa opettajista taas tekee materiaaleja omille oppitunneilleen ja jakaa materiaaleja muillekin. He siis eivät olisi saamassakaan mitään ylimääräistä korvausta tästä suunnittelutyöstään toisin kuin Venlan kaltaisessa tilanteessa olevat opettajat. He haluavat vain helpottaa muiden työtä jakamalla omia materiaalejaan ja toisaalta omaa työtään vastaanottamalla muiden materiaaleja opetusta varten.
    Nämähän ovat vähän eri tilanteita, joten sikäli voin ymmärtää jotain Venlan ajatuksista, vaikka hyvin eri linjalla olenkin.

    Eniten minua ihmetyttää OAJ:n kanta asiaan, mutta en tiedä, olenko vielä niin nuori opettaja, että en osaa katsoa asiaa laajemmasta näkökulmasta. Sen vain tiedän, että moni aloittava opettaja raataa itsensä lähes sairaslomakuntoon parin ensimmäisen vuoden aikana yrittäessään saada kasaan oppitunteja samalla kun opettelee sitä opettajuutta. Tässä tilanteessa vaikkapa opiskelukavereilta saadut materiaalit ovat valtavan tärkeitä. Nyt muutaman vuoden opetettuani kannan huolta työtään aloittavien opettajien jaksamisesta ja toivon, että voisin jatkossa jakaa omaa opetusmateriaaliani muille helpommin ja laajemmin.

    Kustannusalan ihmisiä kyllä varmasti miellyttää se ajatus, että opettajien halua jakaa materiaaliaan hillittäisiin jotenkin - tai että siitä tehtäisiin edes yleisesti paheksuttua :)

    Kuitenkin jos halutaan edistää laadukasta koulutusta (kuten Venla vaalisivuillaan), olisi tietotaidon vaihtuminen opettajien kesken kaikkien etu, kuten aiemmissa kommenteissa on moneen kertaan todettu.

    VastaaPoista
  69. Asian pitäisi olla varsin yksinkertainen ainakin täkäläisen oikeustajun mukaan: Töissä tehty materiaali tulee olla työnanatajan omaisuutta. Suomessa opettajat ovat töissä pääosin julkisissa kouluissa, joten opettajien työnantajia ovat viime kädessä valtio ja sen veronmaksajat, me. Venlan harjoittama oppimateriaalin panttaaminen on siis rinnastettavissa siihen, että yksityisessä firmassa joku ei jakaisi tuotoksiaan muiden työntekijöiden kanssa. Tällaisesta tulisi nopeasti potkut, mutta ilmeisesti julkisella sektorilla on varaa pitää Venlan kaltaisia henkilöitä töissä, vaikka he opportunistisella panttaamisella aiheuttavatkin tehottomuutta koko järjestelmään.

    Venlan asenne on täysin käsittämätön: Hänen mielestään on jotenkin parempi, että monet eri opettajat tekevät saman työn moneen kertaan sen sijaan, että asiat jaettaisiin vapaasti. Toisekseen hän kovasti kehuu kuinka akateemiset ovat nokkelia ja viittailee oppimisvaikeuksisiin, maalaisiin ja muutoin ilmeisesti itseään huonompana pitämiinsä ihmisiin, mutta näyttää olevan täysin pihalla lain pykälistä. Kirjesalaisuutta yms. koskevat asiat hän voisi halutessaan tarkistaa nopeasti verkossa vaapaasti (!) olevasta Finlexistä, mutta jostain syystä hän ei ymmärrä/halua tehdä tätä. Ilmeisesti palkkakuopassa olevalla opettajalla on mielestään varaa maksaa oikeudenkäyntikulut, koska eihän tästä voi tulla hänen edukseen mitään päätöstä.

    Kun tällainen tietämättömyys yhdistetään äkkipikaisuuteen tehdä perusteettomia rikosilmoituksia ja ymmärtämättömyyteen Streisandin efektistä, saattaa tämä hieman kyseenalaiseen valoon hänen kompentenssinsa opettaa asioita oppilaillekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venla vastaa:

      Pesonen, nyt kyllä joku muukin kuin Vesa on lukenut tekstjäni kuin piru isoa kirjaa! Missä olen viitannut oppimisvaikeuksista kärsivien olevan huonompia ihmisiä? Päinvastoin! Kannan huolta siitä, että henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, eivät osaa suodattaa kaikkea netistä löytyvää tietoa, josta osa on ihan jotain muuta kuin asiallista tietoa. Informaatiotulvan keskellä sen olennaisen tiedon löytäminen on lähes mahdotonta, jos henkilöllä on oppimisvaikeuksia. En myöskään pidä maaseutukuntia huonompina paikkoina tai maalaisia huonompina ihmisinä, vaan valitettava fakta on se, että mitä pienempi kunta tai kaupunki, sitä enemmän siellä on talousvaikeuksia (ainakin vuoden 2012 trendi näytti olevan tällainen), joiden varjolla vedotaan opettajiin ja pyydetään heitä laatimaan ilmaiseksi matskuja nettiin jopa ilman asianmukaisia oppimisympäristöjä. Olenpa kuullut sellaistakin, että joissain kunnissa opettajilla ei ole työsuhdepuhelimia vaan opettajia velvoitetaan antamaan huoltajille oma kännykkänumero! Mitä isompi kaupunki (jotka Suomessa nyt sattuvat useimmiten sijaitsemaan etelässä), sen varmemmin on myös fasiliteetit ja resurssit kunnossa. Mutta jos kaikki tehdään pelkällä pyhällä hengellä, kunnat alkavat karsia näistä oppimisympäristöistä ja muista resursseista.

      Poista
    2. Eli olet huolissasi henkilöistä, joilla on oppimisvaikeuksia? Eikö ole nimenomaan heidänkin kannaltaa hyvä, jos voivat tarkastaa helposti lähteen jos materiaalissa on koulun nimi? Ei se tietystikään ole varman tiedon tae, mutta taatusti suuremmalla todennäköisyydellä luotettavampaa kuin miltä tahansa sivulta napattu tieto.

      Uskoisin, että myös opettajille opetetaan kuinka olla lähdekriittisiä, ja hyvä niin, koska jotkut heistä opettavat sitä myös eteenpäin.

      Enkä ihan kaikkia pieniä kuntia niputtaisi samaan. Meitä onnellisia on, jotka asuvat pienissä, mutta erittäin toimivissa kunnissa. Yhdestäkään julkisesta palvelusta koulutus mukaanlukien en valittaisi omassa kunnassani.

      Toisaalta taas mielestäni työnantaja nimenomaan ei voi vaatia ilmaiseksi jakamaan täysin avoimesti materiaalia, jos ei ole siitä valmis maksamaan tai tarjoamaan valmista oppimisympäristöä. Tosin täytyy sanoa, että mitä korkeammalle opinnoissa mennään, sitä vaikeampaa on opettaa ilman kunnollista oppimisympäristöjä, koska se on opettajien ja oppilaiden kannalta joustavampaa. Materiaalin tekijällä pitää kuitenkin olla oikeus valita jakaako oman materiaalinsa julkisesti muiden sitä kritisoimatta. Sekin kuuluu tekijänoikeuksiin. Tietysti jos ei ilmoita materiaalinsa olevan kaikkien täysin käytettävissä kuuluu käsittääkseni tekijänoikeuksiin respektio-oikeus ja isyysoikeus, joilla on oikeus vastustaa teoksen muuttamista sen arvoa loukkaavalla tavalla ja tehdään tiettäväksi kuka on tekijä, kun teoksesta lainataan osia.

