Kirjoitan tämän, koska vaikuttaa, että varmaan 90 % kommentoijista (sekä puolesta että vastaan) ei ole lukenut koko juttua.
Mutta tässä argumentit, jotka puoltavat sitä, että Elisa on fiktiivinen tapaus. Listaan vain pääargumentit, jutussa on paljon pientä sälää, jota en lähde referoimaan.
- Elisan vanhemmat eivät halua puhua toimittajien kanssa lainkaan - eivät edes osoittaakseen, että juttu ei ole keksitty. Kaikissa haastatteluissa esiintyy Minttu Vettenterä.
Oma kommentti: on ymmärrettävää, että kukaan ei halua omalla nimellä ja naamallaan esiintyä mediassa, mutta edes nimettömään haastatteluun ei suostuttu. - Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijan (joka on tehnyt tekstianalyysejä rikostutkintojen yhteydessä) mukaan:
- Elisan, Elisan isän, Elisan äidin ja Mintun kirjoitukset ovat "häkellyttävän samanlaisia" ja "vain yksi neljästä on identifioitavissa".
- Kaikki neljä hallitsevat pilkkusäännöt muuten, mutta tekevät systemaattisesti yhden virheen: pilkku unohtuu ennen kysyvää sivulausetta.
- Kaikki neljä käyttävät hitto-sanan eri variaatioita.
- Virkkeen aloittava "vaan" toistuu tekstissä tiheään.
- Kaikkien neljän tekstissä esiintyy sana "eteenkin", kun pitäisi lukea etenkin. Kyseistä sanan muotoa ei löydy murreaineistosta ja on erittäin epätodennäköistä, että neljällä eri ihmisellä olisi tällainen erikoinen kirjoitusvirhe. - Kun toimittaja kysyy, onko Elisa oikeasti olemassa, suoraa vastausta ei näytä tulevan. Sitaatti jutusta (lihavoinnit minun):
Vettenterä joutuu vastaamaan ikäviin kysymyksiin. Onko Elisan tarina totta? Onko häntä ollut olemassa? Entä Elisan vanhempia? Kuka on kirjoittanut tekstit?
Vettenterä pitää kiinni totuudestaan. Hän puhuu pitkään ja polveillen.
"Eilen tämä kysymys siitä, onko tämä totta, nousi ensimmäistä kertaa esiin tuolla meidän ryhmässämme. Joku totesi siihen hirveän hyvin, että oli totta tai ei, niin näitä asioita tapahtuu."
Eikö siis olisi kaikkien osapuolten edun mukaista esittää todisteet, kun kerran epäilijöitä on?
"Tiedän varsin hyvin, että netti on pullollaan kaikennäköisiä huijauksia. Me emme kuitenkaan ole tässä sinällään muuta kuin keskustelua herätetty. Joten kiinnostaisi tietää, ketä se vahingoittaisi, jos tässä olisi kyse jostain sellaisesta. Mutta sinällään, kun tässä ei ole." - Ja sitten toimittaja pyytää todisteita:
Vettenterä ilmoittaa käyneensä pitkän keskustelun Elisan vanhempien kanssa. He olivat yhdessä päättäneet antaa julki todisteet Elisasta, jotta "tällainen ajojahti" loppuisi.
Voisiko nämä todisteet esittää luottamuksellisesti Helsingin Sanomille, niin me puolestamme voisimme luopua tästä juttuhankkeesta?
Vastausta ei kuulu. Kuluu viikko, toinenkin.
Miksun Enkeli-Elisa-blogi katoaa internetistä.
Facebook-ryhmän seinälle ilmestyy postauksia, joissa kerrotaan vihamielisestä lehdestä, joka epäilee Elisan olemassaoloa.
Sitten tulee sähköposti. Meillä on nyt tässä kovin kesäreissuja...
Lopulta todisteeksi tarjotaan kopiota Elisan kuolinilmoituksesta. Mutta sitten käy ilmi, että siitä on poistettu päivämäärät ja henkilötiedot.
Eihän sellainen todista mitään. Kuukausiliite menee painoon. - Elisan väitettynä kuolinpäivänä (eikä sitä edellisenä eikä sen jälkeisenä päivänä) ei Suomessa ole kuollut yhtään 15-vuotiasta tyttöä (eikä 14-vuotiasta, eikä 16-vuotiasta). Jutusta:
Viime helmikuun seitsemäntenä tuhannet ihmiset surivat Elisaa. He sytyttivät virtuaalisia kynttilöitä ja kirjoittivat blogiin. Myös Miksu, Elisan isä, teki tuona päivänä blogipostauksen. Hän kirjoitti: Elisan kuolemasta on vuosi. -- Mulla ei nyt oo sanoja. Ei vaan oo. Ei muuta kuin Selvitkää te, jotka viel olette.
