tag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post7626087448445391904..comments2024-03-28T13:13:32.651+02:00Comments on Vesa Linja-ahon blogi: OAJ:n aktiivi syyttää minua varkaaksi...Vesa Linja-ahohttp://www.blogger.com/profile/16461569556682455484noreply@blogger.comBlogger207125tag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-74690283049475237392013-10-26T19:22:38.641+03:002013-10-26T19:22:38.641+03:00Mielenkiintoinen postaus ja mielenkiintoista asiaa...Mielenkiintoinen postaus ja mielenkiintoista asiaa, Nyt varsinkin kun melkein jokapaikassa ollaan varmaan menossa tuohon verko-opetukseen jollain tasolla. En kuitenkaan usko, että se on keneltäkään pois jos joku haluaa sieluntuotettaan jakaa, vaan nimenomaan päinvastoin. Asiaan tietenkin vaikuttaa myös millaisella lisenssillä materiaaliaan jakaa? Sallitko jatkomuokkauksen vai pitääkö materiaali esittää sellaisena kuin se sillä hetkellä on? Voinko omia omiin nimiini materiaalin, jota juuri muokkasin?<br /><br />Itse opetan sellaisella alalla, jossa verkkomateriaali on periaatteessa ainut tapa pysyä jollain tasolla tekniikan kehityksen mukana. Tietenkin on myös kirjallisuutta, mutta kirjojen materiaali vanhenee melko nopeasti tällä alalla. Netin erilaisilta maksullisilta tutoriaalisivuilta saa tällä hetkellä ajankohtaisimman tiedon ja näiden tietojen perusteella rakennan omaa oppimateriaaliani.pesterhttps://www.blogger.com/profile/01774541250067204473noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-6693616907936346542013-01-24T01:59:35.923+02:002013-01-24T01:59:35.923+02:00"Samaa ei voi sanoa minua luvattomasti linkit..."Samaa ei voi sanoa minua luvattomasti linkittäneestä ja sanomisiani lainailleesta bloggaajasta."<br /><br />Linkittämiseen ja lainaamiseen kun ei tarvitse lupaa. Lisäksi Venlan teksti oli vähintäänkin tökeröä. Haukutaan muita ja oletellaan heidän olevan maalta, ei OAJ:n jäseniä jne.<br /><br />Ja nyt sitten tämä teatraalinen "anteeksipyyntö" jossa tehdään vastapuolesta olkinukke ja todetaan että keskustelu päättyy nyt (kun itselle sopii).<br /><br />Joo no varmaan on aika sielläkin herätä nettiaikaan...<br /><br />+1 VesaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-88367220424934848052013-01-22T13:59:49.427+02:002013-01-22T13:59:49.427+02:00Venla kirjoitti: "kunhan edelleenkin muistat ...Venla kirjoitti: "kunhan edelleenkin muistat sen, että tunnistettavissa olevien ihmisten tuotoksia (olivat ne sitten kuinka vähäpätöisiä tahansa -- kuten vaikka kaverin FB-postaukseen kirjoitettuja vastauksia) ei saa julkaista tai levittää ilman asianomaisen henkilön lupaa. Eivät juorulehtien toimittajatkaan saa julkaista juttujaan ilman kohdehenkilön lupaa."<br /><br />Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kirjoitti artikkelissaan "Facebook journalistien lähteenä" 19.6.2012 [1]:<br /><br />"Toinen huomionarvoinen asia on yksityisyys. Journalistin ohjeiden mukaan kaikki, mikä on julkista, ei ole julkaistavissa. Kun tämän ottaa huomioon, niin Facebookin tilapäivityksiä voi käyttää suhteellisen vapaasti. Jokaisen Facebookiin kirjoittavan perimmäinen tarkoitushan on julkaista tietoja joko itsestään tai jostakin muusta, mitä hän pitää tärkeänä. <br /><br />Facebook on paitsi yhteydenpitoverkosto myös julkaisualusta. On hyvä muistaa, että jokainen Facebookissa julkaistu tieto voi levitä nopeasti maailmalle myös silloin, kun kasvokirjaystäviä on vain kourallinen."<br /><br />Katso myös: "Facebookin julkinen tila" [2]<br /><br />[1] http://www.jsn.fi/blog/facebook-journalistien-lahteena/<br />[2] http://www.jsn.fi/blog/facebookin-julkinen-tila/<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-60722390421865881192013-01-20T23:57:28.816+02:002013-01-20T23:57:28.816+02:00Opettajan työtehtäviä ei ole nykyään enää määritel...Opettajan työtehtäviä ei ole nykyään enää määritelty yleisesti, vaan ne määritellään tehtäväkohtaisesti. Aiemmin opettajan tehtävät oli määritelty lainsäädännössä asetuksina, mutta näin ei ole enää.