      Poista
    3. Lisäys ja korjaus ylempään:

      Tietysti jos ei ilmoita materiaalinsa olevan kaikkien täysin käytettävissäja muokattavissa...

      Poista
  70. Venla vastaa:
    Opettajat tekevät tietenkin (ainakin omassa työyhteisössäni) yhteistyötä esim. kokeita laatiessaan, mutta me olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on myös olemassa oppikirjat. On meillä toki sellaisia "yleisiä yhteisiä kansioita", mutta ainakaan itseäni ei ikivanhat monisteet inspiroi. No, kielissä ei nyt voi mitään mullistavia uutuuksia keksiäkään joka kurssille, joten eri oppiaineita ei todellakaan voi verrata keskenään, eikä eri kouluasteitakaan. Kaikkea opetusta säätelee valtakunnalliset opetussuunnielmat, joiden toteutumisesta on oppilaitos tietenkin vastuussa ja opettajat oman aineensa osalta. Jos koulu edellyttää verkkomateriaalin laatimista opettajilta, siitä pitäisi kyllä saada korvaus tai resurssia ja luonnollisesti pitäisi myös olla tarjota oppimisalusta, jonne verkkokurssi viedään. Näin koulu voi myös kontrolloida tehokkaasti oppimateriaalin laatua.

    VastaaPoista
  71. Toi on taas eri asia kuin se, että saako itse tekemiään matskujaan jakaa ilmaiseksi. Jos koulu edellyttää sellaista työtä, mikä ei kuulu normaaleihin tehtäviin (esim verkkomateriaalin laadintaa), pitää toki saada eri korvaus, mutta silloin materiaali myös kuuluu koululle, jolla on oikeus jakaa sitä muille - vaikka ilmaiseksi.
    Toisaalta jos hyvää materiaalia on avoimesti tarjolla, koulu voi myös edellyttää (ja veronmaksajien näkökulmasta sen pitäisi edellyttää!), että opettaja EI tee uusia materiaaleja vaan valitsee vanhoista ja muokkaa tarpeen mukaan, mikä on työmääränä merkittävästi pienempi. Tällöin opettajan lisäpalkkio on toki pienempi, mutta miksi ihmeessä rajallisia verovaroja pitäisikään kuluttaa pyörän keksimiseen uudelleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin, hyvin kiteytetty! OAJ on ehdottanut valtakunnallisen, Opetushallituksen ylläpitämän materiaalipankin perustamista, johon opettajat voisivat korvausta vastaan tuottaa materiaalia kaikkien opettajien käyttöön, mutta ilmeisesti tuosta sanasta korvaus ei oikein tykätä tietyissä piireissä.

      Nyt tämä paha ahne dinosaurus-opettaja Venla nimeltään laittaa omalta osaltaan pisteen tälle populistiselle musta-valkoisuudelle. Ikävää, ettei Vesa teknologiaihmisenä osannut eilen lähettää minulle viestiä kysyäkseen, mitä oikein tarkoitin kommenteillani ennen kuin alkoi tulkita sanomisiani näin julkisesti ja huomionhakuisesti. Nettipopulismille on herkkua, jos joku vähänkin jossain politiikassa mukana olevan sanomisiin päästään tarttumaan. Mitä enemmän tulee iskuja vasten kasvoja, sen parempi, se on pelin henki ja siitä harrastebloggaritkin saavat jokapäiväiset kiksinsä.

      Pyydän anteeksi, jos olen jotakuta loukannut kärjistetyillä mielipiteilläni. Tarkoitukseni ei ole ollut loukata ketään (toisin kuin monilla täällä blogissa kommenttejaan kirjoittaneilla ja itse "kirjailijalla"). Minä osaan pyytää anteeksi. Samaa ei voi sanoa minua luvattomasti linkittäneestä ja sanomisiani lainailleesta bloggaajasta.

      Hyvää yötä.

      -Venla-

      Poista
    2. - "Anteeksi kauheasti, että ootte kaikki kakkapäitä ja väärässä toisin kuin minä."

      Pakko muuten myöntää, että ainakin itse todella saan aika huomattavat kiksit tällaisesta komediasta. Aina yhtä hauska katsella kun hölmöjä grillataan. :-D
      Toisaalta masentaa, että opettajien parempien työehtojen ja palkkojen puolesta täällä blogosfäärin golgatalla julmasti populistien ristiinnaulitsema suomuinen opettajavapahtajamme on oikeasti päättämässä yhteisistä asioista.

      Poista
    3. Venla hyvä, se, että sanot osaavasi pyytää anteeksi ei ole anteeksipyyntö. Haukut muita populisteiksi, samalla kuitenkin rinnastaen eri mieltä kanssasi olevat ihmiset varkaiksi.

      Poista
    4. Screw you guys I'm going home!

      Mahtava Cartman-poistuminen keskustelusta omaa ylemmyyttä tuntien. Ei näin. Streisand-efekti vain kiihtyy...

      Poista
    5. OAJ:n ehdotus olis varmaan ollut ihan hyvä n 5-10v sitten. Käytännössä se on vaan huomattavan lähellä perinteista kustannustoimintaa ja sen ongelmia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan suurimmassa osassa aineita luulisi olevan tarvetta haaskata veronmaksajien rahoja siihen, että pyörä keksitään taas kerran uudelleen.
      Järkevämpää olisi palkata toimittaja, joka kokoaa ja linkittää jo olemassaolevia materiaaleja tuollaiseen pankkiin (tarkastuttaen tietty laadun ennen hyväksyntää).

      Korvauksessa en näe mitään vikaa, mutta korvauksellisia lisäosia pitäisi tilata enintään niihin tietoalueisiin, joihin ei jostain syystä olisi muuten tarjolla mitään julkaisukelposta.

      t. anonyymi 23:41

      Poista
  72. Anonyymi16. tammikuuta 2013 0.32 kirjoitti nimekseen Venla ja antoi ymmärtää olevansa Venla Olin.

    Joka tapauksessa, toivon ettei noin rajallinen ihminen opeta minun lapsenlapsiani.
    Minun omat copyleftatut sivustot, missä kaikki on ladattavissa, löydät täältä. Tosin vasta 8 ensimmäistä oppituntia on valmiina ja kielipelit puuttuvat vielä:

    http://lingvox.weebly.com

    Henry Björklid

    VastaaPoista
  73. Siis tekevätkö opettajat nuo oppimateriaalit muka vapaa-ajallaan, jos niistä ei muka ole saatu korvausta?

    Työajalla verovaroin tehdyn materiaalin oikeudet on siirrettävä valtiolle! Tekijän nimi voidaan toki mainita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Sepäänen, mitä niitä valtiolle antamaan kun suurin osa kouluista on kuntien ylläpitämiä. ;)Ilmeisen asiantuntematomalle Sepääselle tiedoksi, että opettajan työaika (useimmissa työehtosopimuksen liitteissä) = opetusvelvollisuus eli pidettävät oppitunnit. Jos työnantajalle jotain ekstraa tehdään, sen korvaamisesta on sovittava erikseen, koska ne eivät ole oppitunteja. Ovat siis ylityötä. Ylitöiden teettämisestä palkatta on toki muidenkin alojen kohdalla keskusteltu jo pitkään, mutta suurin osa kansasta taitaa kuitenkin tuomita ylitöiden teettämisen palkatta. Tämä keskustelu on vähän kaksinaismoralistista. Vai olisiko Sampo Sepäänen valmis jäämään ilmaiseksi ylitöihin?

