torstai 17. tammikuuta 2013

Vihdoinkin: ei-kuraa suomenkielistä interaktiivista e-oppimateriaalia?

Paljon puhuttua mutta harvoin nähtyä (mielekästä) interaktiivista e-oppimateriaalia on odoteltu jo 1990-multimediarompuista lähtien. Kirjoitin aiemmin siitä, että sähköisen oppimateriaalin yleistymistä jarrutetaan kyseenalaisilla argumenteilla: e-oppimateriaaleja ei haluta tehdä, koska koulujen tietotekniikka on vanhaa - ja kouluihin ei haluta ostaa tietotekniikkaa, koska sille ei ole käyttöä. Jännä lock-in.

Tässä pari mielenkiintoista poimintaa rintamalta:
  • E-Math-hanke, joka näyttää verkkosivuston perustella lupaavalta. Materiaali on jo testikäytössä, ja mukaan on mahdollista päästä.
  • Yksinomaan sähköisiin oppimateriaaleihin keskittynyt e-Oppi Oy. Firmaa luotsaa entinen biologian opettajani Simo Veistola, joka oli opettajistani sieltä täysijärkisimmästä päästä ja jo viime vuoden puolella ennustin, että tästä saattaa tullakin jotain. Ja uutisen perusteella näyttää tulevankin.
  • Otava, joka on minulle muodostuneen kuvan perusteella perinteisistä kustantajista parhaiten kartalla nykyajasta, on Opettaja-lehdessä olleen mainoksen perusteella julkistamassa Educa-messuilla jotain uutta. Ja olihan heillä sitä Angry Birds -yhteistyötäkin.
  • Feeniks-koulu, joka on enemmän kuin pelkkä oppimateriaali. Ajatuksena on opiskelu kokonaan netissä.
Oppimispelit ovat sitten vielä asia erikseen. Näistä onnistuneena mainittakoon vaikkapa Lolan matikkajuna. Ja mitä tulee oppimisvideoihin, niin tasokkaita sellaisia löytyy Opetus.tv:stä.

5 kommenttia:

  1. E-math -hankkeen puolesta haluaisin vielä lisätä, että matematiikan e-kirja on mahdollista saada käyttöönsä myös ruotsiksi. Jos joku ruotsinkielisessä lukiossa opettava on kiinnostunut hankkeesta ja pystyy seuraamaan verkkokurssin opetusta myös suomeksi (kurssilla tehtäviin harjoituksiin on mahdollista saada palaute kuitenkin ruotsiksi), hänellä on mahdollisuus kurssittautua ja sitten osallistua pilottihankkeeseen myös ruotsinkielisessä koulussa. Ruotsinkielistä e-kirjaa on testattu jo Maarianhaminassa.

    VastaaPoista
  2. En oikein tajua mikä hinku Suomessa on tehdä näistä omat (ja yleensä huonommat kuin kansainväliset) versiot. Jos suomenkielistä oppimateriaalia halutaan, niin järkevämpää olisi lokalisoida valmiita ja loistavasti toimivia oppimisalustoja. Esim. Khan Academyä on käännetty monelle kielelle, mutta suomi vielä puuttuu. Samoin useimmat isot MOOCit tarjoavat vähintäänkin tekstityksiä videoihin kunhan vain joku viitsisi ne ensin tehdä. Tässä olisi huomattavasti järkevämpää hommaa nettiopetusaktiiveille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei aina tarvitse tyytyä seuraamaan perässä vaan joskus voi pyrkiä myös edelläkävijäksi ja luoda jotain uutta. Kun rahkeita ja luovuutta riittää.

      Interaktiivisessa opetusmateriaalissa on kyse paljosta muustakin kuin vain videoista.

      Poista
    2. Niin on yllä mainitsemissani ulkomaisissa opetussivustoissakin. Mainitsin videoiden tekstitykset vain esimerkkinä. Pointtinani oli, että miksi keksiä pyörää uudelleen, kun samalla työmäärällä saisi paljon isomman määrän (ja ehkä laadukkampaakin?) opetusmateriaalia suomeksi jos alkaisi vain kääntämään valmiita, hyvälle alustalle tehtyjä materiaaleja sen sijaan että aloittaisi kokonaan alusta.

      Poista
    3. Jep, esimerkiksi http://www.memrise.com/ on vielä yllättävän tyhjä suomenkielisestä materiaalista, vaikka on alustana loistava. Pikku hiljaa tilanne alkaa kehittyä siihen suuntaan, että materiaalia ja alustoja kyllä on, mutta vielä tarvittaisiin sisältöäkin.

      Sama kehitys on tapahtunut esimerkiksi kännyköissä. Nyt niissä alkaa olla niin paljon tehoa ja komponentteja, että haasteena on ohjelmistotarjonnan määrä eikä laitteiston suorituskyky.

      Ilman muuta hyviin olemassaoleviin alustoihin kannattaa tuottaa lokalisoitua sisältöä. Uusien alustojen ja helposti varjoon jäävien opettajien omien toteutuksien sijaan usein voi olla järkevää käyttää valmista laajaemman suosion saavuttanutta alustaa materiaalilleen.

      Tietysti jos rahkeita ja luovuutta tosiaan riittää, niin miksei itse loisi jotain uutta - usein vain julkisen rahan resursseilla sitä ei kannattaisi tehdä, koska projektin rahoituksen päättyessä se ja sen tulokset haudataan hiljaisuudessa.

      Poista