<br /><br />Opetus- tai oppimateriaalien laatiminen voi kuulua tai olla kuulumatta opettajan tehtäviin. Työnantaja päättää, mitä työtehtäviin kunkin opettajan kohdalla kuuluu ja mitä ei, ja työtehtävien pohjalta ainakin periaatteessa pitäisi sitten puolestaan määrittää tehtävien vaativuus, ja sitä kautta edelleen palkkataso.<br /><br />Katso aiheesta:<br />http://www.kuntatyonantajalehti.fi/fi/arkisto/2009/3/Documents/309_Rehtorin_abc.pdfAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-45763293903379733832013-01-20T14:55:05.014+02:002013-01-20T14:55:05.014+02:00Päiväraha on korvausta, mutta juuri materiaalin te...Päiväraha on korvausta, mutta juuri materiaalin tekemisen KORVAUKSESTA tai korvauksettomuudesta täälläkin on puhuttu.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-29421308749020180542013-01-20T14:42:58.042+02:002013-01-20T14:42:58.042+02:00Ideaalimaailmassa opettajan työ on edellä mainittu...Ideaalimaailmassa opettajan työ on edellä mainittua, mutta reaalimaailmassa ei. Parhaimmillaan työ on hetkittäin utopiasi mukaista, mutta 80 %:sti ei.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-64965640771331285962013-01-20T12:15:25.999+02:002013-01-20T12:15:25.999+02:00c) = infoähky :-) c) = infoähky :-) Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-42695343290834062422013-01-20T12:01:35.979+02:002013-01-20T12:01:35.979+02:00Kannattaa muistaa, että opettajan työhön ei sisäll...Kannattaa muistaa, että opettajan työhön ei sisälly opetus- tai oppimateriaalien laatiminen. Opettajat tekevät niitä oman työnsä avuksi, mutta varsinaisesti niiden laatiminen ei kuulu työtehtäviin. Erikseen voidaan tietysti sopia toisin kunkin opettajan kohdalla erikseen, mutta silloin sovitaan myös korvauksesta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-70110855958519844182013-01-18T17:36:54.593+02:002013-01-18T17:36:54.593+02:00Erittäin mielenkiintoista asiaa!
Luin melkein kai...Erittäin mielenkiintoista asiaa!<br />Luin melkein kaikki kommentit läpi, palkka-asioihin keskittyvät skimmaten.<br />En ole opettaja, se tehtäköön selväksi.<br /><br />Ei tämä blogin aihe ole pelkästään opettajakunnan ongelma, vaan tiedon päällä istuminen on yleissuomalainen kansantauti josta pitäisi päästä pikimmiten eroon.<br />Vanhan keskikoulun käyneenä olen alllerginen autoritäärisille opettajille eli niille jotka olivat mustavalkoisia opetusmateriaalin suhteen.<br /><br />Omalle pojalleni toivon parempaa ja tottakai opettajien keskuudessa sorsastetut (crowdsourcing) tai yhdessä kehitetyt materiaalit ovat parempia kuin yhden yksilön oma näkemys asiasta - ei väliä missä aineessa.<br /><br />Itse matkailualalla vuodesta 1987 vuoteen 2010 toimineena olen nähnyt täysin saman kateuden niin matkatoimistoissa kuin matkailualallla yleensä. Uusille työntekijöille ei siirretä omaa osaamista, asiakkaille ei kerrota koko totuutta.<br /><br />Itse olen koko työssäoloaikani aina jakanut kaiken mitä osaan enkä koskaan ole jäänyt mistään paitsi - en myöskään haukkumisista tai jopa uhkailuista.<br /><br />Nyt olen perehtynyt Google+ alustaan ja jaan edelleen ihan ilmaiseksi osaamistani sekä suomeksi että englanniksi blogeissa:<br />http://googleplussa.blogspot.fi/<br />http://googleplushelper.blogspot.fi/<br /><br />Toki minut saa myös kouluttamaan / puhumaan rahalla, mutta se onkin toinen juttu. :-)Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/08039129541052294457noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-92091546854586295902013-01-18T12:40:04.191+02:002013-01-18T12:40:04.191+02:00Täältä löytyy ammatillisen aikuiskoulutuksen vuosi...Täältä löytyy ammatillisen aikuiskoulutuksen vuosilomien kertymisen taulukko sivulta 28, jossa todetaan että vuosilomaa voi saada parhaimmillaan 45 päivää vuodessa (jos on ollut 15 vuotta töissä ja vähintään 5 vuotta samalla työnantajalla):<br /><br />http://www.finlex.fi/data/tes/stes3764-PT32Ammaikou1203.pdf<br /><br />Mistä tuo mainitsemasi luku maksimissaan 38 lomapäivää tulee? Tuossa työehtosopimuksessa ei sellaista lukua nimittäin näy. Mitä työnantajaa se luku koskee?