"Me emme kuitenkaan ole tässä sinällään muuta kuin keskustelua herätetty. Joten kiinnostaisi tietää, ketä se vahingoittaisi, jos tässä olisi kyse jostain sellaisesta. Mutta sinällään, kun tässä ei ole."
VastaaPoistahttp://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/549232-kuinka-puuttua-koulukiusaamiseen-27.html#post1709041266
"Kotuksen tekstianalyytikon huomioimia usein toistuvia yhtäläisyyksiä olivat maneerimaisesti toistuva "sinällään"-sanan käyttö ja se, että kysyvät sivulauseet oli pilkutettu väärin (mutta muuten pilkkusääntöjä noudettiin oikein.) Elisan isän kirjoittamaksi väitetty puhekielinen/murteellinen teksti oli epäaidolta vaikuttava kompromissiratkaisu oikean puhekielen ja kirjakielen välillä (jossa edelleen toistuivat samat maneerit). "
En ollut kuullut tästä tapauksesta mitään ennen tätä viikkoa ja uutista, ja seuraan nyt kuitenkin jonkin verran uutisia. En tarkoita ettenkö olisi siitä jotain lukenut, mutta ei ole jäänyt muistiin. Tekisi mieli sanoa, että jos on itse henkilöhahmo keksitty, niin on aikalailla keksitty "uutinenkin".
VastaaPoistaKoko enkeli-elisa -juttu oli minulle tuntematon ennen Kuukausiliitteen artikkelia. Sen luettuani olen vahvasti sitä mieltä, että Minttu on aito "munchausenilainen" eli koko projekti on keksitty, niin vahvat todisteet toimittaja esitti.
VastaaPoistaMinttu antaa blogissaan muuten linkin toiseen blogiin, josta löytyy erittäin mielenkiintoinen kirjoitus vuodelta 2009: http://jossai-nn.vuodatus.net/blog/2056843/henkilohahmoja/
En tiedä onko blogi hänen vai ei, mutta tuo kirjoitus on aika osuva tämän jupakan valossa.
Kopsataan talteen siltä varalta että poistuu:
Poista"Henkilöhahmoja
13.07.2009 - 13:59
Sataa.
Ehkäpä se on ollut pelastukseni tälle päivälle. Olen näet ollut vaihteeksi täynnä intoa, sitä jollaista kokee vain jotakin uutta synnyttäessään.
Tänään olen työstänyt koko aamupäivän innolla uutta käsikirjoitusta.
Tai oikeastaan olen vasta kehitellyt sen henkilöhahmoja, sillä juuri heidän luonteensa ja ominaisuutensa ovat avainasemassa erityisesti tässä tulevassa projektissa.
En tarkoita, etteikö aina tarinan kantavana voimana olisi juuri omintakeiset henkilöni, mutta tässä tulevassa se on erityisen tärkeää, että osaan kuvata heidät juuri oikeanlaisina.
Kaikki rakentuu vahvasti sen ympärille.
Viime yönä yksin valvoessani, sain yhtäkkiä kuningasajatuksen.
Tiesin täysin, mistä seuraava projektini tulisi kertomaan.
Ja nyt tämä onkin sitten menoa.
Toivon vain, että intoni ei lopahda alkutekijöihin, kuten niin useasti ennen.
Valitettavasti pitkäjänteisyys ei olekaikkein vahvin puoleni.
Kategoria: Yleinen "
Blogilla lienee toinen omistaja sitten kuitenkin: http://onervainen.blogspot.fi/2012/07/tukiblogini-on-kaapattu.html
PoistaVai olisiko kyseessä kuitenkin sama henkilö edelleen? Siellä Onervassa oli nyt aika outoja tekstejä.
Poistatuossa jossai-nn blogissa mielenkiintoinen sanavalinta:
PoistaAhdistava todellisuus
13.03.2012 - 09:33
Joinakin päivänä kaduttaa kaikki.
(...ja teksti jatkuu, mutta tämä aloitus jotenkin pisti silmääni. mielenkiintoista.)
Kirjailija esiintyy kohdasta 00:26 eteenpäin. Tämä keissi kertoo todella surullista kieltä toimittajien ammattitaidosta!
