Teen pienen yhteenvedon Oppimateriaaligatesta, niin tähän on sitten helppo palata myöhemmin.
- Kaikki alkoi eilen tiistaina, kun kirjoitin blogiini vastineen OAJ-aktiivin Facebookissa esittämiin mielipiteisiin, jossa hän muun muassa piti itsetehdyn oppimateriaalin ilmaisjakelua muilta varastamisena.
- Bloggaus levisi sosiaalisessa mediassa kuin sukupuolitauti.
- Iltapäivällä sain aktiivilta sähköpostia, jossa hän mm. kertoi tekevänsä rikosilmoituksen minusta.
- Linda Saukko-Rauta piirtää pilakuvan tapauksesta (tämän postauksen alussa).
- Kerroin Twitterissä rikosilmoituksen tekemisestä, jolloin juttu levisi entistä äkäisemmin sosiaalisessa mediassa.
- Media kiinnostui asiasta - sain puhelun Hesarin toimittajalta.
- Hesarin juttu tuli ulos tiistai-iltana ja laajempi juttu keskiviikkoaamuna.
- Keskiviikkona aihetta käsiteltiin muun muassa Tietokone-lehden kolumnissa sekä Ylen suora linja -ohjelmassa (artikkeli / video).
- Anne Rongas teki hyvän yhteenvedon tapahtumien kulusta.
- Aihetta käsiteltiin myös Tietokone-lehdessä.
- Samaan aikaan toisaalla: Tekniikka&Talous uutisoi saamastamme 30 kiloeuron rahoituksesta avoimien oppimateriaalien tuottamiseen. Itse apuraha saatiin jo viime vuonna, mutta vasta tämän kohun myötä se päätyi mediaan asti.
Venla pyysi kommentointiaan anteeksi blogikommentissaan. Itsekin tekisi mieli pyytää anteeksi, mutta en ole mielestäni tehnyt mitään väärää. Kun mietin tarkkaan, niin pyydän anteeksi iltapäivälehtimäistä otsikointiani - eihän Venla juuri minua varkaaksi syyttänyt (tuskin edes tiesi olemassaolostani), vaan ilmaisjakajia kollektiivisesti. Anteeksi siis!
Asiallinen keskustelu aiheesta jatkukoon toivottavasti pitkään ja kaikkialla ja se johtakoon myös toimenpiteisiin.
Kylläpä "harrastelijabloggari" tulkitsee tuon katkeruuden neutronitähden kauniisti anteeksipyynnöksi, mutta laatuhuumoristahan sinut muistankin, nyt kun tarkemmin asiaa mietin.
VastaaPoistaTarviiko mielipiteitään pyytää anteeksi? Mielestäni Venlan ei olisi tarvinnut pyytää anteeksi mielipahasta. Hänhän toi esille omana mielipiteenään tärkeän aiheen, joka olisi myöhemmin tavalla tai toisella tullut esille. Lukija ottaa tietysti "herneen nenään" niinkuin minäkin, mutta tämä toikin hyvän keskustelun aiheesta vaikka jossain aihe saattoi sivuraiteella käydä. :)
VastaaPoistaLoukkaamatonta mielipidettä ei olekaan, ja varsin asia-aiheista on mielenkiintoista keskustella. Pääasia, että mielipide ei kohdistu suoraan henkilöön tai henkilöihin. Ja niin kuin Vesa toteaa: "Asiallinen keskustelu aiheesta jatkukoon toivottavasti pitkään ja kaikkialla ja se johtakoon myös toimenpiteisiin."
Näin tapahtukoon. Kiitos Vesa yhteenvedosta aiheesta.
Ettei itse asia unohtuisi.
VastaaPoistaMatikan oppikirja, joka syntyi viikonlopussa, on tasoltaan kovin heikko . En voisi käyttää ko tuotosta opetuksessani, asiat eivät ole loogisessa järjestyksessä ja käytetty kieli on ei-täsmällistä. Näytin tuotosta oppilailleni, kukaan ei olisi halunnut ottaa ko materiaalia käyttöön, edes ilmaisena. Kun vertaa tuotosta käytössä oleviin kaupallisiin oppimateriaaleihin, ero on kuin yöllä ja päivällä, ammattilaisten tekemien kirjojen hyväksi.
Olet ihan oikeassa - työtä pitää jatkaa, että laatu saadaan kaupalliselle tasolle.