<br /><br />Itse en ammatillisen aikuiskoulutuksen lomakertymisperusteita ilman Googlailua tunne, vaan poimin nuo luvut työehtosopimuksesta, jonka aihetta koskien löysin, ja jonka linkitin yllä. Aikuiskoulutuksessa lienee voimassa muitakin työehtosopimuksia opetushenkilökunnalla, riippuen siitä, kenen järjestämää aikuiskoulutus on.<br /><br />Ps. Tuossa näkyy olevan esitys siitä, mitä lisiä eri opettajat voivat saada peruspalkan päälle. Vastaavaa asiaa kuin Excel-tiedostossa siis.<br /><br />http://www.oajpk.fi/binary/file/-/id/52/fid/564/Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-28926637655274093352013-01-18T00:05:34.933+02:002013-01-18T00:05:34.933+02:00Täältä löytyy OVTES (kannattaa katsoa opuksen viim...Täältä löytyy OVTES (kannattaa katsoa opuksen viimeinen osa eli palkkaliite): http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/opettajat/Sivut/default.aspx<br /><br />Ja täällä on Excel-työkalu, jolla voi laskea (jos osaa) eri kouluasteiden palkkoja: http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/opettajat/palkat-ja-palkkiot/Sivut/default.aspx<br /><br />Mitä tulee esimerkiksi vuosilomiin ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, on vuosiloman pituuteen vaikuttava tekijä työkokemuksen pituus: 0 vuotta -> 28 arkipäivää vuodessa; 5 vuotta -> 30 arkipäivää vuodessa; 10 vuotta -> 32 arkipäivää vuodessa; ja maksimissaan 15 vuotta -> 38 arkipäivää vuodessa. Näissä puljuissa on myös tyypillisesti kokonaistyöaika ja keskimäärin päivittäinen työaika 7,65 h, viikossa siis 38,25h (eikä tunneta käsitettä opetusvelvollisuus, vaan kaikki työ on saman hintaista).Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-13388873943918062442013-01-17T20:49:52.089+02:002013-01-17T20:49:52.089+02:00Toinenkin kappaleesi on järkeen käypä, mutta erity...Toinenkin kappaleesi on järkeen käypä, mutta erityisesti ensimmäinen kappaleesi selittää mielestäni asian täydellisesti. :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-668560737047824802013-01-17T20:33:32.871+02:002013-01-17T20:33:32.871+02:00En tiedä löytyykö tuosta kommentistasi mitään mist...En tiedä löytyykö tuosta kommentistasi mitään mistä olisin erimieltä. Halusin kuitenkin kommentoida että mainitsemasi perinteisen opettajan katoaminen tuntuu harmilliselta ajatukselta. En ole itse opettaja, mutta opiskelijan näkökulmasta "tiedon kaato päähän" tuntuu joissain tapauksissa helpommalta opiskeluvaihtoehdolta ja siksi mukavammalta. <br /><br />Voi olla että tulevat sukupolvet tuntevat tiedon etsimisen ja kyseenalaistamisen läheisemmäksi oppimisprosessiksi, mutta valikoidun, suppeamman ja valmiiksi laadukkaan tietomäärän saaminen tuntuu tehokkaammalta. Opettajasta riippuu kuinka laadukasta tämä tieto on ja kuinka hyvä hän on opettamaan. Kun itse kävin koulua perinetisen koulun vaihtoehto oli jo pitkän aikaa tätä toteuttanut Steinerkoulu. Kumpikin malli on hyvä, mutta toivottavasti perinetinen mall tulee säilymään myös tulevaisuudessa, ainakin perusasteella.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-24372438299795989612013-01-17T14:44:02.338+02:002013-01-17T14:44:02.338+02:00No, miksei, mutta miksi nähdä myöskään julkistamis...No, miksei, mutta miksi nähdä myöskään julkistamisen vaiva, tai kiusata suurta internet-yleisöä materiaalilla, johon perehtyminen ilman mainittuja muita opetuksen osa-alueita saattaa olla ajanhukkaa? Joka tapauksessa julkistan ne oppimisympäristössä, johon kurssille osallistujat pääsevät. Minua itseäni ei haittaa, jos joku - vaikkapa opiskelija - ulostaa materiaalini jollekin julkiselle www-sivulle.