VastaaPoistahttp://www.katsomo.fi/?progId=111859
Ei ole kyse toimittajien ammattitaidosta tai -taidottomuudesta. Turha yritys johtaa asiaa sivuraiteille. Asian ydin: ihmismieli ja sen mädännäisyys ja huomiontarve. "Munchausenia" löytyy joka lähtöön, netistäkin. Juuri tällaisten tunteita herättävien, ihmiskeskeisten "projektien" muodossa pilvin pimein, todistetusti. Tätä tiettyä sairaan mielen käytösmallia on nostettava esiin ja kitkettävä johtamasta hyväuskoisempia ihmisiä harhaan, jos vain mahdollista. HS teki hyvin, kun artikkelinsa teki.
PoistaJSN: "...kiinnostava aihe ja kiire ovat saattaneet saada toimittajat hutiloimaan. Journalistin ohjeissa sanotaan kuitenkin selkeästi, että tiedot on tarkistettava myös silloin, kun ne ovat olleet esillä muissa tiedotusvälineissä." Eli kyllä todella oli kyse myös toimittajien ammattitaidosta.
PoistaTässähän ei mistään muusta alunperinkään ole ollut kysymys kuin siitä että pöytälaatikkorustailija yrittää keinoja kaihtamatta tehdä itsestään tyrkyn ja päästä esille. Tämän jälkeen hän kyllä onkin kaikkien huulilla, mutta kovin myönteistä kuvaa tämä ei anna tulevaisuutta ajatellen.
VastaaPoistaUusi Tukiainen? Mielestäni hyvin paljon mahdollista.Ainakin kirjailijan urasta haaveilemisen voi jättää samantein. Kaikki kyllä tulevat musitamaan nimen, mutta vain siitä syystä, että kyseessä oli vuosikymmenen floppi.
Tämän jälkeen olisi varmaankin viisainta perääntyä takavasemmalle ja jättää kirjailijan työt niille, joilta niihin löytyy kykyjä.
Toimittajien ammattaitaidolla viittasin siihen, että on todella outoa, että yksikään toimittaja ei ole selvästikään nähnyt pienintäkään vaivaa juttujensa - joiden kirjoittamisen takia he ovat saaneet palkaa - taustojen tarkistamisessa. Se on minusta varsin säälittävää. Ja näitä toimittajia, jotka ovat tapauksesta kirjoittaneet, on ollut aikamoinen liuta.
VastaaPoistaNimenomaan näin on asianlaita. Ei voi ymmärtää miksi noi epäilijät ei tätä tajua!
PoistaOn sekin tosiaan erittäin hälyttävää, jos kaikki Enkeli-Elisasta juttuja tehneet lehti- ja TV-toimittajat ovat vain edenneet tarkistamatta faktoja. Mitä se kertoo suomalaisesta journalismista? Pitääkö tähän alkaa listata niiden toimittajien nimiä, jotka nämä jutut Enkeli-Elisasta ovat hutaisseet? Toimittajat ovat osasyyllisiä silloin siihen, että 40 000 ihmistä on liittynyt Elisan Facebok-sivuille ja tulleet johdetuksi harhaan.
PoistaKirjoitin Mintulle sähköpostia eilen. Siinä ehdotin, että tuomari tutkii todisteet ja antaa lausunnon. Huijareita on ollut aina. Suomessa eräs mies oli Tohtorin arvonimellä vuosikymmeniä. Sitten paljastui, että hän ei ollut suorittanut mitään tutkintoa Yhdysvalloissa. Ansioitunut psykiatri alkoi jo ikämiehenä väittämään lapsiin kohdistuneen väkivallan olevan järjestään syynä aikuisiän pahoinvointiin. Hänen potilaitaan oli pieksetty tosi rankalla kädellä. Moni ammattilainen tyrmäsi tämän sinällään ansioituneen psykiatrin lausunnot liioitteluna. Vaikka lapsiin toki väkivaltaa käytetään, mutta ei siinä määrin kuin hän väitti. Näiden kahden miehen nimikirjaimet ovat K.Ö ja M.P Eräs ulkomaalainen nainen väitti UFO miehen käyneen hänen luonaan. He saivat lapsen, jonka tämä mies vei ulkoavaruuteen. Nainen oli ottanut valokuvia lentävästä lautasesta. Asiantuntijoitten mukaan kuvat muistuttivat turhan paljon auton pölykapseleita. Vain yhden kuvan jäädessä arvoitukseksi.