      Poista
  74. Yön yli nukuttuani ymmärrän ehkä vielä vähemmän materiaalin jakamattomuuden logiikkaa: Jos kaikki jakaisivat omat hyvät oppimateriaalinsa nettiin, silloinhan työnantajien nimenomaan ei tarvitsisi vaatia ketään tuottamaan sellaista. Jos taas jokainen pitää materiaalit itsellään, silloin voi syntyä tilanne, että materiaalia ei ole saatavilla ja se on pakko tuottaa.

    Lisäksi en lopulta ymmärrä vertaamista muusikoihin yms. taiteilijoihin. Muusikonhan on tarkoituskin tuottaa jotain sellaista, mitä kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt. Lukion opettajat taas opettavat samoja pakollisia kursseja joissa on samat sisällöt. Mielestäni olisi kummallista, jos näitä materiaaleja ei saisi jakaa ilman paheksuntaa. Itse olen löytänyt netistä ÄI8-kurssille (joka ei edes ole pakollinen) Power Point -esityksen, joka oli lähes sama kuin itse aiemmin tekemäni, jonka olin kadottanut. Tässä säästin uudelleen näpyttelemisen vaivan tuntia suunnnitellessani.

    VastaaPoista
  75. Parasta tässä keskustelussa oli kiteytys lakiehdotukseen :

    "Lex Linja-Aho hypoteettisen verkkomateriaalin arvosta":

    "Varkauden suuruudeksi tässä yhteydessä katsottakoon se määrä, minkä verran neuvottelun kohteena olevan hypoteettisen materiaalin arvon katsotaan alenneen sen takia, että vastaavaa materiaalia on julkisesti saatavilla.

    Arviointi suoritettakoon OAJ:n ja Teoston määräämän puolueettoman asiantuntijakomission toimesta. Tämän arvioinnin ja selvittelyn kustannukset kohdistetaan tapauksessa viitatun vapaasti jaettavan materiaalin tuottajiin ja käyttäjiin."

    VastaaPoista
  76. 1. Työnantaja maksaa toisen tekemän oppimateriaalin käyttämisestä (oppikirja). Oikeudet tekijällä.

    2. Työnantaja pyytää opettajan tekemään oppimateriaalia oppilaitokselle. Tekijällä tekijän oikeus, oppilaitoksella copyright. Opettaja saa korvauksen.

    3. Opettaja tekee materiaalin korvauksetta (työnantaja säästää kuluja). Opettaja saa tehdä materiaalillaan mitä lystää.

    Siitä voi sitten valita.





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehellisesti, käsi ylös, kuka valitsee tuon 3. vaihtoehdon? Ellei sitten kyse ole puhtaasti harrastuksesta tyyliin "näin teet kauniita joulukoristeita"...

      Poista
    2. Eli kaikki ilmainen ja avoin on automaattisesti huonompaa kuin kalliilla maksettu ja suljettu?

      Poista
    3. Ei välttämättä, mutta laadun tarkkailu on sitä vaikeampaa, mitä laajemmalla levityksellä tietoja jakaa. Opetuksen laatua tarkkailee ensisijaisesti kunnan opetusviranomainen.

      Poista
    4. avoimuudesta ihan yleisellä tasolla : http://www.guardian.co.uk/technology/2013/jan/08/why-charge-everything-kill-creativity

      Poista
  77. Ahaa. Vihreä poliitikko, AY-aktiivi ja näkyvästi esillä. Opetusministeri-ainesta valitettavasti jo pelkästään tekstin älyttömyyden perusteella.

    VastaaPoista
  78. Luin eilen ketjua ja kahlasin sitä tänään.
    Vain yhdessä kommentissa huomattiin puhua opettajuuden olemuksesta.
    Opetettavan alan tietoa on oltava niin paljon, että voi antaa langanpäitä tarjolle, mutta OIKEA opettaja pystyy herättämään UTELIAISUUDEN ja uskon oppilaan omiin kykyihin kiivetä seuraavalle huipulle, josta avautuu huikea näkymä eteenpäin.
    Innostunut ja utelias oppii monin verroin enemmän ja nopeammin, oli materiaali sitten vaikka kiven alla. Innottoman koulupäivä taas on kuin hermaa lokakuu luokkahuoneen ikkunan takana

    VastaaPoista
  79. Yleisesti oppimateriaalien (tiedon) vapaan jakamisen / avoimuuden ja oppimisen relaatiossa keskeinen kysymys on koulukunnan olemassaolon määrittely. Uskon, että jotain tällaista OAJ mahdollisesti ajaa takaa, vaikka ei sitä eksplisiittisesti edellä esitetyissä mielipiteissä ilmaissutkaan.

    Verkkoyhteiskunnassa tietoon pääsee helposti ja nopeasti käsiksi, ja hyvin usein samalla unohdetaan se, että hyvän osaamisen saavuttamiseen mielivaltaisella alalla kohtuullisessa ajassa on ainakin ennen vaadittu jotenkin metatasolla koordinoitu lähestyminen eli koulukunta, jonka oppeja seurataan. Kuten tunnettua, monet polut vievät lähes samaan päämäärään, mutta niiden sekoittaminen voi olla haitaksi, sillä ne perustuvat keskenään epäsopiviin tai erilaisilla hierarkiatasoilla määriteltyihin oletuksiin. Itse koin tämän toden teolla ensimmäisen kerran fysiikan maisteritason labrojen yhteydessä, kun lueskelin neljää eri lähdeteosta muodostaakseni koherentin, yhtenäisen käsityksen korkean lämpötilan suprajohteiden teoriasta.

    Mielenkiintoinen kysymys on se, että jos materiaalit kerran ovat näinkin helposti saatavilla, joutaako koulukunnan käsite romukoppaan ja luoko oppija itse oman oppimismallinsa pohtimalla asiasisältöjen ohella kriittisesti myös oppimisen metapuolta. Paremmin; jos puhutaan erityisesti peruskoulusta ja lukiosta, missä määrin oppija on kykenevä tähän ajatteluun? Tarvitaanko sitä?

    Oletetaan, että tällaista metapohdintaa ei tarvita. No, jos tavoitteena on (kuten järkevästi voidaan olettaa) oman osaamisen jatkuva kehittäminen ja ymmärtäminen, niin koordinoimaton oppiminen muuttuu aikamoiseksi sekamelskaksi, kun oppimisprosessi on edennyt pidemmälle. Tällöin kehityksen jatkaminen vaikuttaa erityisen haastavalta, ts. minne sitä jatkaisi, kun ei tarkasti edes tiedä, missä on. Tai luule tietävänsä; tarkkuuden parantamiseen voi auttaa ulkopuolinen perspektiivi.

    Metatason oppimisprosessien hallinnasta pitäisi keskustella enemmän, kun puhutaan opiskelijalähtöisestä henkilökohtaisesta oppimisesta. Pahoittelen, että tämä argumentointi kaartoi jonkin verran offtopicin puolelle.

    Palatakseni kysymykseen siitä, pitäisikö materiaaleja saada jakaa, niin kyllä. Tosin ainakin omassa toiminnassani käyttäisin (ja olen käyttänyt, tällä hetkellä en ole opetustöissä) muiden materiaaleja vain lähinnä itse luomani opetuksen rungon lisäosina, ts. haluan säilyttää koulukuntamaisen filosofian.