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-79444398199037509342013-01-17T14:23:28.386+02:002013-01-17T14:23:28.386+02:00Ei netti avointen oppimateriaalien pakollinen edel...Ei netti avointen oppimateriaalien pakollinen edellytys ole. Jos vaikkapa harjoitustehtävät ovat avoimesti jaettuja, ne voi vaikka printata kaikille halutessaan paperilla - joutumatta maksamaan tekijänoikeuskorvauksia. Näinhän moni opettaja on aiemminkin toiminut. Ainakin itse muistelen saaneeni peruskoulussa monisteita, joissa luki jossain pienellä präntättynä alalaidassa että kaikki tämän materiaalin kopiointi on kielletty. Sama teksti saattoi olla joissain kokeissakin, jotka oli jaettu kopioina. Virallisesti nuo materiaalit eivät olleet kuitenkin avoimia. Mutta esim. 1+2 -laskuja sisältävät kokeet ja harjoitustehtävät eivät ole kyllä oikeasti muutenkaan tekijänoikeuksin suojattuja teoksia, vaikka niihin olisi pienellä präntätty kopiointikielto, ellei tekijä ei ole keksinyt niihin mitään uutta ja omaa (esim. lätkäissyt jostain kumman syystä valokuvaa, jolloin materiaalin saa kopioida vain valokuva poistettuna).<br /><br />Vastaavasti avoimesti jaetut PP-tiedostot ovat kenen tahansa opettajan käytettävissä ja muokattavissa edelleen. Ei silloinkaan nettiä tarvita kuin opettajalle itselleen, eikä sitäkään edes luokassa, vaan netti tarvitaan tällöinkin vain jossain, missä voi ladata tiedoston johonkin tallennusvälineeseen.<br /><br />Mitä yhdenvertaisuuteen tulee, niin eihän oppiminen ole koskaan ollut yhdenvertaista, eikä tule olemaankaan. Toinen saa jo syntyessään erilaiset geenit kuin toinen, toinen saa helpon oppimisympäristön kodissaan, toinen ei, toisella on oppimiseen vaikuttavia sairauksia, toisella ei. Toisella peruskoululaisella vanhemmat tukiopettavat tarvittaessa asioita kotona, toisella vanhemmat eivät selvittäisi edes peruskoulun kaikkia kokeita, eikä tukiopetukseen ole mahdollisuuksia.<br /><br />Mutta jos ihan oikeasti ja vakavissaan ajatellaan, niin mietitään ensin lukiota. Nyt oppikirjat maksavat usein yli 1000 euroa koko lukioajalta. Oppilaat maksavat ne itse (tai heidän vanhempansa maksavat käytännössä). Jos edes puolet oppikirjoista olisivat avoimesti jaossa olevia / yhteiskunnan rahoittamia, puolet tuosta tippuisi pois. Tabletin voinee saada 200 eurolla. Lopputulos olisi se, että lukio-opiskelija säästäisi esim. yli 300 euroa. <br /><br />Peruskoulussa voi tehdä samanlaisia laskutoimituksia. Jos oletetaan, että vaikka peruskoulun voisi suorittaa kahdella tabletilla (ala-asteen ja yläasteen yhteensä), ja laite maksaisi vaikka 150 euroa (julkisen sektorin kannalta ALVia ei tarvitse huomioida kuluna, kuten itse laitteen itselleen ostavan lukiolaisen kohdalla), kuluja tulisi 300 euroa. 9 vuodessa oppikirjakuluja tulee paperikirjoina yli 1000 euroa. Nyt aletaan oikeasti olla lähellä tilannetta, jossa tablet saattaa muuttua taloudellisesti kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi. Eikä vain avointen oppimateriaalien tapauksessa, vaan myös kaupallisia sovelluksia on halvempi myydä tablet-versioina kuin painaa paperille (niitä tekevä firma tienaisi niistä parhaiten muuten myydessään ne esim. lukiolaisille Luxemburgin serveriltä, jossa ALV on 21 prosenttiyksikköä alempi, ja EU:n verosopimusten mukaan elektroniset tuotteet saa ALV-verottaa serverin sijainnin perusteella, mutta se on veronkiertoasia erikseen).Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-63373789890908755142013-01-17T13:47:31.504+02:002013-01-17T13:47:31.504+02:00En puutu henkilöiden välisiin kinasteluihin enkä p...En puutu henkilöiden välisiin kinasteluihin enkä palkkakysymyksiin. Itse asia eli materiaalin tuottaminen yleisesti saatavaan jakoon on periaatteellisesti merkittävä kysymys. Nykyaika on melkoisesti velkaa 1930-1950-lukujen tietotekniikan pioneereille, joista otan nyt vain yhden nimen Norbert Wienerin, joka on tullut tunnetuksi kybernetiikan keksijänä. Hän julkaisi 1950-luvulla teoksen ”The Human Use of Human Beings”, kirjanen on julkaistu suomeksi 1969 nimellä ”Ihmisestä, koneista ja kielestä”. Edelleen hyvin hyödyllistä luettavaa.