VastaaPoistahttp://taruolento.com/blog/2039796/jossain-kaukana-on-psykopaatti/
VastaaPoistaHeinäkuulta 2009 Mintun blogista, sama nimi postauksella kuin tämän "juoppohullun" blogilla. Myöskin molemmissa blogeissa käsitelty samoihin aikoihin mm. henkilöhahmoja ja monet sanavalinnat toistuvat kummassakin. Samoja yhteyksiä löytyy myös Onervan blogista. Ehkä oudoin oli "jonain päivänä kaduttaa"-lauseen käyttö ajankohtana jolloin saman nimistä kirjaa ei vielä ollut aloitettu :)
http://jossai-nn.vuodatus.net/blog/2648441/uneton-edelleen/
VastaaPoistaKannattaa vilkaista tämäkin postaus (aiemmin kommentoineen Laura H.:n vinkkaamasta blogista). Kieltämättä vaikuttaa siltä, että koko Elisa-case on, anteeksi vaan, sairaan mielen liian pitkälle viemä tempaus.
Entäs missä ne argumenttisi, jotka puoltavat sitä, että Elisa on todellakin ollut olemassa. Se, että kirjoitat vain toisesta puolesta asiaa, ei anna mitenkään luotettavaa kuvaa ko. asiaan perehtymisestä vaan se on vain pelkkä subjektiivinen oma mielipiteesi asiasta.
VastaaPoista"Entäs missä ne argumenttisi, jotka puoltavat sitä, että Elisa on todellakin ollut olemassa."
PoistaKuulisin nämä mielelläni :-). Toistaiseksi olen kuullut vain:
1. Pakkohan sen on olla olemassa kun kerran Minttu niin sanoo!
2. Eihän kukaan voi tuollaista keksiä!
1. Argumentin mukaan on myös totta, jos väitän, että alakerrassani on yksisarvinen.
2. Argumentin logiikalla myös Taru sormusten herrasta on totta.
Tämä valepersoonina esiintyminen näkyy selkeästi myös Enkeli-Elisan Facebook-sivulla. Siellä keskusteluun osallistuu nimittäin jonkinmoinen määrä "ihmisiä", joilla ei ole profiilissaan kuin jokin maisemakuva ja joita kaikkia yhdistää kirjoittajan puolustaminen lähes identtisin sanankääntein. Tapauksen luonteen huomioonottaen tämä on tietysti enemmän kuin oletettavaa.
VastaaPoistaKiitosta vain. ehkäpä kaikki eivät halua tuoda omaa lärväänsä esiin, mutta seurata juttuja. Toisekseen, mikä näissä lillukanvarsissa ihmisiä kiehtoo. Se, että joku keksii koukuttavan tavan kaupata tuotteita?
PoistaTuohan on nyt aivan normaalia liiketoimintaa. Mutta kusiaispesässä kuhisee hetikun kun joku siihen tökkäsee.
Valitettavasti kirjailijan pienet mokat laittavat heti karvat pystyyn? Mitä väliä?
Ja mitä opimme tästä. Emme taaskaan yhtään mitään.
Mitä ihmettä tarkoitat tällä kommentilla? Mistä kirjailijan pienistä mokista puhut? Kyse on suuresta valeesta, joka on sepitetty sepittämisen ilosta. Kirjoittamisharrastus on hauskaa hommaa, mutta ei siihen valehtelu kuulu niin kuin ei mihinkään muuhunkaan toimintaan. Ainakaan sen ei pitäisi olla hyväksyttävää.
PoistaOpimme tästä keissistä paljonkin, esim. sen, että ihmiset ovat ylipäätään aika sokeita asioille, joihin haluavat uskoa. Tämä tietysti on vanha totuus, mutta ansaitsee välillä tulla muistutetuksi.
Vettenterä on kirjoittanut itsestään ja mahdollisuudesta miten olisi voinut käydä. Palastellut osia omasta elämästään ja tuonut aspekteja toisen tekemästä itsemurhasta. Pureutuaakseen tuntoihin toisten kautta, on kirjoittanut samalla blogia "isänsä" ja "äitinsä" tunteiden kautta. Ainoa miinuksena pidän sitä, että kirjailija itse ei oivaltanut tämän aputoiminnon suurutta ja että netti on pullollaan narsistisia ihmisiä, jotka vaativat totuutta.
PoistaJos joskus kirjailisin samanlaisen tarinan, valehtelisin varmaan samalla tavalla syntymäajan ja kuolinvuoden. Pidän niitä pienenä asiana, jos yritän kertoa tarinaa koulukiusaamisen vakavuudesta. Ja kirjan alkusivulla todettu "pohjautuu todellisiin tapahtumiin" aspekti sulkee pois valehtelun vakavuuden. Kirjan markkinointi teksti on hivenen huonosti ajateltu, sille ei mahda mitään. Ja tietysti on näin, että mitä enemmän yrität selitellä, sitä parempi mahdollisuus sinut on tulkita väärin.
