Pölli tästä liikeidea: suomalainen kysy/vastaa -foorumi

Tykkään käyttää erilaisia kysymys-vastaus-foorumeita. Kysymys-vastaus-foorumilla en tarkoita mitä tahansa höpinäfoorumia, vaan verkkoalustaa, jossa:

• voi esittää kysymyksiä
• kaikki voivat vastata niihin
• sekä kysymyksiä että vastauksia voi äänestää ylöspäin tai alaspäin (tämä seuloo hyvät vastaukset esille ja huonot vastaukset pois)
• on riittävästi väkeä, jotta neuvoja saa, ja jotta mukana on myös joka alan asiantuntijoita
• keskustelun taso on hyvä.

Englannin kielellä tällaisia palveluita onkin, tunnetuimmat ovat ehkäpä Quora ja StackExchange. Tietoteknisiin kysymyksiin nämä enkkufoorumit taipuvat hyvin, mutta entäpä jos haluaisi kysellä näin suomalaisvinkkelistä:

• yrittäjyydestä
• kirjanpidosta
• lainsäädännöstä
• tekijänoikeuksista
• lastenhoidosta (tähänkin on StackExchange-foorumi, mutta moni lastenhoitoon liittyvä asia sisältää maakohtaisen vinkkelinsä)
• ihan muuten vain tykkäisi kysellä omalla äidinkielellä.

Itsekin kaipaisin samanlaista foorumia suomen kielellä. Moisen alustan hostaaminen ei montaa kymppiä kuukaudessa maksa. Ja siihen löytyy valmiita työkalujakin, kuten vaikkapa Askbot. Itse asiassa Askbot tarjoaa hostattua palvelua enintään 500 käyttäjälle, 15 dollarin kuukausihintaan.

Koska pelkän foorumin perustaminen ei riitä, vaan pitäisi saada sinne myös käytäjiä, hommaa pitäisi viedä eteenpäin ammattimaisesti. Mieleen tulee parikin vaihtoehtoa:

• Ihan oy tai toiminimi pystyyn, ja rahaa markkinointiin. Foorumille voisi myös maksaa palkattuja neuvojia, pari vetävää julkkisprofessoria vastailemaan kysymyksiin aluksi. Bisnesmallina tuossa olisivat sivustolla näytettävät mainokset.
• Väännetään hieno Tekes (tjsp.) hakemus, ja vedetään tämä joko startup-firmana tai sitten yliopiston tai ammattikorkeakoulun projektina. Kyllä Tekesin rahaa on myönnetty pöljempiinkin hankkeisiin.
• Myös joku säätiö voisi rahoittaa tämmöistä, ihan kansansivistysmielessä.

Eli siitä vaan firmaa/projektia pystyyn.

Demotakseni, mitä ajan takaa, tunkkasin pystyyn oman Askbot-saitin. Saitin saisi myös omaan domainiin, mutta valitsin domainiksi tylsästi kysyjavastaa.askbot.com. Palvelun käyttöehdot ovat suorastaan inhimilliset:

I understand that free hosting at askbot.com is provided for a period of at least 1 month, thereafter a monthly payment may be required upon decision made by askbot.com. All data acquired at askbot.com belongs to me and may be requested from askbot.com at any time and delivered to me within one business day. Data dump from my site shall be readily usable at a self-hosted instance of askbot software.

Lähin kilpailija tälle on tietohuoltoasema, mutta se toimii vähän eri konseptilla (kirjastoalan ammattilainen etsii vastauksen).

Mitä mieltä olette - onko tällaiselle palvelulle kysyntää Suomessa/suomeksi? Vastaa kommenttilaatikkoon tai itse foorumille :-).