<br /><br />Norbert Wiener kirjoitti mm. näin: ”Ajatus siitä, että muuttuvassa maailmassa voitaisiin varastoida informaatiota sen menettämättä tuntuvasti arvostaan, on virheellinen. … Informaatiossa on kysymys enemmänkin jostakin tapahtuvasta kuin jostakin, mikä on varastoitavissa. … eläminen merkitsee sitä, että otamme vastaan osamme meihin ympäristöstämme jatkuvasti kohdistuvasta vaikutteiden virrasta, ja annamme osamme siihen vaikutteiden virtaan, joka suuntautuu meistä ympäristöömme. ” (s. 122-3). Näin siis kirjoitti henkilö, joka hallitsi informaation ja siihen liittyvät teoriat suvereenisti. Tämä ymmärtämys on meiltä nyt tuhoutumassa toistuvien informaatiotsunamien seurauksena. Osa väestä varastoi ja salaa, osa ymmärtää pallon liikkeitä.<br /><br />Inhimillisessä työssä on kysymys työn keskinäisestä vaihtamisesta. Yksinkertaistettuna: Ensin tehdään työ, ja sen jälkeen työn tulos pyritään vaihtamaan toiseen työhön, esimerkiksi esine esineeseen, palvelu palveluun ja lopulta hyvinkin mutkikkaalla prosessilla niin, että kumpikin vaihtajista lopulta hyötyy. Kun jo tuhansia vuosia sitten välittäväksi tekijäksi tuli raha, prosessin olisi tullut vastata lopputulokseltaan alkuperäistä vaihdantaa. Vastasihan se osapuilleen, mutta ei aivan kokonaan. Tulivat rahan väärentäjät, koronkiskurit ja ne, joiden palvelusten vaihtosuhde oli tuhatkertainen muihin nähden. Nykyaikana rahaa ja sen seurauksena esineitä ja palveluksia ilmaantuu joillekin tekemättä yhtään mitään.<br /><br />Valtio on halunnut jo Kustaa Vaasan ajoista lähtien osan kaikesta työstämme omaan käskyvaltaansa; se perii veroja, jotka lopulta merkitsevät sitä, että veroa maksaessamme tulemme tehneeksi työtä jollekin muulle. Ehkä sitten joskus saamme muiden tekemää työtä osaksemme, ja niin vaihtosuhde on kunnossa. Mitä on Vesan tekemä ilmainen oppimateriaali tässä valossa? Se on 100-prosenttista veronmaksua! Se on oman työnsä luovuttamista yleiseksi hyväksi. Toki hän ei tee sitä kokopäivätoimisesti, sillä hän ei tiettävästi ole orja.<br /><br />Edellä olevat mielipiteet kannattaisi taltioida ja ottaa niistä tuli, ei tuhkaa. Norbert Wienerin mainitsema tietojen ja taitojen kätkeminen ja varastoiminen on varastamista jos mikään. Avoimuus ei ole varastamista. Jokainen meistä on saanut ihmisyytensä ihmiskulttuurilta, jota miljardit ihmiset ovat kehittäneet miljoonien vuosien aikana. Kulttuuri on meillä lainaa, johon kukin meistä yrittää vähäiseltä osin lisätä hyödyllisiä palikoita. On täysin käsittämätöntä, että joku voisi saada oikeuden kahmia tätä yhteistä kulttuuriamme omaan pilttuuseensa muka korkoa kasvamaan. Ei edes yliopistoilla tai tiede-instituutioilla ole aivan puhtaita jauhoja pussissaan. Vesalle annan kiitettävän arvosanan.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-57984862777732403342013-01-17T11:15:00.946+02:002013-01-17T11:15:00.946+02:00Koko keskustelussa on muuten unohdettu yksi todell...Koko keskustelussa on muuten unohdettu yksi todella oleellinen pointti: kaikissa kouluissa ei ole riittävästi tietokoneita/läppäreitä, harvassa koulussa on langaton verkko eikä kaikilla oppilailla ole omaa läppäriä/tabletia. Kaikilla lapsilla ei ole edes kotona pääsyä nettiin! Jos opetuksen ja oppimateriaalien painopistettä siirretään verkko-opetukseen ja nettiin, tarvitaan uusi laki, joka takaa kaikille yhdenvertaisen oikeuden saada opetusta ja oppia. Kustantavatko kunnat sitten kaikille oppilaille omat tietokoneet ja nettiyhteydet? Tuskin ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Niin kauan kun fasiliteetit puuttuvat, tämä keskustelu on melko hyödytöntä. Jatko-opinnoissa (AMK, korkeakoulut ja yliopistot) asetelma on vähän erilainen, koska siellä ollaan vapaaehtoisesti ja monet kurssit voi suorittaa usealla eri tavalla (kirjatentti, verkkokurssi jne). Mutta enpä usko, että yliopisto-opettajatkaan vastustaisivat sitä ajatusta, että he saisivat oppimateriaalin laatimisesta korvauksen, kun he kuitenkin tuottavat opetustoiminnallaan yliopistolle tutkintoon valmistuvia maistereita.