    VastaaPoista
  80. Pointtisi on tärkeä. Tässä keskustelussa on lienee pohjimmiltaan kyse siitä, miten oppiminen tapahtuu ja mikä on opettajan rooli siinä. Jos opettaja näkee itsensä tiedonsiirtoautomaattina ja tiedon monopolisoijana, vapaasti jaetut materiaalit uhkaavat hänen rooliaan merkittävästi tai jopa tekevät hänet tarpeettomaksi. Silloin oleelliset materiaaleihin liittyvät kysymykset ovat: kuka niitä saa tehdä? Kenelle niistä maksetaan? Jne.
    Jos taas opettajan osaamisen ydin on kyky fasilitoida oppimista oppilaan päässä ja koordinoida oppimista esim sen suhteen, mitä kulloinkin opitaan, vapaasti jaetut materiaalit muuttuvatkin opettajan ja oppijan työkaluiksi ja oleelliset kysymykset liittyvät materiaalien laatuun ym.

    VastaaPoista
  81. Luin keskustelun lävitse ja mieleen tuli kysymys, mikä motivoi ammattilaista tekemään jotain, mistä voisi saada palkkaa?

    Dan Pinkin kirja "Drive: The Surprising Truth About What Motivates Us" käsittelee tätä mielenkiintoisesti. Oheinen video valottaa hieman hänen idoitaan: http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

    Itsenäisyys, osaaminen ja tarkoitus vie paljon pidemmälle kuin perinteinen keppi-porkkana - ratkaisu.

    Nanos gigantum humeris insidentes, vai miten se menikään?

    VastaaPoista
  82. Kaikki oppilaitokset, jotka saavat Suomen valtion rahoitusta, tulee
    julkaista oppimateriaalinsa julkisesti verkkoon, pian sen jälkeen, kun kyseisen opintokokonaisuuden kurssi on päättynyt.

    Näin kaikki veronmaksajat saavat mahdollisuuden itseopiskella vastaavaa materiaalia, jonka ovat kustantaneet verojen muodossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä parempi olisi ns. Proofreader-systeemi, eli opettajat käyttäisivät jossakin määrin keskitetysti samoja materiaaleja ja sitten tekisivät yhteen tai useampaan lähteeseen korjausehdotuksia, joista osa menisi tarkastuksen jälkeen läpi. Linus Torvaldsia lainatakseni:

      "Given enough eyeballs, all bugs are shallow."

      Edellinen kommentti liittyy avoimien ohjelmistojen ns. basaarityyppiseen kehitysmalliin, lisätietoa http://en.wikipedia.org/wiki/Linus%27s_Law

      Keskitetyt materiaalit olisivat luonnollisesti, kuten sanoit, kaikkien maksutta käytettävissä, opeteltavissa ja netistä ladattavissa. Lisäksi niitä voisi kommentoida ja periaatteessa kuka tahansa lähettää niiden vastaaville korjausehdotuksia, jos on sitä mieltä, että jossakin on vikaa.

      Näen, että lähitulevaisuuden ongelma avoimissa oppikirjamaratoneissa ja vastaavissa on juuri se, että sisältöjen taustalla olevaa pedagogiikkaa ei ole kokonaisvaltaisesti mietitty läpi, vaan on menty nykyisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ja oleellisesti vain tehty avoin versio aikaisemmin kustannetuista kirjoista. En väitä tätä kivenkovaan, sillä en ole (vielä) käyttänyt opetuksessani avoimia oppikirjoja.

      Esimerkiksi lyhyessä matematiikassa kustantajien julkaisemat kirjat ovat omien kokemusten perusteella huonoja. Ne pitäisi miettiä kokonaan uusiksi (eli opetussuunnitelmien perusteita tulisi muuttaa), ei pelkästään tehdä avoimiksi.

      Lisäksi voisi olla mahdollisuus hajottaa avoin oppimateriaaliprojekti useammaksi erilliseksi haaraksi, jos korjausehdotukset kumulatiivisesti edustaisivat näkemyksiä, jotka toimivia riittävän hyvin sopivalla tarkkuudella, mutta eivät ole yhteensopivia. Oppilaitokset voisivat sitten valita, minkä koulukunnan mukaista ratkaisua käytetään. Kilpailevat haarat pitäisivät materiaalin laadun korkeampana kuin yksittäinen megaprojekti ilman vertaistaan. Toisaalta, liian monet haarat hajauttavat ihmiset liian laajalle ja mitään kunnollista ei saada aikaan: tämä on jo nähty tietotekniikassa ohjelmistopuolella ja sitä ei tarvitse toistaa.

      Poista
    2. Arvaa vain, millainen haloo siitä syntyisi, jos oppimateriaalit olisivat julkisesti saatavilla. Opiskelijoista osa alkaisi vertailla sitä, missä on parhaat oppimateriaalit, ja opettelisi asiat sitten sieltä ennemmin kuin oman opettajan materiaaleista.

      Vastaavasti osa alkaisi katsella tarkemmin sitä, mitä ihmettä Suomessa ylipäätään opetetaan. Osa esim. luentoslideista on sellaisia, jotka eivät julkista tarkastelua ehkä kestäisi. Harva opettaja halunnee itsestään julkisuudenhenkilöä, jollaiseksi voisi helposti päästä jonkin väärin tai oikein ymmärretyn luentosliden pohjalta, kun puheosuutta eivät lukijat näkisi.

      Poista
    3. Lisään vielä kirjoitukseni loppuun, jossa totesin: "Harva opettaja halunnee itsestään julkisuudenhenkilöä, jollaiseksi voisi helposti päästä jonkin väärin tai oikein ymmärretyn luentosliden pohjalta, kun puheosuutta eivät lukijat näkisi."

      että vastaavaan julkisuuteen voisi päästä esim. markka-ajan oppimateriaaleilla. Esim. kustannuslaskennan materiaalit ovat osassa oppilaitoksissa yhä markkamuotoisia. Kuvaa jotain siitä, miten hyvin ajantasalla oppimateriaalien päivitykset joskus ovat. Muistelen itsekin opetelleeni verotusta aikoinaan vanhentuneilla verosäädöksillä. Osasyy tähän oli tosin se, että oppikirjat uudistuvat niin hitaasti, ja verotussääntöjä muutetaan vuosittain. Ja kurssin vetäjä tietoisesti sitten päätti opettaa asiat vanhojen sääntöjen mukaan, jotka kirjoissa olivat, voimassa jo olleiden uudempien verosääntöjen sijaan.

      Oppimateriaalien vanhentuneisuudelle ei nyt kukaan tee, eikä voi tehdä mitään, kun toisten oppimateriaaleja ei pääse näkemään - paitsi julkiseksi laitettuja harvoja oppimateriaaleja - ja paitsi ne, jotka ovat mukana ko. kursseilla.

      Poista
    4. Anonyymi16. tammikuuta 2013 18.45:"Arvaa vain, millainen haloo siitä syntyisi, jos oppimateriaalit olisivat julkisesti saatavilla. Opiskelijoista osa alkaisi vertailla sitä, missä on parhaat oppimateriaalit, ja opettelisi asiat sitten sieltä ennemmin kuin oman opettajan materiaaleista."

      Anteeksi tyhmyyteni, mutta mä en kyl näe tässä itse ongelmaa vaikka näin kävisi. Eikös kuitenkin ole opiskelijoiden etu oppiakin asioita? Vai tärkeämpääkö on mielestäsi opettajien ego, ja tieto siitä, että opiskelijat käyttävät aineistoa, vaikka eivät koe siitä oppivansa? Itse mielellään tarkistelen asioita netistä, koska vaikka meillä loistavia opettajia onkin, niin aina ei materiaali ole itselleni helppolukuisinta. Näin voin varmistaa, että olen ymmärtänyt asiat oikein ja tarpeeksi syvällisesti. Ei se tarkoita mielestäni saamani materiaalin huonoutta, että tarkistelen muualtakin asioita, voi ihan hyvin olla myös erilaisten tyylien ristiriitaa.