MIT julkaisee mainion MITx-alustan avoimena lähdekoodina

Käyn tällä hetkellä MIT:n sähkötekniikan ja elektroniikan peruskurssia MITx-verkkokurssina. MITx on oppimisalusta, joka mahdollistaa interaktiivisen opiskelun ja tehtävien tekemisen. Olen nähnyt monenlaisia verkkokurssiyritelmiä Moodlesta kaupallisiin tuotteisiin, mutta tämä on selkeästi paras. Parasta siinä on, että ensimmäistä kertaa elämässäni näen verkkokurssialustan, joka on intuitiivinen käyttää. Toisin sanoen, ohjeita ei tarvitse lukea, sen kun vain rupeaa opiskelemaan. Kurssialustalla on myös:

• Wiki
• Kaupallinen oppikirja (tämä tietysti vain tällä kyseisellä kurssilla, ja MIT on maksanut tästä).
• Interaktiivisia harjoituksia - näet heti, oletko vastannut oikein. Mahtavin on helppokäyttöinen piirisimulaattori, jonka kanssa voi tutkia elektronisten virtapiirien toimintaa.
• StackExchange-tyyppinen kysymys-vastausfoorumi, jossa voi äänestää ylöspäin ja alaspäin muiden vastauksia. Seuloo kätevästi roskan pois.

Mietin, mahtaako tämä alusta tulla jakeluun muillekin, ja joku sitä kysyikin keskustelufoorumilla:

• MITx is an open source software if I'm not wrong. has MIT released the source code of this platform? if yes where can we find it?
• Ja vastaus ylläpidolta: In the initial MITx announcement, MIT said they would open source the platform once it's stable. Since this is the first pilot, I doubt it's ready to release yet. There are a number of things we want to add, change, and clean up before we make it available for others to download and run with.
• Joku toinen totesi, että MITx:ssä on yhdistelty näppärästi eri palikoita, esimerkiksi kysymys-vastausfoorumi pyörii Askbot-nimisellä avoimella softalla.

Eli tulossa on, kunhan saavat bugeja korjattua. Itse olen käynyt jo kolmasosan kurssista, törmäämättä yhteenkään bugiin. Toivottavasti tämä saadaan käyttöön Suomessakin, niin ei tarvitse maksaa suomalaisnyrkkipajoille 6-numeroisia summia onnettomista kikkareista.

Kokeiltua - Livescribe Smartpen Echo

Tulin hankkineeksi Smartpen Echon. Kyseessä on ns. älykynä, jolla voi kirjoittaa (erikois)paperille, ja kynä tallentaa kaiken mitä sillä kirjoitetaan. Myös ääniraita on mahdollista tallentaa. Innostuin väsäämään kynällä malliratkaisuja koetehtäviin. Vielä kun saisi tuon käsialan hiottua siistimmäksi, niin näistä voi saada ihan ammattimaisen näköisiä. Tässä 21.3.2012 pitämäni kokeen mallivastaukset pencasteina.

Tehtävä 1a:

Elektroniikka 1 - koetehtävä 1a
brought to you by Livescribe

Tehtävät 1b-2a:

Vesa Linja-aho
brought to you by Livescribe

Tehtävä 2b:

Vesa Linja-aho
brought to you by Livescribe

Tehtävä 3:

Vesa Linja-aho
brought to you by Livescribe

Tehtävä 4:

Vesa Linja-aho
brought to you by Livescribe

Tehtävä 5:

Vesa Linja-aho
brought to you by Livescribe

Tehtävä 6:

Vesa Linja-aho
brought to you by Livescribe

Tiedostomuoto itseskannatuille kirjoille: DjVu

Kyselin Slashdotissa, mikä olisi paras tapa/tekniikka digitoida vanhoja kirjoja nettiin. Toisin kuin viimeksi, Slashdot ei pitänyt kysymystä julkaisemisen arvoisena. Mutta joku kommentoija sentään auttoi:

Mathematicians are starting to use a file format called DjVu for scanned documents. It's much more compact than pdf-converted bitmaps. It's even supported by common browsers.