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-14629114240707799612013-01-17T08:38:32.458+02:002013-01-17T08:38:32.458+02:00[opettajat]-[oppilaat]-[maksajat]-[materiaali]
- ...[opettajat]-[oppilaat]-[maksajat]-[materiaali]<br /><br />- Voisin kuvitella, että opettajia ei haittaa, jos he saavat 10 kertaa omia tuotoksiaan paremman materiaalin valmiina, eikä sen levityksessä ole edes mitään esteitä, kunhan he saavat edelleen saman palkan (myös materiaalista, jota heidän ei tarvitse tehdä). <br />- Oppilaille on ihan sama paljonko opettajat saavat palkkaa, kunhan materiaali ja opettajat ovat hyviä.<br />- Maksajille tärkeintä on minimoida kustannukset, mutta toisaalta suuri osa maksajista haluaa myös että opetuksen laatu on korkeaa, että tulevaisuuden työntekijät ovat laadukkaita, joten rahaa voidaan jakaa niin kauan kuin se nostaa laatua. Huomautus, että en olen nähnyt ainoastaan tutkimustuloksia että palkannosto auttaa vain hetkellisesti työn laatuun. Sama efekti voidaan saavuttaa myös sammuttamalla valot tai tekemällä mikä tahansa muutos kouluympäristöön. <br />- Materiaali on informaatiota ja haluaa olla vapaa. Vaikka se olisi kopiosuojattua, se pyrkii silti vapauteen. Tiedämme koodinkatselmointitutkimustuloksista, että mitä useampi ihminen katsoo kirjoituksia, sitä enemmän virheitä sieltä löytyy. Kuitenkin niin, että jo noin 7 ihmistä löytää lähes kaikki virheet, mutta suurempi joukko voi toki parantaa tätä. Tiedämme toisista tutkimuksista (toivottavasti kukaan ei pyydä lähteitä, mutta muistaakseni ainakin Peopleware kirjassa niitä oli listattu) että heterogeeninen joukko toimii paremmin kuin homogeeninen, vaikka homogeenisessä joukossa kaikki olisivat asiantuntijoita jossain aiheessa ja heterogeenisessä olisi maallikkojakin. Tämän perusteella paras mahdollinen laatu oppikirjoille voidaan saavuttaa vain jos niiden tekoon pääsevät osallistumaan myös muut kuin ammattilaiset. <br /><br />Ratkaisuja:<br />- On ihmiselvää, että oppimateriaali on PAKKO toteuttaa avoimesti suuren joukon voimin, mutta jotta heterogeenisyys toimii, mukaan on pakko saada myös opettajia. Näin saadaan aikaiseksi parasta mahdollista oppimateriaalia. <br />- Ainoa kynnyskysymys on opettajien palkkauksessa. Tässä on 3 vaihtoehtoa:<br />a) Opettajille maksetaan tyhjästä<br />b) Opettajille maksetaan siitä että he osallistuvat asiantuntemuksellaan avoimen materiaalin tekoon<br />c) Opettajat käyttävät vapautuneen ajan toisenlaiseen valmistautumiseen (itsensä kehittämiseen, fyysisen materiaalin tekoon (esim. sähkömoottori fysiikan tunnille), oppituntien laadun arvioimiseen ja kehittämiseen (videointi ja ryhmäarviointi yms.) ja saavat siitä palkan. <br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-69230203959734188232013-01-17T02:15:38.453+02:002013-01-17T02:15:38.453+02:00Olipa mielenkiintoinen ja harvinaisen hyvin asiali...Olipa mielenkiintoinen ja harvinaisen hyvin asialinjalla pysynyt teksti. Varsinaisesta asiasta (eli opetusmateriaalin jakamisesta) en ajatellut kommentoida. Se on jo hyvin hoidettu muiden toimesta. Sen sijaan palkka-asiaan näin opettajakuntaan (mihinkään niistä) kuulumattomana pakko sanoa ettei se opettajan palkka todellakaan huonolta vaikuta. Olen DI ja työskentelen markkinointimiehenä ja ehkäpä jopa tietynlaisena teknologian opettajana (taka-ajatuksena kuitenkin yrityksen tuotteiden myynti).