Lyhyt vastaus:
Jos valmiilla tarkoitetaan sellaista, jonka voisi maanantaiaamuna lähettää offsetpainoon ja tilata parituhatta kappaletta ja panna myyntiin, niin ei tullut. Kirja on kesken. Piste.
Jos valmiilla tarkoitetaan sellaista, jota kehtaa esitellä ja sanoa "tällaisen saimme valmiiksi kolmessa päivässä vapaaehtoisvoimin ja julkaisimme vapaalla lisenssillä", niin silloin tuli.Epäonnistuimmeko? Mielestäni emme. Yle vertaa tuotostamme Linuxiin. Linuxin ensimmäinen versio tuskin oli sellainen, jonka olisi voinut asentaa ison organisaation kaikkiin tietokoneisiin. Linus Torvalds julkaisi tuotoksensa vapaalla lisenssillä, jolloin muut pääsivät parantelemaan sitä, ja lopputulos on kaikkien tiedossa.
Myös projektin saamaa mediajulkisuutta (Slashdot, Hackernews, Nelosen tv-uutiset, STT:n kautta kaikki maakuntalehdet + Hesari ja vielä Yle sekä MTV3) voidaan pitää onnistumisena. Jos olisimme tehneet kirjan valmiiksi kaikessa hiljaisuudessa ja laittaneet verkkoon lehdistötiedotteen kera, siitä olisi tehty korkeintaan pikku-uutinen, jos sitäkään.
Oppikirja on saatavilla Githubissa. Voit
- ladata oppikirjan pdf-muodossa,
- kertoa mitä siinä on parannettavaa tekemällä parannusehdotuksen tai
- ladata kirjan LaTeX-lähdekoodin ja parannella sitä ja tarjota muutoksia pääversioon tai tehdä kirjasta kokonaan oman versiosi jonka brändäät itse.
Vesa Linja-aho
Aiotteko kuitenkin saattaa kirjan "valmiiksi" ja millä aikataululla?
VastaaPoistaLinux-vertaus on sinänsä huono, että Vapaa Matikka on huomattavasti valmiimpi kuin Linux oli kun Linus sen ensimmäistä kertaa julkaisi ;)
VastaaPoistaErinomainen saavutus jokatapauksessa.
VastaaPoistaEi ole kovin realistista edes yrittää väkisin saada kerralla koko projektia valmiiksi. Linux-kerneliä on kehitetty jo vuodesta 1991 ja tuskinpa sitä voisikaan edes koskaan kutsua valmiiksi.
Olisi erinomaista nähdä että sinä, muut projektissa mukana olleet sekä yhteisö jatkaisi aktiivisesti kehitystä tulevaisuudessakin.
Siinäkin mielessä huono, että tässä tiedettiin mitä tullaan tekemään. Tietynlainen määrittely oli jo valmiiksi olemassa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMiksi Flattr linkille on kirjassa QR-koodi, mutta bitcoin-osoitteelle ei? Sellaisen luo helposti vaikka googlen työkaluilla. Tässä kirjassa olevan osoitteen qr-koodi:
VastaaPoistahttp://chart.apis.google.com/chart?cht=qr&chs=500x500&chl=bitcoin%3A148pMeTViRMFBqMVZRnMZ6Hwccq9WTubq1&chld=H|0
Linuxin perusta on Unixissa, eli tietyllä tavalla määrittely oli jo valmiiksi olemassa. Ensimmäiset 10 vuotta Linux ei todellakaan ollut teknisesti kilpailijoidensa tasolla, nykyään jopa joiltain osin parempi ja tehokkaampi.
VastaaPoistaTämä kirja on kuitenkin mahdollista saada viimeistellyksi paljon nopeammin, koska lukion oppikirja on projektina laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin käyttöjärjestelmän ydin.
Noniin, näitä lisää. Pää on nyt avattu.
VastaaPoistaSitten vielä oppimateriaalin jakokeskus opettajille. Opettajat vääntävät jokainen itsekseen lukemattoman määrän oppimateriaalia, jota käytetään ehkä kerran vuodessa tämän yhden ja ainoan opettajan tunnilla. Asiasanoitus, vapaa lisenssi ja toimivamjakoalusta, niin vot - kertausmoniste tai mittausohje on kymmenellä opettajalla.
Käyttökelpoinen oppimatariaali pitää olla luokiteltu ja järjestetty. Se ei onnistu, että opettajat tuosta vaan kasaavat jonnekin palvelimelle tekemiään "monisteita" - se on nähty jo monessa kunnassakin.
VastaaPoistaJos tämä erinomainen idea laajenee niin sitä varten pitää olla organisoija (kuten linux-kehittelyssäkin on muodostettu). Joillain pitää olla hyväksymisvastuu, tieto mm tekijänoikeuksista ja siten suuremmat oikeudet kuin joillain toisilla. Joillekin - osalle - tulee silloin myös niin paljon työtä että heidän palkkansa pitää jollain systeemillä kustantaa. Ja jonkinlainen "vastuuvakuutus" kun toinen kustantaja haastaa oikeuteen rikkomuksista ...
Totta, siksi mainitsinkin asiasanoituksen.
VastaaPoistaSuurin osa tekijänoikeusongelmista ratkeaa sillä, jos materiaali on vapaata. Sitten on erikseen ne, joissa on lainattu tekijänoikeuksienalaista teosta...
Luokitus on kai jo olemassa - oph:n ops:ien perusteiden mukaanhan näitä on tehtävä. Kuka sitten luo ja ylläpitää sitä rakennetta.
VastaaPoistaLopputulokseen jääneet puutteet ovat kuitenkin aika pieniä eivätkä estä materiaalin käyttöön ottamista. Projektin alussa oli aika paljon sähläämistä mm. tekniikan kanssa. Seuraavalla kerralla olemme viisaampia ja uskon, että MAA2-kurssi tulee todellakin valmistumaan viikonlopussa.. :)
VastaaPoistaMinusta teidän hommanne oli monestakin syystä todella mahtavaa. Hyvä te! Oppikirja-projekti palautti uskon, että on oikeasti myös opettajissa sellaisia ihmisiä, jotka haluavat jakaa osaamistaan ja tehdä sisältöjä yhdessä.
VastaaPoistaMoni on kuittaillut oman kehityshankkeemme aikana, että opettajan koulutuksesta asti opetetaan pitämään kaikki itsellä eikä jakamaan mitään - etenkään ilmaiseksi. Melkein sisu karkasi niihin puheisiin, mutta teidän projektinne antoi ainakin minulle lisäenergiaa jatkaa!
Anonyymi kaipaili opettajien "oppisisältöjen jakokeskusta" kommentissaan. Meillä on Gemilossa menossa tähän liittyen pientä kehitystyötä, josta toivottavasti on apua. Ei tosin vielä mitään julkaistavaa, mutta jos kiinnostaa osallistua jo kehittämisvaiheessa, niin allekirjoittaneelta saa lisätietoa ja mukaan mahtuu väkeä "tuo tullessas, vie mennessäs"-mallilla.
Tällä hetkellä toimivin materiaalien jakopaikka ainakin oman kokemuksen perusteella on Lemill: http://lemill.net/content
VastaaPoistaTuntuu vain siltä, että edelleenkin tässä on joko pyörä keksimättä, materiaalia niin vähän, tai se on huonosti lajiteltua, että yleensä verkosta opetusmateriaalin hakemiseen menee enemmän aikaa, kuin oman tekemiseen. Lemill ainakin periaatteeltaan vaikuttaa kuitenkin varsin toimivalta, vielä kun siellä olisi sitä materiaalia linkattuna noin 10-30 kertaa enemmän.