PoistaKiinnostavaan tuotokseen liittyy paitsi asiasisältö, myös visuaalinen ilme. Ryhmäänne kannattaa koittaa saada joku graafisen alan osaaja, joka hallitsee taittamisen ja kuvituksen tekemisen. Tuo ensimmäinen matematiikan kirja sisältää samat asiat kuin kaupalliset oppikirjatkin, mutta muistuttaa aika paljon yliopiston mustavalkoisia matematiikan prujuja, jotka ovat asiasisällöltään hyviä, mutta eivät ole erityisen kuuluisia oppimiseen motivoimisesta.
PoistaVärien käytöllä ja kuvituksella voi kuitenkin olla ihan oikeasti merkitystä sekä kirjan kiinnostavan näköiseksi tekemisen kannalta että myös oppimisen kannalta monen kohdalla. Moni oppii ja ymmärtää asioita kuvia katsomalla, mutta ei pelkästään tekstiä lukemalla. Hyvä oppikirja soveltuu monenlaisille oppijoille.
Mietin joskus sitä, että kun PP-tiedostot ovat osin syrjäyttäneet oppikirjat korkeakouluissakin, minkä takia oppikirja ei voisi lukiossakin olla jo alunperin joko yksi iso PP-tiedosto tai useammasta sellaisesta koostuva kokonaisuus. Ehkä tuohon avoin matikka -oppikirjasarjaan voisi jatkossa tehdä oppimista tukemaan (tai joidenkin oppijoiden kohdalla myös kokonaan korvaamaan) myös PP-slidesarjan.
Muuna vähäisenä teknisenä palautteena se, että netissä olevan pdf-tiedoston käytettävyyden kannalta olisi hyvä, jos sisällysluettelosta pääsee linkkaamalla lukuun. Nyt Avoin matikka -pdf-dokumenttia joutuu selaamaan ihan kuin perinteistä kirjaa, vaikka yleensä pdf-tiedostoissa sisällysluettelo toimii samalla linkkeinä lukuihin (pdf-tiedostoissa on mahdollista hyödyntää muutenkin linkitysmahdollisuutta hyviin lähteisiin, mitä mahdollisuutta perinteisissä oppikirjoissa ei ole ollut).
Tuo on tarkoitettu rakentavaksi palautteeksi oppikirjasarjaa kehitettäessä.
Ehkä maratonkirjailu sopii paremmin yliopiston ja ammattikorkeakoulun oppikirjojen tuotantoon. Ottakaa käteen vaikka joku Tammertekniikan "oppikirja" ja verratkaa siihen. Ei vaikea parantaa.
PoistaViimeisimmässä Vihreä Lanka -lehdessä on myös juttu aiheeseen liittyen ("Koodia kouluihin"). Argumentteja on monipuolisesti eri tahoilta ja laidoilta. Mielenkiintoisia kommentteja antoi moni, mutta tässä ote CIMO:n johtajan, koulutusasiantuntija Pasi Sahlbergin mietteistä (liippaa myös tavallaan Pisa-tuloksia):
VastaaPoista"Sahlbergin mukaan teknologia kehittyy niin nopeasti, etteivät koulutukseen käytetyt resurssit voi millään pysyä sen perässä. Tämän vuoksi koulutuksen tärkein tehtävä on tulevaisuudessa inhimillisen vuorovaikutuksen lisääminen. Sahlberg povaa, että teknologian käyttö saattaa kouluissa jopa vähetä. "Koulun idea on tuottaa hyvinvointia ennemmin kuin saada lapset pärjäämään hyvin tietokilpailuissa." Sahlberg arvelee, että suomalaiskoulujen teknologinen alavire on seurausta pedagogiikasta, jossa puhumista ja vuorovaikutusta pidetään kaikkein tärkeimpänä arvona. "Mielestäni se on vain hyvä asia, kun miettii kuinka paljon lapset nykyisin viettävät aikaa erilaisten teknologisten laitteiden edessä." Suomi eroaa monista maista siinä, että opettajilla on pitkä tieteellinen koulutus. Sahlbergin mukaan maissa, joissa opettajien koulutus on matala, turvaudutaan useammin teknologian käyttöön. Digitaalisen oppimisen varaan saatetaan rakentaa huomattavan suuri osa opetusta, sillä se tulee halvaksi."
Artikkelin verkkoversiota en löytänyt, joten naputtelin nämä lainaukset suoraan lehdestä lukien. Mutta jos joku löytää ko. artikkelin verkosta niin olisi hyvä laittaa jakoon. Paljon ja monipuolisia hyviä argumentteja nimittäin.