<br />Minulla on kuukausipalkka ja työaikani on 37,5 tuntia viikossa. Pyrin välttämään työntekoa mobiililaitteilla. Toimistolla ollessa leimaan työaikajärjestelmään tekemäni työtunnit. Liikkuvaisesta työstäni johtuen myös matkustan mielestäni paljon. Matkalla ollessani minulle maksetaan 7,5h edestä palkkaa. Matkustan usein tämän ajan lisäksi seuraavalle paikkakunnalle ja vietän öitä hotelleissa. Tokihan voisin ajoittaa liikkumiset 7,5h sisälle, mutta siinä vaiheessa on käytännössä parempi katsella erilaista työtehtävää. Pointti on se, että kyllä muissakin kuin opettajan tehtävissä saatetaan tehdä työtä sen nimellisen työajan ulkopuolella. <br />Tässä työmatkustamisen tilastot omalta osaltani vuodelta 2012. (Olenkohan nyt varas jakaessani tietynlaista tietoa..? :) ) Taulukossa pvä on sellainen matkapäivä, jolta on maksettu päivärahaa (joka muuten EI ole palkkaa millään muotoa) <br />Ulkomailla 21 pvä 5 matkaa 16 hotelliyötä<br />Kotimaassa 58 pvä 37 matkaa 21 hotelliyötä<br />=> käytännössä 4kk reissua, josta 1kk ulkomailla hotellissa ja suomessa 2,5kk hotellissa<br />Tältä pohjalta katsoen en pidä kovin huonoina keskusteluissa esitettyjä opettajien palkkoja.Matti Kleemolanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-62453161639616263932013-01-16T23:10:52.826+02:002013-01-16T23:10:52.826+02:00"Itselleni ei ole selvää, minkä takia esim. m..."Itselleni ei ole selvää, minkä takia esim. matematiikan opettamisesta maksetaan peruskouluissa opetustuntia kohti paremmin kuin maantiedon. Mutta aikoinaan on näin päätetty, ja tilanne on yhä sama."<br /><br />Itse olen sitä mieltä, että vaikka lukuaineet, biologia, maantiede, historia yms ovat tärkeitä, ja kaikissa näissä opettajan rooli ja tyyli opettaa on tärkeää (itse muistan edelleen ala-asteen historian opettajan ja hänen loistavat tapansa opettaa asioita), matematiikassa (, fysiikassa ja kemiassa) on vielä pari dimensiota lisää, nimittäin tiedon ymmärtämisen lisäksi sen selkeämpi kumuloituminen ja erilainen soveltaminen verrattuna aiemmin mainittuihin aineisiin. Ja suurimman osan mielestä nimenomaan matematiikka on se vähiten kiinnostava aine. Eli myös mielenkiinnon ylläpitäminen oppilailla on taatusti matikan opettajilla yksi haasteista. Palkkaukseen en tällä siis ota kantaa, vaan kommentoin vain aineita ja eroja, joita minä itse näkisin niissä. Raisanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-68135233382692127492013-01-16T21:05:27.140+02:002013-01-16T21:05:27.140+02:00Sama tuo on peruskouluissa ja lukioissakin, joskin...Sama tuo on peruskouluissa ja lukioissakin, joskin vähän eri kautta. Eri aineiden opettajille on määritelty erilaiset palkat, ja erilaiset opetusvelvollisuusmäärät. Ne on määritelty joskus muinoin. Peruskouluissahan operusvelvollisuusmäärät (joilla saa normi kuukausipalkan, johon vaikuttavat myös mm. henkilökohtaiset opetusvuosista riippuvat vuosilisät) menevät näin:<br /><br />- Luokanopettajan opetusvelvollisuus on 24 tuntia viikossa<br />- Opo, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta 24 tuntia<br />- Biologia, maantieto, historia, uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto 23 tuntia<br />- Matematiikka, fysiikka, kemia, kuvataide ja musiikki 21 tuntia<br />- Vieraat kielet 20 tuntia<br />- Äidinkieli 18 tuntia<br /><br />Vastaavasti äidinkielen opettajat saavat jokaisesta lisäopetustunnista parhaan ylityökorvauksen, ja teknisen työn opettajat pienimmän. Tosin peruskouluissa ylityökorvaus lisätunneista on pienempi kuin palkka jaettuna opetusvelvollisuustunneilla, eli työnantajalle on halvin vaihtoehto se, mitä enemmän opettajat opettavat.<br /><br />Aivan toinen asia on se, vastaavatko aikoinaan ennen mm. tekstinkäsittelyohjelmien keksimistä laaditut tuntitaulukot nykyisiä tuntimääriä. Esim. Word oikolukutoimintoineen lienee muuttanut aika paljon äidinkielen opetuttajan työtä (tulee virheettömämpiä tekstejä, ja jos palautus on tiedostomuodossa, korjaaminenkin on helpompaa).