Vuodesta 2007 lähtien tytöt ovat olleet yhtäjaksoisesti enemmistönä lääketieteelliseen hyväksyttyjen joukossa. Enimmillään lääkikseen päässeistä jopa 70 prosenttia on ollut naisia.Mistäs tämä sitten johtuu? Uutisessa asiasta ei sanota halaistua sanaa, mutta itse veikkaan, että suurin vaikuttava tekijä on se, että tänä keväänä legendaarinen Galenos (eli se hemmetin kallis virheitä vilisevä pääsykoekirja) pudotettiin pois lääkisen pääsykoevaatimuksista, ja valintakoe perustui lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin.
...
Mutta nyt pojat näyttivät! Ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen miehiä oli enemmistö lääkikseen valituista. Poikien voittolukemat olivat 52,5 prosenttia.
Biologia on ollut naisten juttu jo pitkään, ja jossain määrin myös kemia, mutta pitkän fysiikan lukijat ovat voittopuolisesti miehiä (korjatkaa jos olen väärässä). Ja väitän, että kun viime syksynä ilmoitettiin pääsykoeuudistuksesta, jossa Galenos lempattiin pois ja tuli pitkää fyssaa tilalle, niin tämä yllätti monen naisabiturientin housut kintuissa.
Lisäksi toista tai kolmatta kertaa hakevien etulyöntiasema koki kolauksen, kun pääsyvaatimukset muuttuivat.
Nykyinen systeemi on järjetön ihan siinä missä entinenkin. Ajatus siitä, että lääkikseen pääsee pänttäämällä ja/tai hallitsemalla luonnontiedeaineet on absurdi - ja se näkyy kyllä kentällä. Suurin osa lääkäreistä ei lainkaan osaa kommunikoida potilaiden kanssa, vaikka se on lääkärintyössä prioriteetti #1. Lääkikseen pitäisi olla soveltuvuuskokeet (kuten monissa maissa onkin), ehkä niiden sivussa voisi olla jotain pänttäystä tai luonnontiedeaineita.
VastaaPoistaNykyinen systeemi on erittäin hyvä siinä missä entinenkin. Lääketiede kun perustuu luonnontieteen osaamiseen ja soveltamiseen.
PoistaMuutama kuukausi sitten kävin erikoislääkärillä, joka ei paljon puhunut, mutta hänen ammattitaitonsa oli ensiluokkaista. Hän sai selville viidessä minuutissa enemmän kuin mitä kolme "sosiaalista" lääkäriä oli saanut kolmessa kuukaudessa.
Onneksi lääketieteellisessä arvostetaan edelleen luonnontieteen osaamista ja esim. psykologian laitoksella jotain muuta.
Ei minua kiinnosta niinkään se, miten "sosiaalinen" lääkäri on. Suurin osa lääkäreistä ei kuitenkaan edes kuuntele potilaita! (Tämä ei ole mutua, vaan aiheesta on tehty monia tutkimuksia - olen lukenut kymmeniä tutkimuksia ja useita kirjoja aiheesta, koska olen itse kirjoittanut lääketieteellisen tietokirjan, joka käsittelee aihetta.) Kuuntelematta potilasta kunnolla on hyvin vaikea päätyä oikeaan diagnoosiin.
PoistaOlen käynyt itse kymmenillä lääkäreillä ja heistä yhden ammattitaitoa voisin pitää "ensiluokkaisena", useimpien kohdalla oikea sana olisi ennemminkin ala-arvoinen. Hän oli myös erittäin miellyttävä ihminen ja suuri osa hänen ammattitaitoaan oli nimenomaan potilaiden kuunteleminen.
Kommunikointikykyjä ja tapoja voi oppia aika paljon. Sen näkee esim. teatteriharrastusta aloittavien taitoja verrattaessa parin vuoden harrastuksen jälkeisiin taitoihin. Toisinaan erot ovat huimia. Tai vaikkapa jonkin ison elämänmuutoksen kohdalla, jolloin ihminen voi ottaa hyvinkin erilaisen roolin (ulkoisesti aiemmin sosiaalisesta tulee ei-sosiaalinen tai päinvastoin jne.). On hyvin vaikea pääsykokeissa määrittää sitä, millainen ihminen mahtaa oikeasti olla kommunikoijana 6 vuoden päästä, saati myöhemmin. Vaikkapa 18-vuotias juuri lukion päättänyt nuori nainen on kommunikoijana aika erilainen kuin vaikkapa 30-vuotiaana lääkäriksi valmistuessaan, pidettyään parin lapsen syntymien johdosta taukoa opinnoista joidenkin vuosien ajan. Esimerkiksi juuri omien lasten kasvatus on melkoinen opetuslaitos kommunikointitaidoille, ja kyvyille tulkita sellaisia viestejä, joita ei sanota edes ääneen.