Vettenterä tekee oikein kun pysyisi nyt mahdollisimman hiljaa ja antaa kohun laantua herkkäuskoisten ihmisten kopinoista.
No se nyt on aivan ymmärrettävää, että ihmiset alkavat komppaamaan toisiaan. Luultavasti kaikki mitä minäkin sanon on jo joku toinen sanonut.
VastaaPoistaEn vain ymmärrä miten suurimmalta osalta ihmisiä puuttuu kyky asettua toisen asemaan? Niin sitä vain lordin solistinkin kuva levisi, vaikka toiveissa oli että näin ei tapahtuisi. Miksi siis luottaa mediaan? Varsinkin tälläisessä tapauksessa suojelulla on perustelut (mahdolliset Elisan koulu"kaverit"/kiusaajat, Elisan vanhemmat (varsinkin kiusaajaisä joka on kirjoitusten mukaan jo nyt saanut tappouhkauksia)...
Kuolinpäivämäärästä pystyy saada selville niin paljon, että lapsen haudasta voisi tulla turistinähtävyys. Itsekkään en oman lapseni kuolinpäivää toisi esille vain sen takia, että suomen kansa sitä vaatii.
Entäpä koulun nimi? Siitäkin voisi aikamoinen soppa syntyä. Vanhempien henkilöllisyys ja se pyörre mikä siitä syntyy? Oman lapsen kuolemassa on varmasti paljon sulateltavaa jo ilman mediamylläkkää.
Median tehtävä on tietenkin kyseenalaistaa, mutta tässä on mielestäni kyse jo kiristämisestä. Itse en periaatteestakaan enää antaisi todisteita HS:lle. Aikamoista KIUSAAMISTA sanoisin. Vettenterä saattaa haluta suojella lapsiaan ja sen tähden antaa todisteet. Ymmärrettävää.
Ja vielä siitä totuudesta... Onko ikinä Enkeli-Elisan tarinan pitänyt aiheuttaa mitään pahaa? Aiheuttaako se jotain pahaa jos se onkin valetta? Lukeeko joku oikeasti mediaa ajatuksella että jokainen asia on sanasta-sanaan-totta?
JA JOS tarina on totta, niin asettukaa vanhempien asemaan ja pohtikaa omia valintojanne. Miten olisitte toimineet? Miten toimisitte tälläisessä turhassa kiristystapauksessa? MILTÄ TEISTÄ TUNTUISI?
Elisan vanhemmat (jos ovat olemassa) olisivat voineet olla yhteydessä Kuukausiliitteen toimittajaan, todistaa oman ja tyttärensä henkilöllisyyden tulematta julkisuuteen. Näin he eivät tehneet. Miksi? Miksi he ovat ajaneet kirjoittajan, ystävänsä(?), tällaiseen tilanteeseen? Miksi he eivät pelasta kirjoittajaa (ja kirjoittajan perhettä) käyntiin pyörähtäneeltä julkisuusmyllyltä?
PoistaJos Elisan isä on kerran saanut tappouhkauksia, miksei uhkaaja ole kertonut ELisan isän henkilöllisyyttä medialle?
Siksi, ettei Elisan isää tai äitiä mitä ilmeisimmin ole olemassa.
t: Entinen kiusattu, joka allekirjoitti Enkeli-Elisa kouluihin -adressin, vietti unettomia öitä kuollutta tyttöä sekä omia kokemuksia surren ja tuntee nyt itsensä perusteellisesti huijatuksi.
"Lukeeko joku oikeasti mediaa ajatuksella että jokainen asia on sanasta-sanaan-totta?"
PoistaKyllä, haluan seurataa neutraalia, totuudenmukaista uutisointia. Myös jatkossa. Ilmiöt ja fiktio on asia erikseen, myöskin ihmisten mielipiteet ja sosiaalisen median masinoimat massat. Mikään ei ole mustavalkoista, mutta empatian herättäminen valheella ja vääryydellä on mielestäni jo liikaa. Ihmisten halua tehdä hyvää loukataan, ja entistä useampi paaduttaa itsensä tällaisten lieveilmiöiden johdosta, vaikka apua ja empatiaa tarvitsevia olisi ihan tässäkin todellisuudessa.
Verratkaas muuten Katja Kettuun: Katja Kettu taisteli koomakännissä yksin kolmea raavasta miestä vastaan ja voitti. Poliisia ei kiinnostanut tutkia.
