keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Fortum jymäytti sähkökatkokorvauksessa

Kirjoitin aiemmin, että Fortum myönsi automaattisesti hyvityksen tapaninpäivän sähkökatkosta, mutta jos on saanut tasauslaskua, niin hyvitys siitä pitää hakea erikseen. Siispä hain. Tunti sitten sain puhelun Fortumin asiakaspalvelusta, jonka mukaan:
  • Hyvitys maksetaan vain arviolaskusta, joka perustuu mm. edellisen asukkaan kulutukseen. Todellisesta kulutuksesta ei hyvitystä makseta.
No, meillä arviolasku oli pahasti alakanttiin ja tasauslaskua kertyi useamman satasen verran, eli takkiin tuli.

Mutta mihin perustuu Fortumin tulkinta siitä, että hyvitys maksetaan vain arviolaskusta? Ei varsinaisesti mihinkään.

Ensinnäkin, arviolasku on vain maksutapa, siinä missä Visa-kortti, etukäteismaksu tai jälkikäteismaksukin. Sähkömarkkinalaissa asiasta seisoo vain:
Vakiokorvauksen määrä on sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta:
...
2) 25 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 24 tuntia mutta vähemmän kuin 72 tuntia;

ja lisäksi mahdolliset sopimuksen petiittipräntit kumotaan:
Tämän pykälän säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa sähkönkäyttäjän vahingoksi.

Laissa ei ole tarkemmin määritelty vuotuista verkkopalvelumaksua. Onko kyseessä kalenterivuosi, vai seuraavat 365 päivää ennen sähkökatkoa vai sähkökatkon jälkeen? Joka tapauksessa, vuotuinen verkkopalvelumaksu tarkoittaa oman tulkintani mukaan maksua eli lopullista kauppahintaa, ei ennakkomaksua (joka on siis vain maksujärjestely).

Asiakaspalvelijan mukaan tästä ei voi Fortumille enää sen kummemmin valittaa, vaan seuraava valitus pitää tehdä suoraan kuluttajariitalautakuntaan.

Asiakaspalvelija lupasi lähettää päätöksen kirjallisena, jotta valituksen teko on helpompaa. Kiitos edes tästä.

8 kommenttia:

  1. Vastaavasti tietenkin ne, joilla arviolasku on ollut pahasti yläkanttiin, hyötyvät tästä (vai hyötyvätkö - en tiedä miten heidän kohdallaan on menetelty), joten kyseessä ei todennäköisesti ole firman tietoinen halu ku$ettaa vaan päästä ainoastaan helpolla matematiikalla.

    VastaaPoista
  2. Sun olis pitänyt laittaaa arviolaskuun 20 megawattituntia ja sit saisit 5 megawattitunnin edestä hyvistystä, oli tasauslasku mikä vaan?

    VastaaPoista
  3. Jos asiakkaalla ei ole etäluettavaa mittaria, mihin muuhun korvaus voisi perustua? Asiakkaan omakaan arvio ei ole kovin luotettava peruste...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korvaus voisi perustua siihen mittarinluentaan. Ei sitä ole pakko maksaa heti sähkökatkon tapahduttua.

      Poista
    2. Jos käytössä on etäluettava mittari, vuosiennuste on helppo määrittää. Myös silloin, kun mittari on asiakkaan luettavissa, seuranta voi olla jopa päivittäistä.

      Ongelmanhan tässä muodostaa ns. jakeluverkonhaltijan luettavissa olevat mittarit, jotka yleisten sopimusehtojen mukaan on luettava joko kerran vuodessa (muun kuin toimitusvelvollisen myyjän myynnissä olevat kuluttajat) tai joka toinen vuosi (toimitusvelvollisuuden piirissä oleva asiakas). Jos arviolasku poikkeaa suuresti oikeasta kulutuksesta, jää mielestäni asiakkaan vastuulle ilmoittaa tästä jakeluverkonhaltijalle ja pyytää tarkastusluenta, jotta ennuste saadaan kohdilleen. Verkkoyhtiöt laskuttavat todellakin aikaisemman tarkastusluennan mukaisen ennusteen mukaisesti, koska parempaakaan tietoa ei ole. Verkkoyhtiöillä ei ole kristallipalloa, josta voivat huomata, kun käyttöpaikan sähkönkulutus muuttuu.

      Poista
    3. Joo, mulla on siis ongelmana, että eivät pyynnöstäni huolimatta oikaisseet, vaikka mittari on nyt käyty lukemassa.

      Poista
    4. Jos mittari on luettu eikä ennustetta ole muutettu sen mukaiseksi, on tapahtunut selkeä virhe.

      Poista
  4. Turun Sanomat: Sähkökatkorahoja jää saamatta

    http://www.ts.fi/uutiset/talous/373514/Sahkokatkorahoja+jaa+saamatta

    Jutussa kerrotaan mm. että:
    "Fortum on joutunut oikaisemaan oman arvionsa mukaan jo noin 3 200–3 400 tapanimyrskystä automaattisesti maksamaansa korvausta asiakkailta saamansa palautteen vuoksi."

    VastaaPoista