PoistaSuomenkielinen kuuntelutaidon ja sanattoman viestinnän koe voisi sinänsä olla aika mielenkiintoinen pääsykokeen osa. Siitä voisi saada jopa suhteellisen objektiivisen, jos koe olisi kaikille ihan sama (ja olisi esim. jokin videolta tuleva tilannekuvaus). Mutta epäilen silti sitä, mittaisiko se oikeasti taitoja vaikkapa 6-10 vuoden päästä. Esim. kuuntelemisessa on paljon kyse myös motivaatiosta: siitä, haluaako oikeasti kuunnella, mitä toinen sanoo, vai päästä tästä mahdollisimman nopeasti eroon.
Maija Haavisto kirjoitti:
Poista"Suurin osa lääkäreistä ei kuitenkaan edes kuuntele potilaita! (Tämä ei ole mutua, vaan aiheesta on tehty monia tutkimuksia - olen lukenut kymmeniä tutkimuksia ja useita kirjoja aiheesta, koska olen itse kirjoittanut lääketieteellisen tietokirjan, joka käsittelee aihetta.) Kuuntelematta potilasta kunnolla on hyvin vaikea päätyä oikeaan diagnoosiin."
Millaiset soveltuvuuskokeet sinusta ovat parhaat lääkärin tutkintoon johtavan koulutuksen kohdalla?
Kysyn siksi, että esimerkiksi tuota kuuntelevuutta taitaa oikeasti olla todella vaikea mitata.
Varsinkaan siksi, että kaikki potilaiden kertoma ei ole totta. Hiljattain kuulin juuri tilanteesta, jossa lääkäri tuli pelastaneekseen potilaan hengen - tajuttuaan että potilaan kertomus ei ehkä pidäkään paikkaansa, ja hoitamalla tätä potilaan puhumista jutuista huolimatta. Potilas ei ollut tuossa tapauksessa tahallaan valehdellut, vaan omaa terveydentilaa koskevan väärän todistuksen taustalla oli muistisairaus.
Kuunteleminen ei ole kuitenkaan vain kykyasia. Siihen liittyy todella monia asioita. Esimerkiksi oma elämäntilanne voi vaikuttaa paljon keskittymiskykyyn. Samoin se, kuinka pitkä työpäivä on takana (se ei välttämättä ole alkanut silloin kun työt ovat alkaneet, vaan on voinut sisältää yön valvomisen lapsen vierellä). Karu tilanne on se, että ei kukaan ihminen (myöskään lääkäri) jaksa keskittyä kaikkiin potilaisiin ja näiden puheisiin yhtä paljoa.
Osin tästä syystä itse en ymmärrä sitä, minkä takia lääkärit eivät saa tehdä vuorotyötä, vaikka muu terveydenhuoltohenkilökunta saa. Syynä tähänhän on se, että Lääkäriliitto on kieltänyt tämän lääkärien työehtosopimuksessa - kun työnantajana on julkinen sektori (syynä raha, ei lääkäreiden tai potilaiden terveys). Sen seurauksena lääkärien ilta- ja viikonlopputyöt suoritetaan erilaisina päivystysvuoroina, jotka pisimmillään ovat aikoinaan olleet 40 tuntia, nykyään kai 24 tuntia. Arvata voi, kuinka paljon lääkäri jaksaa kuunnella tehtyään töitä yli 20 tuntia putkeen, jonka on sanottu vastaavan keskittymiskyvylle melkein promillen humalatilaa.
Lääkäreillä tuntuu olevan kiire. Ei siinä kerkeä kuuntelemaan.
PoistaSosiaalisesti menevä lääkäri voi vaikuttaa kuuntelevan, ymmärtävän ja keskustelevan, mutta se voi olla pelkkää bluffia.
Case valelääkäri.
Se hiljainen lääkäri saattaa kuunnella hyvinkin tarkkaan. Kannattaa puhua jos siltä tuntuu, vaikka se ei tietoa yrittäisi patistella ulos.
Itse olisin varmaan päässyt lääkikseen, mutta en sitä halunnut. Koen tuollaiset lääkärin jokapäiväiset tilanteet niin raskaaksi. Lääkärin ei voi edellyttää pystyä eläytymään emotionaalisesti jokaisen ongelmaan. Se on hyvin kuluttavaa. On oikeastaan hyvä, että sinne päätyy emotionaalisesti robottimaisempia ihmisiä.