VastaaPoistaTämä tapahtui marraskuussa tai elokuussa ja sama auto yritti kaapata kahta muutakin naista tai kaksi Katja Ketun ystävää raiskattiin. Katja Kettu oli ollut niin kännissä ettei muistanut varmasti, oliko soittanut aluehälytyskeskukseen ja oli tehnyt rikosilmoituksen netissä (ilmeisesti kuvitellen, että raiskauksen yritys kuuluu kategoriaan 'vahingonteko'), mistä se oli kadonnut.
Kun Iltalehti kiinnitti ristiriitoihin ja kummallisuuksiin huomiota, sitä syytettiin ajojahdista ja raiskauksen uhrien syyllistämisestä. Katja Kettu selvisi hyvin huterilla selityksillä ja lehdistö hautasi asian hienotunteisesti.
Toivottavasti Vettenterä ei selviä yhtä vähällä, ettei kirjailijoille tule ihan yleiseksi tavaksi hankkia julkisuutta väittämällä mileikuvitusta todeksi.
Karmaiseva tapaus. Noissa kahdessa muussa blogissa, jotka yllä linkitettiin ja jotka on Vettenterän kirjoittamiksi nyt todistettu, on aika selkeä tausta tälle tapahtumalle. Vettenterä puhuu itsensä tappamisesta blogikirjoituksessaan 2/7/2011, ja mikäs päivämäärä tämä olikaan. Muut kirjoitukset käsittelevät mm. ajatuksia omien lastensa murhaamisesta itsensä tappamisen ohessa sekä mm. kärsimiään masennusta ja skitsofreniaa. Karmea ja todella surkea tapaus. Miten media edesauttoi sen kasvamista tähän mittaan, näkemättä jo aiemmin huolestuttavia merkkejä? Entä miten nyt pitäisi median toimia? Jos Vettenterä sairastaa skitsofreniaa, kuten tuossa anonyymissa blogissaan kymmenissä kirjoituksissa hyvin henkilökohtaisesti kuvaa, niin järkipuhe tuskin tehoaa, vaan harhat tavitsevat ihan muuta hoitoa ja median kohteliasta ja kunnioittavaa vaikenemista. Mutta silti, miten tämä pääsi kasvamaan näihin mittoihin?
VastaaPoistaKai tällaisia tapauksia on ollut aikojen saatossa enemmänkin. Mieleen tulee JT Leroy, tuo lapsiprostituoitu, huumeaddikti ja mitä kaikkea vielä. JT sitten väkersi rankasta elämästään kirjoja, joihin porukka aluksi suhtautui melkoisella myötätunnolla. JT jopa esiintyi julkisuudessa, joskin harvoin.
VastaaPoistaNo, sopii lukea miten siinä kävi...
Kun totuus tuli ilmi, kansan reaktiot olivat vähän samansuuntaisia kuin täällä nyt. Vaikka aihe oli koskettava ja tärkeä, harva ilahtui siitä, ettei tuota kovia kokenutta poikaa ollut olemassakaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/JT_LeRoy
http://www.amazon.com/Heart-Deceitful-Above-All-Things/dp/1435296877 <-yksi kirjoista. Harvinaisen tylyjä arvosteluja saanut, toki pääasiassa vasta paljastumisen jälkeen.
Faktaa/ fiktiota? Näin kirjaa mainostetaan: http://fi.bod-newsroom.com/2012/05/jonakin_paivana_kaduttaa/:
VastaaPoistaHelsinki, 28.05.12
Enkeli-Elisan keskustelua herättänyt tarina julkaistu kirjana
Minttu Vettenterän koskettava kiusaamisen vastainen puheenvuoro on julkaistu BoD:n kautta sekä painettuna kirjana että e-kirjana
Minttu Vettenterä julkaisi Jonakin päivänä kaduttaa -kirjansa BoD™ – Books on Demandin kautta. Kirja kertoo suurta huomiota herättäneen tarinan koulukiusatun tytön, Enkeli-Elisan itsemurhasta. Koskettava teos sisältää Elisan päiväkirjamerkintöjä sekä hänen isänsä blogikirjoituksia.
Vuosia jatkuneen rankan koulukiusaamisen jälkeen Elisa ei jaksa enää. Hänen viisitoistavuotias elämänsä päättyy itsemurhaan. Vanhemmat taistelevat lapsensa menetyksen kanssa, mutta Elisan isää painaa toinenkin taakka. Millaisia jälkiä hän on itse koulukiusaajana jättänyt?