Ihan uusi juttu minulle tuo DjVu. Ja pakkohan sitä oli päästä kokeilemaan. Olen skannannut muutaman oppikirjan itselleni (kopiokoneen pdf-skannerilla), ja kokeilin niihin DjVu:ta. Homma eteni näin:

• Surffailin osoitteeseen DjVu.org.
• Sieltä Downsloads-osion alta asensin selaimeen Caminovan DjVu-pluginin. Samalla asentui myös työpöytäsofta, jolla saa djvu-tiedostot auki.
• Sivustolta löytyy myös muuntimia, joilla voi muuntaa omia tiedostoja djvu-muotoon. En kuitenkaan lähtenyt asentelemaan tällaisia, koska sivustolta löytyi online-muunnin.
• Heitin online-muuntimelle pureskeltavaksi skannaamani 86-sivuisen mustavalko-oppikirjan. 300 dpi:n mustavalkotarkkuudella pdf-tiedosto vie 2,16 megatavua. DjVu-tiedosto vei tilaa 558 kilotavua! Eli koko kutistui neljäsosaan, silmämääräisen laadun kärsimättä. Muuntimen asetuksista olin valinnut tarkkuudeksi 300 dpi ja lossy-pakkauksen, ilman OCR:ää.
• Eikä tässä vielä kaikki: tuo djvu-katselin on mielettömän nopea. Siinä missä pdf-tiedoston skrollailu Adobe Acrobatilla tökkii ainakin minun koneellani, djvu-katselin - niin selaimessa kuin irtosovelluksenakin - on nopea kuin ajatus.

Pitääpä skannata kaikki työssä tarpeelliset kirjat omalle koneelle, ja lahjoittaa alkuperäiskappaleet kirjastoon. Työhuoneestakin tulee siistimpi.

Seuraavaksi kokeilin vielä OCR:ää. Varoittelevat, että toimii luotettavasti vain enkunkieliselle tekstille. Mutta hyvin se toimii suomellekin, paitsi että äät ja ööt vain jäävät tunnistamatta, mikä kyllä estää sen käytön suomenkielisiin dokumentteihin. Tämä saattaa olla helppo korjata, tai sitten ei.

Tiedätkö sinä toimivaa djvu-muunninta, jossa toimisi myös suomenkielinen ocr?

Kokeiltua: myy jotain helposti verkossa: Gumroad

Oletko väsännyt jotain - videon, biisin, luentokalvot tai tehtäväsarjan, jonka haluaisit myydä, muttet halua vääntää mitään byrokraattista? Toisin sanoen, et halua satsata myyntiin viittä minuuttia kauempaa aikaa.

Kokeilin Gumroad-nimistä palvelua (kiitos vinkistä Tiina!). Palvelun idea on yksinkertainen:

• Rekisteröidy palveluun (sähköpostiosoitteella tai liittämällä se Twitter- tai Facebook-tiliisi).
• Lisää palveluun myytävä tuote antamalla
• Tuotteen nimi,
• linkki tuotteeseen (tai lataa tiedosto (video, äänite, pdf, jpeg...)) ja
• tuotteen hinta.
• Jos haluat, voit lisätä lyhyen kuvauksen tuotteesta sekä pienen thumbnail-esikatselukuvan siitä.
• Palvelu luo linkin, jota voit sitten jakaa potentiaalisille asiakkaillesi.
• Kun asiakas klikkaa linkkiä, hän ohjautuu sivulle, jossa kysytään sähköpostiosoite ja luottokorttitiedot.
• Kun asiakas on antanut tiedot, hän pääsee käsiksi tiedostoosi/linkkiisi.

Gumroad ottaa välistä 0,30 dollarin + 5 % provikan. Eli jos myyt 10 dollarilla valokuvan, sinä saat 9,20 dollaria. Jos myyt kahdella dollarilla luentokalvot, saat 1,60 dollaria itsellesi.

Palvelu tilittää rahat sinulle aina kun 10 dollaria menee rikki ("Reach a balance of $10 to be paid in 2 days, on the 29th of February.").

Hyvää:

• Palvelu on oikeasti helppokäyttöinen.
• Yksinkertainen hinnoittelu ( 5 % + 0,30 dollarin provikka). Ei kuukausimaksuja sun muuta.
• Hinnoittelun voi tehdä myös euroissa (tai jeneissä tai punnissa).

Huonoa:

• Jos myy jotain aivan pikkuhinnalla (esim. dollarin per laaki), niin tuo 30 senttiä on jo aika suuri osuus (menee yhteensä 35 %).