Mie hain aikoinaan kerran lääkikseen ja muistaakseni kemiaa ja muistaakseni fysiikkaakin pääsi harjoittamaan pääsykokeissa lukion oppimäärän pohjalta. Lisäksi piti tutustua opukseen Ihmisen fysiologia ja anatomia, mikä tuntui mielekkäältä hommalta myös. Johdatti mukavasti alaan. Kyllä se taisi jo silloin olla naisvaltainen ala. Ehkä pääsykoekirjoen tiputtaminen kokonaan pois on tosiaan suosinut keskimäärin miehiä. Ehkä saamme siis vastaavasti teknisille aloille enemmän lääkiksestä rannalle jääneitä naisia :)
VastaaPoistaOlen ollut pitämässä erään suositun alan soveltuvuuskokeita ja ne nyt vasta mutua ovatkin. Sisään pääsee se ihminen joka osaa 15 minuuttia näytellä sosiaalista haastattelussa. Mikäli haastattelija sattuu sellaista arvostamaan. Jos taas haastattelija arvostaa hiljaisempia jörriköitä, pääsevät he sisään.
VastaaPoistaItse poistaisin soveltuvuuskokeet muiltakin suosituilta aloilta. Kyllä lääkiksen malli on paras.
Mielenkiintoinen havainto! Teknillistieteelliseen yliopistokoulutukseen on perinteisesti pyritty pääsykoekirjan sijaan lukiotiedoilla => paljon miehiä sisään. Kun lääketieteellisessä vaihdetaan systeemi pääsykoekirjasta lukiotietoihin, pääsee yhtäkkiä sisään paljon enemmän miehiä kuin aiemmin.
VastaaPoistaEnsimmäiset havainnot uuden valintatavan vaikutuksesta putkesta ulostulevaan lääkärimateriaaliin voidaan tehdä ehkä 10-15 vuoden kuluttua. Luultavimmin vaikutus ei ole edes havaittava. Pääsykokeen tehtävänä on kuitenkin seuloa hakijamassasta osa aloittamaan opinnot. Tämä osa saattaa muodostua oikeasti hyvistä hakijoista, useissa aiemmissa pääsykokeissa rutinoituneista hakijoista, hakijoista joilla on käynyt hyvä tuuri kokeissa, hakijoista jotka ovat valinneet oikean valmennuskurssin jne. Paraskaan pääsykoe ei kykene seulomaan parhaita hakijoita massasta.
Hähmyisiin "soveltuvuusarviointeihin" voi suhtautua ainoastaan epäilevästi. Soveltuvuusarvioinneilla voidaan ehkä todeta hakija soveltuvaksi tai soveltumattomaksi työhön. Voidaanko hakijoita kuitenkaan järjestää "soveltuvuuden" mukaan luotettavasti ja yhtäpitävästi(Matti on soveltuvampi kuin Maija, ja molemmat ovat soveltuvampia kuin Liisa)?
Minä olen periaatteessa sitä mieltä, että lääkäreiden luonne tai sosiaaliset taidot pitäisi mitata koulutukseen pyrkiessä jollain soveltuvuustestillä. Käytännössä olen kuitenkin sitä mieltä, että koska:
Poista- ihmisen persoonallisuus muuttuu iän myötä,
- vartin haastattelu on helppo feikata,
- tuollaiset "soveltuvuustestit" ovat aikamoista käsienheiluttelua ja huuhaata
niin olkoon sitten se fysiikan, kemian ja biologian osaaminen. Itse lisäisin sinne vielä matematiikan, loogisen päättelyn taitoa mittaamaan.
Haastattelut ovat myös paskamaisia hakijan oikeusturvan takia. Fysiikan laskusta on helppo sanoa, onko se oikein vai väärin, haastattelut ovat aina enemmän tai vähemmän käsienheiluttelua.
Minäkään en halua nähdä tiedeyliopistojen pääsykokeissa psykologisia soveltuvuustestejä hakijoiden oikeusturvan takia. On myös muistettava, että lääkiksestä voi päätyä esim. tutkijaksi.
PoistaLääkäreiden sosiaalisten taitojen puutteeseen paras lääke on mielestäni opettaa, harjoitella ja vaatia niitä tarvittavia taitoja koulutuksessa. Se vaikuttanee ajan myötä jossain määrin myös siihen, keitä alalle hakeutuu, jos tiedossa on että opinnoissa panostetaan myös siihen puoleen.
"Biologia on ollut naisten juttu jo pitkään, ja jossain määrin myös kemia, mutta pitkän fysiikan lukijat ovat voittopuolisesti miehiä (korjatkaa jos olen väärässä). Ja väitän, että kun viime syksynä ilmoitettiin pääsykoeuudistuksesta, jossa Galenos lempattiin pois ja tuli pitkää fyssaa tilalle, niin tämä yllätti monen naisabiturientin housut kintuissa."