Tämä tarina on tosi. Elisan kokemukset koulussa paljastuvat vasta päiväkirjan löydyttyä tytön kuoleman jälkeen. Päiväkirjamerkinnät havahduttavat Elisan isän, Miksun, omaan menneisyyteensä kiusaajana. Miksu haluaa sovittaa menneitä tekojaan ja kohdata kiusaamansa entiset luokkatoverit. Kohtaamiset ovat vaikeita, eikä kaikkea voi saada anteeksi. Miksu tutustuu Minttu Vettenterään, kirjailijaan, joka tahtoo auttaa Miksua kertomaan Elisan tarinan.
Elisan päiväkirjamerkinnät toimivat Minttu Vettenterän kirjoitustyön pohjana, kun hän aloitti Elisan vanhempien pyynnöstä prosessin, jossa hän auttoi entistä koulukiusaajaansa ja tämän vaimoa käsittelemään suruaan kirjoittamisen kautta. Yhdessä he perustivat blogin. Hiljalleen vanhempien surutyö kasvoi blogista sivustoksi, Facebook-ryhmäksi ja laajaksi kiusaamisenvastaiseksi projektiksi. Vanhemmat halusivat kertoa Enkeli-Elisan tarinan mahdollisimman monelle antaakseen äänen koulukiusaamisen uhreille, jotta kenenkään ei tarvitsisi kokea Elisan kohtaloa. Näin prosessi johti Vettenterän kirjaan Jonakin päivänä kaduttaa.
”Olin itse peruskoulussa pahasti kiusattu. Vaihdoin koulua kahdeksannen luokan puolivälissä ja jo silloin minulla oli haave kirjoittaa koulukiusaamisesta kirja, joka puhuttaisi. Koska minulla oli hyviä kokemuksia BoD:sta, julkaiseminen heidän kauttaan oli luonteva valinta. Jonakin päivänä kaduttaa on nyt viides BoD:lla julkaisemani kirja”, sanoo Vettenterä.
Kirjassa nousevat lehtileikkeinä esiin tarinat koulukiusaamisesta ja nuorten pahoinvoinnista eri puolilta Suomea. Leikkeistä, Elisan päiväkirjamerkinnöistä ja Miksun blogikirjoituksista syntyy monisäikeinen kudelma, joka kertoo koulukiusaamisesta ja sen aikaansaamasta vahingosta – ilmiöstä, joka on läsnä monen lapsen ja nuoren elämässä päivittäin.
Facebookissa Enkeli-Elisan muistoryhmä on kerännyt yhteen yli 37 000 koulukiusaamisen vastustajaa. Enkeli-Elisan ympärille on syntynyt Ei Kiusata -yhdistys, jonka asian ajamiseen ovat liittyneet muun muassa Hevisaurus ja Sony Music. Enkeli-Elisan ympärille kerääntyneet kiusaamisen vastustajat aloittavat luennoimisen ensi syksynä kouluissa ympäri Suomen.
Minttu Vettenterä
Minttu Vettenterä on BoD:n yksi menestyneimmistä kirjailijoista Suomessa. Jonakin päivänä kaduttaa on Vettenterän viides julkaisu BoD:n kautta. Vettenterän BoD:n kautta vuonna 2010 julkaisema kirja Mörkö vei ilon palkittiin Päätalo-instituutin Möllärimestari-kilpailussa Lastenkirjat ja sadut -sarjan voitolla. Vettenterä päätti julkaista Elisan tarinan BoD:n kautta, sillä halusi julkaista kirjan omilla ehdoillaan sekä haluamallaan aikataululla.
Jonakin päivänä kaduttaa -kirja on ostettavissa suurimmista suomalaisista verkkokirjakaupoista sekä tilattavissa kirjakaupoista kautta Suomen. Kirja tulee myyntiin e-kirjana Applen iBookstoreen alkukesällä.
Enkeli-Elisan kotisivut:
www.jossainkaukana.net/elisa
Ei Kiusata –yhdistys:
www.eikiusata.net
Yhteydenotot ja arvostelukappalepyynnöt:
Miltton Oy, Evi Fagernäs, 09 681 8700, evi.fagernas@miltton.fi
Toimituksellisiin tarkoituksiin vapaasti käytettävää materiaalia:
(lähteenä mainittava BoD™ – Books on Demand GmbH):
Tässä omat arveluni siitä, miten koko juttu päättyy:
VastaaPoistahttp://linja-aho.blogspot.fi/2012/07/miten-enkeli-elisagate-paattyy.html
Kiitos tiivistelmästä, joka herätti kiinnostukseni tätä hullunmyllyä (Enkeli-Elisa -tapausta) kohtaan. Jos olisin lähestulkoon minkä alan tutkija tahansa, tämä jos joku, olisi hykerryttävä esimerkkitapaus tarkasteltavaksi!