<br /><br />Itselleni ei ole selvää, minkä takia esim. matematiikan opettamisesta maksetaan peruskouluissa opetustuntia kohti paremmin kuin maantiedon. Mutta aikoinaan on näin päätetty, ja tilanne on yhä sama.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-203221353279004082013-01-16T20:51:51.604+02:002013-01-16T20:51:51.604+02:00Anonyymi16. tammikuuta 2013 18.45:"Arvaa vain...Anonyymi16. tammikuuta 2013 18.45:"Arvaa vain, millainen haloo siitä syntyisi, jos oppimateriaalit olisivat julkisesti saatavilla. Opiskelijoista osa alkaisi vertailla sitä, missä on parhaat oppimateriaalit, ja opettelisi asiat sitten sieltä ennemmin kuin oman opettajan materiaaleista."<br /><br />Anteeksi tyhmyyteni, mutta mä en kyl näe tässä itse ongelmaa vaikka näin kävisi. Eikös kuitenkin ole opiskelijoiden etu oppiakin asioita? Vai tärkeämpääkö on mielestäsi opettajien ego, ja tieto siitä, että opiskelijat käyttävät aineistoa, vaikka eivät koe siitä oppivansa? Itse mielellään tarkistelen asioita netistä, koska vaikka meillä loistavia opettajia onkin, niin aina ei materiaali ole itselleni helppolukuisinta. Näin voin varmistaa, että olen ymmärtänyt asiat oikein ja tarpeeksi syvällisesti. Ei se tarkoita mielestäni saamani materiaalin huonoutta, että tarkistelen muualtakin asioita, voi ihan hyvin olla myös erilaisten tyylien ristiriitaa.<br /><br />Raisanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-8382186975853799142013-01-16T20:26:53.587+02:002013-01-16T20:26:53.587+02:00Juu kyllä OAJ:n jäsenenä on tullut hyvin selväksi,...Juu kyllä OAJ:n jäsenenä on tullut hyvin selväksi, että opettajat ovat keskimäärin hyvin ahneita rahalle, lisäksi ylimielisiä, herkkänahkaisia ja vanhakantaisia. Mutta se tarkennus vielä, että AMK-kentällä opet saavat - OAJ:n hyväksymällä tavalla - kahta eri palkkaa. Insinöörit noin 5000 ja ei-insinöörit alle 4000. Miksikö? Koska insinööreillä on yleensä munat. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-78313188389735463402013-01-16T19:51:22.519+02:002013-01-16T19:51:22.519+02:00niin, no miksei ne sitten samantien voi olla julki...niin, no miksei ne sitten samantien voi olla julkisia, jos niitä ei muut pysty sellaisenaan käyttämään? Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7940057843976572935.post-2714979258152858422013-01-16T19:38:43.320+02:002013-01-16T19:38:43.320+02:00Huomautan vielä, että suuri osa kurssien oppimater...Huomautan vielä, että suuri osa kurssien oppimateriaalista olisi avoimesti verkossa julkaistuna suurelta osin vaikeasti muiden hyödynnettävissä. Ainakin oma tekemäni oppimateriaali on sellaista, että se tukee muita opetukseni osa-alueita:<br />- oppikirjan teoriaosuudet ja tehtävät<br />- liitutaululle kirjoittamani asiat<br />- tietokoneella näyttämäni demonstraatiot<br />- luennoilla höpöttämäni asiat<br />- ym. ym. ym.<br /><br />Voisin toki heittää avoimeen verkkoon kaiken laatimani lisämateriaalin, mutta sellaisen henkilön, joka ei olisi opetukseeni muuten osallistunut, saattaisi olla yhtä hyödyllistä katsoa materiaalia kuin tallentaa digiboksilleen 1 h 40 min verran ohjelmaa, joka koostuisi kahdestakymmenestä vuorokauden aikana satunnaisilta kanavilta satunnaiseen ajankohtaan valitusta 5 minuutin pätkästä. Eikä tämä tarkoita, että nuo 5 minuutin pätkät olisivat huonosti tehtyjä, mutta asiayhteydestään irrotettuna ne olisivat melko hyödyttyömiä.<br /><br />Huomautan myös, että monella opettajalla, kuten itselläni, on pitkä opetuskokemus eri oppilaitoksista (ja itselläni mukana on hiukan myös yksityisen puolen valmennuskurssitoimintaa), ja materiaali on kertynyt vuosien saatossa niin, että sitä on vaikea nimittää juuri tietyn työnantajan rahoilla tai ajalla tehdyksi. Osaa siitä voi perustellusti nimittää omalla ajallani tehdyksi.Anonymousnoreply@blogger.com