VastaaPoistaBiologian, terveystiedon, fysiikan tai kemian yo-arvosanoista saa alkupisteitä lääkikseen (edellä mainituista parhaasta reaalikoearvosanasta). Siten biologian osaamisella voi olla yhä merkittävää vaikutusta sisäänpääsyyn.
Mietin kuitenkin sitä, onkohan muutos tapahtunut abiturientti-ikäluokissa vai muissa? Lääkikseenhän on perinteisesti hakenut monia sellaisia, jotka ovat menneet viettämään välivuotta esim. terveystieteiden, sairaanhoito-opintojen tms. pariin. Näistä opiskelijoista enemmistö on ollut naisia, ja Galenoksen sisältökin on tullut omaksuttua abiturienttihakijoita paremmin.
Perinteisestihän suurin osa lääkikseen päässeistä ei nimenomaan ole ollut abiturientteja. Ja juuri sen takia pääsykoeuudistus tehtiin:
"Uudistus tähtää siihen, että samana vuonna ylioppilaaksi päässeiden pääsisivät helpommin opiskelemaan. Uusien ylioppilaiden osuus lääketieteellisiin tiedekuntaan hyväksytyistä on ollut voimakkaassa laskussa. Uusien ylioppilaiden osuus opiskelemaan päässeistä vaihteli tänä vuonna Oulun 12,8 prosentista Turun 20,7 prosenttiin. Vuosikymmenen ajan samana pysynyt valintakoekirja on suosinut niitä, jotka ovat pyrkineet opiskelemaan monta kertaa."
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=11060/type=1
Uudistuksen vaikutuksista on uutisoitu näin (16.8.2012):
"Uudistettu lääketieteellisten alojen valintakoe edisti kevään ylioppilaiden sisäänpääsyä vaihtelevasti. Huomattavin lisäys nähtiin Tampereen yliopistossa, jossa uusista lääkäriopiskelijoista 31 % on kevään ylioppilaita. Viime vuonna heitä oli vain 14 %."
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=12295/type=1
Mitä olen kuullut tutuilta lääketieteen opiskelijoilta, niin sitä fysiikkaa ei tarvita juuri ollenkaan pääsykokeiden jälkeen. Olenko väärässä? Miksi pääsykokeissa kysytään asioita, joita ei tarvita opinnoissa/työssä?
VastaaPoistaEhkä siksi, että fysiikan opiskelu muokkaa käsitystä ympäristöstä ja siitä, miten se toimii. Lääkäreistä ei ole tarkoitus tehdä fyysikkoja, eikä lääketieteellisessä ehkä enää haluta opettaa fysiikan perusasioita. Ne pitää osata jo sinne mennessään.
PoistaKyllä fysiikan ymmärrystä tarvitaan lääkärin työssä. Lääkärin täytyy ymmärtää mm. säteilyn ominaisuuksia ja riskejä, ultraäänen, luun tiheyden mittaamisen, magneettikuvauksen ja isotooppilääketieteen toiminta....näihin törmää ihan käytännössä.
PoistaJa lääkiksessä joutuu opiskelemaan vielä fysiikkaa vaikka ei paljon. Minusta pääsykoe mittaa hyvin paljon niitä taitoja mitä itse kurssien suorittaminen vaatii. Sosiaalisia taitoja voi myös opettaa ja oppia opintojen aikana. Iso ongelma on jos opiskelijalla ei ole riittäviä luonnontieteellisiä valmiuksia selvitä kursseista - niitä valmiuksia kun tarvitsee oikeasti.
Fysiikkaa, ei todella (kuulemma) tarvitse kuin tuon säteilyn verran lääkärin opinnoissa. Itse olen siinä uskossa, että fysiikka on kokeessa suureksi osaksi, koska siitä voi tehdä tarpeeksi vaikeita kysymyksiä erottelemaan hakijoita. Lääkiksen pääsykokeiden kysymyksethän ovat (ja olivat galenoksenkin aikaan) järkyttävän vaikeita ja pitkälle asioita yhdisteleviä ja soveltavia.
VastaaPoistaItse olen siis yksi noista Tampereella viime syksynä aloittaneisa lääketieteen opiskelijoista. Vuosikurssillamme on siis ennätysmäärä suoraan lukiosta päässeitä, MUTTA olemme myös hyvin TYTTÖVALTAINEN kurssi. Ilmeisesti pojat pääsivät sitten muihin yliopistoihin. Ja niitä sosiaalisia taitoja meille on alettu jo nyt ensimmäisistä kursseista lähtien teroittaa. On potilaiden haastatteluja ja kaikenlaisia päiväkoti-vierailuja, että altistuisimme mahdollisimman paljon tavallisille ihmisille. Tuolla yliopistolla kun aika pian tottuu kaltaistensa seuraan ja ammattijargon tarttuu kuin häkä.