VastaaPoistaPäätin avata sanaisen arkkuni aiheen tiimoilta heränneistä ajatuksista, joten oli pakko toteutaa kauan mielessä pyörinyt ajatus blogista.
Siispä kiitos ja kumarrus blogillesi alkusysäyksestä! :)
20 tapaa peitellä valhe: http://adamsonsgrunter.blogspot.fi/2012/07/20-tapaa-peitella-valhe.html
Todella hyvät 20 vinkkiä ja sopivat HS-kuukausiliitteen Enkeli-Elisan luojaprofiilin kuvaukseen.
PoistaTutustin tähän "Elisagateen" jo aikoja sitten ja minua kosketti valtavasti nämä päiväkirjamerkinnät, joita oikeasti ja aidosti luulin koulukiusatun tytön tarinaksi (en enää ymmärrä mitkä osat päiväkirjoista ovat "Elisan" ja mitkä Mintun kirjoittamia, sellainen soppa tämä on). En missään vaiheessa löytänyt viitteitä siitä, että nämä kirjoitukset ovat fiktiota, joten pidin tapausta totena. Itkin siinä lukiessa jokusen kyyneleenkin, koska ajattelin, että olisin itsekin saattanut riistää henkeni nuorempana kiusauksen takia. Onnekseni en sitä kuitenkaan tehnyt, vaan olen nykyään ottanut asiakseni puolustaa kaikkia kiusattuja sen verran mitä voin.
VastaaPoistaMinttu on itse kertonut olleensa koulukiusattu, kuten minä. Hän on myös omien sanojensa mukaan innokas kirjailija, samoin kuin minä innokkaasti rustailen harrastuksena, joten olettaisin hänen omaavaan suht vilkkaan mielikuvituksen. Miten jos tämä "Elisagate" onkin mennyt näin: Minttu on omasta kiusaamisestaan edelleen traumatisoitunut ja hän on halunnut kertoa oman tarinansa yleisölle, saaden sen sympatisoimaan häntä (jotain, mitä hän ei ehkä nuoruudessaan ole kyennyt saamaan?). Hän on luonut itseensä perustuvan hahmon ja tarinoissa esiintyvä hahmo kuvastaa kirjailijan omia kokemuksia. Ehkä hän mielessään toivoo, että hänen kiusaajansa olisi Miksu, jolloin Minttu edes tässä Elisa-tarinassa saisi jollain tapaa kuvitteellisen koston? Spekulaatiota, tiedän, mutta tähän tarinaan liittyen suurin osa keskustelusta on juurikin sitä.
Voisin hyvin itsekin kuvitella kirjoittavani omaan elämääni perustuvan tarinan, jossa jonain toisena henkilönä kostan kiusaajilleni. En kuitenkaan veisi asiaa näin pitkälle, olettaen siis että tämä tarina perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin eikä "oikeaan", eli oikeasti olemassaolleen Elisa-nimiseen (vai mikä se nyt oikeasti on?) teinityttöön. Tarinahan on karmea, oli se totta tai ei, mutta olisi lukijana oikeutettua tietää onko tässä kyse tositapahtumista vai mielikuvituksen tuotteesta.
Toivottavasti tämä tarina ja sen todenmukaisuus joskus aikuisten oikeasti selviää ja että tarinan todellinen pointti, eli kiusaaminen ja sen estäminen, tulevat paremmin esiin jättäen faktan ja fiktion pyörittelyn varjoonsa.
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:m5cjRtwzaa0J:www.facebook.com/permalink.php%3Fid%3D253863984676765%26story_fbid%3D325132320883264+%22santtu.hyytinen%40eikiusata.net%22&cd=5&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a
VastaaPoistaTuolta selviää, että Enkeli-Elisan ylläpitäjä "Santun" oikeaksi nimeksi kerrotaan Santeri Hyytinen. Jos hänet voi osoittaa todelliseksi henkilöksi, Vettenperä ei liene yksin sivuston takana. Numerotiedustelusta hänen nimeään ei yhdistuksen vanhalta sivulta löytyvän puhelinnumeron mukaan ainakaan löydy.
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:XqVMmx3xqhEJ:www.eikiusata.net/phpBB3/viewtopic.php%3Ff%3D13%26t%3D24+%22santtu.hyytinen%40eikiusata.net%22&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a
Googleen kun laitat Santun puhelinnumeron, niin tulee tulokseksi http://www.sbvaasa.net/Default.aspx?id=631369
PoistaSanttu lienee siis todellinen henkilö, ei kai Vettenterä sentään SB Vaasan sivuille satujaan muokkaa.