      Poista
  83. Nämä palkkakeskustelut ovat mielenkiintoisia. Itselläni tuntikirjanpito näyttää noin 130h/vuosi ylimääräistä, josta en saa rahallista enkä vapaapäiväkorvauksia koska työsopimuksesta johtuen ylityökäsitettä ei tunneta. Lomani ovat täsmälleen saman mittaiset kuin muillakin aloilla eli sen 2pv/kk ja palkka ei todellakaan ole ei neljää eikä viittä tonnia kuten jossain kommentissa väitetään Yliopistoissa olevan. Työvuosia 18 takana, ja edelleen pätkätöissä. Siippani on peruskoulunopettaja, eikä todellakaan saa kolmea tonnia kuussa vaikka miten päin laskisi.

    Että olisi pari painokelvotonta sanaa sanottavana näille palkanlaskijoille nettikirjoitteluissa...

    Mutta aiheeseen:

    Opettaja joka on mustasukkainen opetusmateriaalistaan tavoittelee todennäköisesti vain omaa etuaan eli yrittää myydä tekemäänsä oppikirjaa eteenpäin. Työmäärällisesti kirjan tekeminen on haastavaa (oma kokemus kirjojen tekemisestä ei niinkään oppikirjojen), mutta se ei poista sitä tosiasiaa että suurin osa tutustumistani oppikirjoista on laadullisesti heikkoja ja pyrkivät vain vastaamaan sen ajanhetken opetussuunnitelmaan eikä järkevään tapaan opettaa asiaa.

    Parempi lähestyminen olisikin yhden kokonaisuuden opettaminen hyvin, eikä usean huonon kokonaisuuden koostaminen huonoksi oppikirjaksi. Yhden hyvän kokonaisuuden myyminen vain ei ole kannattavaa.

    Siis keskittykää opettajat opettamiseen, kirjoittakaa vaikka omasta osaamisalueestanne hyvä materiaali ja jättäkään oppikirjarahastaminen. Oppikirjakauppa kun lähentelee tyyliltään jo tekijänoikeusorganisaatioiden monopolitoimintaa. Vaikka tietenkin ”köyhän on pakko yrittää…”.

    Ja tämän voisi päättää että "Taitaa olla OAJ-aktiivi saanut oppinsa TTVK:lta, sillä kommentit ovat toimintatapaehdotuksiineen samaa luokkaa". Kenen oikeuksia tässä oikeasti puolustetaan, tekijän vai kirjakustantamojen?

    VastaaPoista
  84. Näin Vesa Linja-ahon omatekemistä materiaaleista mm. sähköoppia opiskelleena voin sanoa, että olenpa harvinaisen tyytyväinen, että meillä ei mitään pölyisiä oppikirjoja ollut.
    Itse arvostan erittäin suuresti opettajaa, joka tekee itse ainakin osan oppimateriaaleistaan, sillä näin opettaja pystyy myös itse sisäistämään käyttämänsä materiaalin ja sillä lailla tuomaan tiedon koskettamaan myös oppilaita. Ikiaikaisesta oppikirjasta "tietoa" taululle tai piirtoheitinkalvolle lateleva Pertti Peruslehtori joutaa nykypäivänä jo museoon.

    Tekijänoikeusasioista ei voi kaiken tämän facepalmailun ja röhönaurun seasta enää paljoa kommentoida mitään sellaista, jota ei olisi jo sanottu. Tuntuu hieman siltä, että osalla ihmisistä, Olinilla etunenässä, on avoimen lisenssi henki, ajatus ja käytännön toteutus hiukkasen metsässä. Vai väittääkö joku, että Linus Torvalds, tuo "varkaiden varas", aiheutti miljarditappiot ihmisille, jotka olisivat halunneet tehdä rahaa Linuxilla. Niin, mites se menikään, Google, Android ja Open Handset Alliance, Red Hat, VA Linux yms. yms. yms?

    VastaaPoista
  85. Hillittömän mielenkiintoista keskustelua! Ihan kaikkea en kyennyt läpi kahlaamaan, mutta pari pointtia haluaisin nostaa esiin:

    - Ammatillisen koulutuksen opettajien palkka ei ihan 4000 kieppeillä keiku, pikemminkin lähempänä 3000 Eur, riippuen ikälisistä/henkilökohtaisista lisistä/ylitunti jne.palkkioista, kokonaistyöajassa esim. sosiaali- ja terveysalalla saa olla vuosisidonnaiset lisät ym. tapissaan että pääsee 4000 kieppeille. Sen sijaan aikuiskoulutuksen puolella liksat on lähempänä tuota 4000, mutta opetustuntien määrä viikossa on myös hurja, eli eipä sielläkään palkoilla juhlita

    - korjatkaa, jos olen väärässä, mutta harvoin opettaja rakettia tai pyörää uudestaan keksii vaan oppimateriaalissaan välittää jotain olemassa olevaa tietoa opiskelijoille eli karkeasti voisi verrata referaattiin...

    Eli mikä on taas opettajan työn ydin? Jos joku on mustasukkainen referaatistaan niin minkäs ihminen (pikku) sielulleen voi. Pitäisikö referoinnista maksaa erikseen? Eikai se hullu ole, joka pyytää vaan se joka maksaa... Eli kyllähän me sellaista tietoa pyöritetään, mikä on jo olemassa olevaa.

    Kyse on siitä, kuinka minä paketoin sen opiskelijoille minkä vieruskaveri yhtä hyvin tietää. Minä voin ehkä osata tehdä nätimmän paketin kuin vieruskaveri, mutta onko sillä sitten mitään tekemistä sillä lopullisen tuloksen eli opiskelijan oppimisen välillä? Väitän että ei. Sillä perusteella, että tulkintahan tapahtuu aina vastaanottajan päässä ja opiskelijan motivaatio ym. jne. vaikuttaa suuresti siihen, mitä hän lopulta oppii.

    Itse vaikutan ammatillisella puolella, jossa aina ei edes niitä oppikirjoja tai valmiita oppimateriaaleja edes löydy, kuten esim. perusopetuksessa kirjasarja poikineen aineeseen kuin aineeseen. Silti olen sitä mieltä, että se ei itseltäni ole pois, jos joku materiaalejani käyttää. Olen joka tapauksessa käyttänyt aikaani niiden tekemiseen ja käyttäisin joka tapauksessa saisin palkkion tai en. Ilman materiaalin tekemistä en voisi nimittäin tehdä työtäni. Jos en sitä halua tehdä, hankkiutuisin varmaankin muihin hommiin, mikä alani ammattilaisena on toki myös mahdollista. Kollegat, joille olen materiaaliani jakanut ovat olleet siitä ilahtuneita. Olen saanut myös heiltä heidän laatimaansa materiaalia. Ikinä en kuitenkaan ole pystynyt kaverin materiaalia sellaisenaan käyttämään, koska kaverin ajatuksenjuoksu ei aina ole samanlaista kuin omani. Silti joudun rakentamaan tunnit omannäköisi.

    Mitä pidempään työtään tekee, sitä enemmän on kykyä varioida opetusta, materiaalia jne. Toisten ideoilla on mielestäni paljon arvoa ammatin alkuvaiheessa, kun oma "työkalupakki" on vielä kehittymässä. Silloin on enemmän oppimateriaalikleptomaani, kun oma variaatiorepertuaari ei ole vielä kovin monipuolinen. Tai ainakin näin olen itse kokenut. Vasta jonkun aikaa työtä tehneenä alkaa ideat oppimisen ohjaamiseen pulputa.

    Tämmöinen aivopieru. Ihan julkisessa netissä. Saa hei lainata mut ei oo pakko, putoushahmo Samppa Linnaa lainatakseni.

    VastaaPoista
  86. Huomautan vielä, että suuri osa kurssien oppimateriaalista olisi avoimesti verkossa julkaistuna suurelta osin vaikeasti muiden hyödynnettävissä. Ainakin oma tekemäni oppimateriaali on sellaista, että se tukee muita opetukseni osa-alueita:
    - oppikirjan teoriaosuudet ja tehtävät
    - liitutaululle kirjoittamani asiat
    - tietokoneella näyttämäni demonstraatiot
    - luennoilla höpöttämäni asiat
    - ym. ym. ym.

    Voisin toki heittää avoimeen verkkoon kaiken laatimani lisämateriaalin, mutta sellaisen henkilön, joka ei olisi opetukseeni muuten osallistunut, saattaisi olla yhtä hyödyllistä katsoa materiaalia kuin tallentaa digiboksilleen 1 h 40 min verran ohjelmaa, joka koostuisi kahdestakymmenestä vuorokauden aikana satunnaisilta kanavilta satunnaiseen ajankohtaan valitusta 5 minuutin pätkästä. Eikä tämä tarkoita, että nuo 5 minuutin pätkät olisivat huonosti tehtyjä, mutta asiayhteydestään irrotettuna ne olisivat melko hyödyttyömiä.

    Huomautan myös, että monella opettajalla, kuten itselläni, on pitkä opetuskokemus eri oppilaitoksista (ja itselläni mukana on hiukan myös yksityisen puolen valmennuskurssitoimintaa), ja materiaali on kertynyt vuosien saatossa niin, että sitä on vaikea nimittää juuri tietyn työnantajan rahoilla tai ajalla tehdyksi. Osaa siitä voi perustellusti nimittää omalla ajallani tehdyksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin, no miksei ne sitten samantien voi olla julkisia, jos niitä ei muut pysty sellaisenaan käyttämään?

      Poista
    2. No, miksei, mutta miksi nähdä myöskään julkistamisen vaiva, tai kiusata suurta internet-yleisöä materiaalilla, johon perehtyminen ilman mainittuja muita opetuksen osa-alueita saattaa olla ajanhukkaa? Joka tapauksessa julkistan ne oppimisympäristössä, johon kurssille osallistujat pääsevät. Minua itseäni ei haittaa, jos joku - vaikkapa opiskelija - ulostaa materiaalini jollekin julkiselle www-sivulle.

      Poista
  87. Juu kyllä OAJ:n jäsenenä on tullut hyvin selväksi, että opettajat ovat keskimäärin hyvin ahneita rahalle, lisäksi ylimielisiä, herkkänahkaisia ja vanhakantaisia. Mutta se tarkennus vielä, että AMK-kentällä opet saavat - OAJ:n hyväksymällä tavalla - kahta eri palkkaa. Insinöörit noin 5000 ja ei-insinöörit alle 4000. Miksikö? Koska insinööreillä on yleensä munat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama tuo on peruskouluissa ja lukioissakin, joskin vähän eri kautta. Eri aineiden opettajille on määritelty erilaiset palkat, ja erilaiset opetusvelvollisuusmäärät. Ne on määritelty joskus muinoin. Peruskouluissahan operusvelvollisuusmäärät (joilla saa normi kuukausipalkan, johon vaikuttavat myös mm. henkilökohtaiset opetusvuosista riippuvat vuosilisät) menevät näin:

      - Luokanopettajan opetusvelvollisuus on 24 tuntia viikossa
      - Opo, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta 24 tuntia
      - Biologia, maantieto, historia, uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto 23 tuntia
      - Matematiikka, fysiikka, kemia, kuvataide ja musiikki 21 tuntia
      - Vieraat kielet 20 tuntia
      - Äidinkieli 18 tuntia

      Vastaavasti äidinkielen opettajat saavat jokaisesta lisäopetustunnista parhaan ylityökorvauksen, ja teknisen työn opettajat pienimmän. Tosin peruskouluissa ylityökorvaus lisätunneista on pienempi kuin palkka jaettuna opetusvelvollisuustunneilla, eli työnantajalle on halvin vaihtoehto se, mitä enemmän opettajat opettavat.

      Aivan toinen asia on se, vastaavatko aikoinaan ennen mm. tekstinkäsittelyohjelmien keksimistä laaditut tuntitaulukot nykyisiä tuntimääriä. Esim. Word oikolukutoimintoineen lienee muuttanut aika paljon äidinkielen opetuttajan työtä (tulee virheettömämpiä tekstejä, ja jos palautus on tiedostomuodossa, korjaaminenkin on helpompaa).

      Itselleni ei ole selvää, minkä takia esim. matematiikan opettamisesta maksetaan peruskouluissa opetustuntia kohti paremmin kuin maantiedon. Mutta aikoinaan on näin päätetty, ja tilanne on yhä sama.

      Poista
  88. "Itselleni ei ole selvää, minkä takia esim. matematiikan opettamisesta maksetaan peruskouluissa opetustuntia kohti paremmin kuin maantiedon. Mutta aikoinaan on näin päätetty, ja tilanne on yhä sama."

    Itse olen sitä mieltä, että vaikka lukuaineet, biologia, maantiede, historia yms ovat tärkeitä, ja kaikissa näissä opettajan rooli ja tyyli opettaa on tärkeää (itse muistan edelleen ala-asteen historian opettajan ja hänen loistavat tapansa opettaa asioita), matematiikassa (, fysiikassa ja kemiassa) on vielä pari dimensiota lisää, nimittäin tiedon ymmärtämisen lisäksi sen selkeämpi kumuloituminen ja erilainen soveltaminen verrattuna aiemmin mainittuihin aineisiin. Ja suurimman osan mielestä nimenomaan matematiikka on se vähiten kiinnostava aine. Eli myös mielenkiinnon ylläpitäminen oppilailla on taatusti matikan opettajilla yksi haasteista. Palkkaukseen en tällä siis ota kantaa, vaan kommentoin vain aineita ja eroja, joita minä itse näkisin niissä.

    VastaaPoista
  89. Olipa mielenkiintoinen ja harvinaisen hyvin asialinjalla pysynyt teksti. Varsinaisesta asiasta (eli opetusmateriaalin jakamisesta) en ajatellut kommentoida. Se on jo hyvin hoidettu muiden toimesta. Sen sijaan palkka-asiaan näin opettajakuntaan (mihinkään niistä) kuulumattomana pakko sanoa ettei se opettajan palkka todellakaan huonolta vaikuta. Olen DI ja työskentelen markkinointimiehenä ja ehkäpä jopa tietynlaisena teknologian opettajana (taka-ajatuksena kuitenkin yrityksen tuotteiden myynti).
    Minulla on kuukausipalkka ja työaikani on 37,5 tuntia viikossa. Pyrin välttämään työntekoa mobiililaitteilla. Toimistolla ollessa leimaan työaikajärjestelmään tekemäni työtunnit. Liikkuvaisesta työstäni johtuen myös matkustan mielestäni paljon. Matkalla ollessani minulle maksetaan 7,5h edestä palkkaa. Matkustan usein tämän ajan lisäksi seuraavalle paikkakunnalle ja vietän öitä hotelleissa. Tokihan voisin ajoittaa liikkumiset 7,5h sisälle, mutta siinä vaiheessa on käytännössä parempi katsella erilaista työtehtävää. Pointti on se, että kyllä muissakin kuin opettajan tehtävissä saatetaan tehdä työtä sen nimellisen työajan ulkopuolella.
    Tässä työmatkustamisen tilastot omalta osaltani vuodelta 2012. (Olenkohan nyt varas jakaessani tietynlaista tietoa..? :) ) Taulukossa pvä on sellainen matkapäivä, jolta on maksettu päivärahaa (joka muuten EI ole palkkaa millään muotoa)
    Ulkomailla 21 pvä 5 matkaa 16 hotelliyötä
    Kotimaassa 58 pvä 37 matkaa 21 hotelliyötä
    => käytännössä 4kk reissua, josta 1kk ulkomailla hotellissa ja suomessa 2,5kk hotellissa
    Tältä pohjalta katsoen en pidä kovin huonoina keskusteluissa esitettyjä opettajien palkkoja.

    VastaaPoista
  90. [opettajat]-[oppilaat]-[maksajat]-[materiaali]

    - Voisin kuvitella, että opettajia ei haittaa, jos he saavat 10 kertaa omia tuotoksiaan paremman materiaalin valmiina, eikä sen levityksessä ole edes mitään esteitä, kunhan he saavat edelleen saman palkan (myös materiaalista, jota heidän ei tarvitse tehdä).
    - Oppilaille on ihan sama paljonko opettajat saavat palkkaa, kunhan materiaali ja opettajat ovat hyviä.
    - Maksajille tärkeintä on minimoida kustannukset, mutta toisaalta suuri osa maksajista haluaa myös että opetuksen laatu on korkeaa, että tulevaisuuden työntekijät ovat laadukkaita, joten rahaa voidaan jakaa niin kauan kuin se nostaa laatua. Huomautus, että en olen nähnyt ainoastaan tutkimustuloksia että palkannosto auttaa vain hetkellisesti työn laatuun. Sama efekti voidaan saavuttaa myös sammuttamalla valot tai tekemällä mikä tahansa muutos kouluympäristöön.
    - Materiaali on informaatiota ja haluaa olla vapaa. Vaikka se olisi kopiosuojattua, se pyrkii silti vapauteen. Tiedämme koodinkatselmointitutkimustuloksista, että mitä useampi ihminen katsoo kirjoituksia, sitä enemmän virheitä sieltä löytyy. Kuitenkin niin, että jo noin 7 ihmistä löytää lähes kaikki virheet, mutta suurempi joukko voi toki parantaa tätä. Tiedämme toisista tutkimuksista (toivottavasti kukaan ei pyydä lähteitä, mutta muistaakseni ainakin Peopleware kirjassa niitä oli listattu) että heterogeeninen joukko toimii paremmin kuin homogeeninen, vaikka homogeenisessä joukossa kaikki olisivat asiantuntijoita jossain aiheessa ja heterogeenisessä olisi maallikkojakin. Tämän perusteella paras mahdollinen laatu oppikirjoille voidaan saavuttaa vain jos niiden tekoon pääsevät osallistumaan myös muut kuin ammattilaiset.

    Ratkaisuja:
    - On ihmiselvää, että oppimateriaali on PAKKO toteuttaa avoimesti suuren joukon voimin, mutta jotta heterogeenisyys toimii, mukaan on pakko saada myös opettajia. Näin saadaan aikaiseksi parasta mahdollista oppimateriaalia.
    - Ainoa kynnyskysymys on opettajien palkkauksessa. Tässä on 3 vaihtoehtoa:
    a) Opettajille maksetaan tyhjästä
    b) Opettajille maksetaan siitä että he osallistuvat asiantuntemuksellaan avoimen materiaalin tekoon
    c) Opettajat käyttävät vapautuneen ajan toisenlaiseen valmistautumiseen (itsensä kehittämiseen, fyysisen materiaalin tekoon (esim. sähkömoottori fysiikan tunnille), oppituntien laadun arvioimiseen ja kehittämiseen (videointi ja ryhmäarviointi yms.) ja saavat siitä palkan.

    VastaaPoista
  91. Koko keskustelussa on muuten unohdettu yksi todella oleellinen pointti: kaikissa kouluissa ei ole riittävästi tietokoneita/läppäreitä, harvassa koulussa on langaton verkko eikä kaikilla oppilailla ole omaa läppäriä/tabletia. Kaikilla lapsilla ei ole edes kotona pääsyä nettiin! Jos opetuksen ja oppimateriaalien painopistettä siirretään verkko-opetukseen ja nettiin, tarvitaan uusi laki, joka takaa kaikille yhdenvertaisen oikeuden saada opetusta ja oppia. Kustantavatko kunnat sitten kaikille oppilaille omat tietokoneet ja nettiyhteydet? Tuskin ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Niin kauan kun fasiliteetit puuttuvat, tämä keskustelu on melko hyödytöntä. Jatko-opinnoissa (AMK, korkeakoulut ja yliopistot) asetelma on vähän erilainen, koska siellä ollaan vapaaehtoisesti ja monet kurssit voi suorittaa usealla eri tavalla (kirjatentti, verkkokurssi jne). Mutta enpä usko, että yliopisto-opettajatkaan vastustaisivat sitä ajatusta, että he saisivat oppimateriaalin laatimisesta korvauksen, kun he kuitenkin tuottavat opetustoiminnallaan yliopistolle tutkintoon valmistuvia maistereita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei netti avointen oppimateriaalien pakollinen edellytys ole. Jos vaikkapa harjoitustehtävät ovat avoimesti jaettuja, ne voi vaikka printata kaikille halutessaan paperilla - joutumatta maksamaan tekijänoikeuskorvauksia. Näinhän moni opettaja on aiemminkin toiminut. Ainakin itse muistelen saaneeni peruskoulussa monisteita, joissa luki jossain pienellä präntättynä alalaidassa että kaikki tämän materiaalin kopiointi on kielletty. Sama teksti saattoi olla joissain kokeissakin, jotka oli jaettu kopioina. Virallisesti nuo materiaalit eivät olleet kuitenkin avoimia. Mutta esim. 1+2 -laskuja sisältävät kokeet ja harjoitustehtävät eivät ole kyllä oikeasti muutenkaan tekijänoikeuksin suojattuja teoksia, vaikka niihin olisi pienellä präntätty kopiointikielto, ellei tekijä ei ole keksinyt niihin mitään uutta ja omaa (esim. lätkäissyt jostain kumman syystä valokuvaa, jolloin materiaalin saa kopioida vain valokuva poistettuna).

      Vastaavasti avoimesti jaetut PP-tiedostot ovat kenen tahansa opettajan käytettävissä ja muokattavissa edelleen. Ei silloinkaan nettiä tarvita kuin opettajalle itselleen, eikä sitäkään edes luokassa, vaan netti tarvitaan tällöinkin vain jossain, missä voi ladata tiedoston johonkin tallennusvälineeseen.

      Mitä yhdenvertaisuuteen tulee, niin eihän oppiminen ole koskaan ollut yhdenvertaista, eikä tule olemaankaan. Toinen saa jo syntyessään erilaiset geenit kuin toinen, toinen saa helpon oppimisympäristön kodissaan, toinen ei, toisella on oppimiseen vaikuttavia sairauksia, toisella ei. Toisella peruskoululaisella vanhemmat tukiopettavat tarvittaessa asioita kotona, toisella vanhemmat eivät selvittäisi edes peruskoulun kaikkia kokeita, eikä tukiopetukseen ole mahdollisuuksia.

      Mutta jos ihan oikeasti ja vakavissaan ajatellaan, niin mietitään ensin lukiota. Nyt oppikirjat maksavat usein yli 1000 euroa koko lukioajalta. Oppilaat maksavat ne itse (tai heidän vanhempansa maksavat käytännössä). Jos edes puolet oppikirjoista olisivat avoimesti jaossa olevia / yhteiskunnan rahoittamia, puolet tuosta tippuisi pois. Tabletin voinee saada 200 eurolla. Lopputulos olisi se, että lukio-opiskelija säästäisi esim. yli 300 euroa.

      Peruskoulussa voi tehdä samanlaisia laskutoimituksia. Jos oletetaan, että vaikka peruskoulun voisi suorittaa kahdella tabletilla (ala-asteen ja yläasteen yhteensä), ja laite maksaisi vaikka 150 euroa (julkisen sektorin kannalta ALVia ei tarvitse huomioida kuluna, kuten itse laitteen itselleen ostavan lukiolaisen kohdalla), kuluja tulisi 300 euroa. 9 vuodessa oppikirjakuluja tulee paperikirjoina yli 1000 euroa. Nyt aletaan oikeasti olla lähellä tilannetta, jossa tablet saattaa muuttua taloudellisesti kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi. Eikä vain avointen oppimateriaalien tapauksessa, vaan myös kaupallisia sovelluksia on halvempi myydä tablet-versioina kuin painaa paperille (niitä tekevä firma tienaisi niistä parhaiten muuten myydessään ne esim. lukiolaisille Luxemburgin serveriltä, jossa ALV on 21 prosenttiyksikköä alempi, ja EU:n verosopimusten mukaan elektroniset tuotteet saa ALV-verottaa serverin sijainnin perusteella, mutta se on veronkiertoasia erikseen).

      Poista
  92. En puutu henkilöiden välisiin kinasteluihin enkä palkkakysymyksiin. Itse asia eli materiaalin tuottaminen yleisesti saatavaan jakoon on periaatteellisesti merkittävä kysymys. Nykyaika on melkoisesti velkaa 1930-1950-lukujen tietotekniikan pioneereille, joista otan nyt vain yhden nimen Norbert Wienerin, joka on tullut tunnetuksi kybernetiikan keksijänä. Hän julkaisi 1950-luvulla teoksen ”The Human Use of Human Beings”, kirjanen on julkaistu suomeksi 1969 nimellä ”Ihmisestä, koneista ja kielestä”. Edelleen hyvin hyödyllistä luettavaa.

    Norbert Wiener kirjoitti mm. näin: ”Ajatus siitä, että muuttuvassa maailmassa voitaisiin varastoida informaatiota sen menettämättä tuntuvasti arvostaan, on virheellinen. … Informaatiossa on kysymys enemmänkin jostakin tapahtuvasta kuin jostakin, mikä on varastoitavissa. … eläminen merkitsee sitä, että otamme vastaan osamme meihin ympäristöstämme jatkuvasti kohdistuvasta vaikutteiden virrasta, ja annamme osamme siihen vaikutteiden virtaan, joka suuntautuu meistä ympäristöömme. ” (s. 122-3). Näin siis kirjoitti henkilö, joka hallitsi informaation ja siihen liittyvät teoriat suvereenisti. Tämä ymmärtämys on meiltä nyt tuhoutumassa toistuvien informaatiotsunamien seurauksena. Osa väestä varastoi ja salaa, osa ymmärtää pallon liikkeitä.

    Inhimillisessä työssä on kysymys työn keskinäisestä vaihtamisesta. Yksinkertaistettuna: Ensin tehdään työ, ja sen jälkeen työn tulos pyritään vaihtamaan toiseen työhön, esimerkiksi esine esineeseen, palvelu palveluun ja lopulta hyvinkin mutkikkaalla prosessilla niin, että kumpikin vaihtajista lopulta hyötyy. Kun jo tuhansia vuosia sitten välittäväksi tekijäksi tuli raha, prosessin olisi tullut vastata lopputulokseltaan alkuperäistä vaihdantaa. Vastasihan se osapuilleen, mutta ei aivan kokonaan. Tulivat rahan väärentäjät, koronkiskurit ja ne, joiden palvelusten vaihtosuhde oli tuhatkertainen muihin nähden. Nykyaikana rahaa ja sen seurauksena esineitä ja palveluksia ilmaantuu joillekin tekemättä yhtään mitään.

    Valtio on halunnut jo Kustaa Vaasan ajoista lähtien osan kaikesta työstämme omaan käskyvaltaansa; se perii veroja, jotka lopulta merkitsevät sitä, että veroa maksaessamme tulemme tehneeksi työtä jollekin muulle. Ehkä sitten joskus saamme muiden tekemää työtä osaksemme, ja niin vaihtosuhde on kunnossa. Mitä on Vesan tekemä ilmainen oppimateriaali tässä valossa? Se on 100-prosenttista veronmaksua! Se on oman työnsä luovuttamista yleiseksi hyväksi. Toki hän ei tee sitä kokopäivätoimisesti, sillä hän ei tiettävästi ole orja.

    Edellä olevat mielipiteet kannattaisi taltioida ja ottaa niistä tuli, ei tuhkaa. Norbert Wienerin mainitsema tietojen ja taitojen kätkeminen ja varastoiminen on varastamista jos mikään. Avoimuus ei ole varastamista. Jokainen meistä on saanut ihmisyytensä ihmiskulttuurilta, jota miljardit ihmiset ovat kehittäneet miljoonien vuosien aikana. Kulttuuri on meillä lainaa, johon kukin meistä yrittää vähäiseltä osin lisätä hyödyllisiä palikoita. On täysin käsittämätöntä, että joku voisi saada oikeuden kahmia tätä yhteistä kulttuuriamme omaan pilttuuseensa muka korkoa kasvamaan. Ei edes yliopistoilla tai tiede-instituutioilla ole aivan puhtaita jauhoja pussissaan. Vesalle annan kiitettävän arvosanan.

    VastaaPoista
  93. Erittäin mielenkiintoista asiaa!
    Luin melkein kaikki kommentit läpi, palkka-asioihin keskittyvät skimmaten.
    En ole opettaja, se tehtäköön selväksi.

    Ei tämä blogin aihe ole pelkästään opettajakunnan ongelma, vaan tiedon päällä istuminen on yleissuomalainen kansantauti josta pitäisi päästä pikimmiten eroon.
    Vanhan keskikoulun käyneenä olen alllerginen autoritäärisille opettajille eli niille jotka olivat mustavalkoisia opetusmateriaalin suhteen.

    Omalle pojalleni toivon parempaa ja tottakai opettajien keskuudessa sorsastetut (crowdsourcing) tai yhdessä kehitetyt materiaalit ovat parempia kuin yhden yksilön oma näkemys asiasta - ei väliä missä aineessa.

    Itse matkailualalla vuodesta 1987 vuoteen 2010 toimineena olen nähnyt täysin saman kateuden niin matkatoimistoissa kuin matkailualallla yleensä. Uusille työntekijöille ei siirretä omaa osaamista, asiakkaille ei kerrota koko totuutta.

    Itse olen koko työssäoloaikani aina jakanut kaiken mitä osaan enkä koskaan ole jäänyt mistään paitsi - en myöskään haukkumisista tai jopa uhkailuista.

    Nyt olen perehtynyt Google+ alustaan ja jaan edelleen ihan ilmaiseksi osaamistani sekä suomeksi että englanniksi blogeissa:
    http://googleplussa.blogspot.fi/
    http://googleplushelper.blogspot.fi/

    Toki minut saa myös kouluttamaan / puhumaan rahalla, mutta se onkin toinen juttu. :-)

    VastaaPoista