Epäselvää:

• Kokeilin palvelua ostamalla itseltäni luentokalvoja (jotka jo ovat muutenkin netissä ilmaisena) 2 dollarilla ja kökön videon 8 eurolla. Nyt palvelu sanoo että "You'll be paid $10.92 in 2 days, on the 29th of February". FAQ:ssa sanotaan, että "We support deposits to accounts in over 190 countries." Asetukset-sivulla kysytään PayPal-emailosoitetta, eli ilmeisesti Paypalin kautta makselevat. Jätän kentän tahallani tyhjäksi, katsotaan mitä tapahtuu 29. helmikuuta.
• Miten euron ja dollarin välinen vaihtokurssi määräytyy (8 euroa teki minulle 9,32 dollaria, eli 8 euroa muuntui (9,32+0,30)/0,95=10,13 dollariksi). Googlen valuuttamuuntimen päivän kurssin mukaan 8 Euros = 10,71 dollars, eli ilmeisesti käyttävät Paypalin tai jonkun luottokorttifirman (huonompaa) kurssia. Tuossa kokenee siis kurssitappion kahdesti, ensin kun asiakas maksaa ja sitten kun rahat saa itselleen.
• Testasin maksamista Nordean Business MasterCardilla. En tiedä, onnistuuko maksaminen näillä joidenkin suomalaispankkien "Visa-korteilla", joilla maksaminen vaatii verkkopankkitunnusten syöttämiseen ja jotka jo pari viikkoa sitten Twitterissä kirosin alimpaan helvettiin.

Muuta:

• Juridiikkaan en jaksanut perehtyä. Esimerkiksi:
• Minkä maan kuluttajansuojalakia tuossa sovelletaan (jos ostaja kokee tulleensa huijatuksi)?
• Mitä oikeuksia ostaja itse asiassa ostaa? Jos hän ostaa vaikkapa luentokalvot, tulevatko ne vain yksityiskäyttöön vai saako käyttää omassa opetuksessa tai kaupallisessa koulutuksessa? Lyhyt tiivistelmä oikeuksista kannattaa kertoa linkin kuvaussivulla.
• Ostajan oikeusturva on aika hyvin kunnossa, koska maksu hoituu luottokortilla. Mutta miten on myyjän laita?

Summa summarum: palvelu soveltuu ainakin sellaisen sälän myyntiin, jonka kanssa pohdit että "myisinkö vai antaisinko ilmaiseksi". Mikäänhän ei estä ostamasta tuolta tiedostoa ja välittömästi jakamasta sitä koko maailmalle. Jos jo jaat tuotoksiasi ilmaiseksi netissä, Gumroadin avulla voit kätevästi tarjota ilmisille kanavan maksaa niistä vapaaehtoisesti (vaikka voithan laittaa tilinumerosikin nettiin, toki).

Kuinka päästää opiskelija tentissä nettiin ilman (helppoa) lunttausmahdollisuutta?

Minusta olisi kiva pitää open book -tenttejä, jolloin voisi tehdä vähän vaikeampia tehtäviä ja tenttionnistuminen ei kosahtaisi siihen, että joku yksittäinen kaava tai fakta on unohtunut. Varsinkin syventävillä kursseilla tämä olisi hyvä juttu - peruskursseilla on hyvä vaatia, että tietyt faktat opitaan ulkoa. Kaikkein vaivattominta olisi järjestää avoin tentti niin, että opiskelija pääsisi internetiin hakemaan tietoa (kirjapinon luokkaan raahaamisen sijasta).

Mutta kuinka järjestää internetiin pääsy niin, että tietoliikenneyhteyttä ei käytetä väärin siten, että tenttijät neuvovat toisiaan, tai vastaukset kysytään tutulta gurulta? Mieleen tulee muutama vaihtoehto:

• Koe tehdään atk-luokassa, ja palomuurista estetään pääsy muualle kuin etukäteen määrätyille sivustoille.
• Koe tehdään atk-luokassa, ja opettaja valvoo koetta ruudunvakoilutyökalun avulla (josta on selvästi kerrottu opiskelijoille etukäteen).
• Koe tehdään atk-luokassa, ja opettaja valvoo koetta takarivissä istuen ihan ilman teknisiä apuvälineitä ihan perinteisesti.
• Opiskelijoille annetaan Amazon Kindle, johon hän voi tallettaa haluamansa määrän pdf:iä sun muuta, ja lisäksi hän pääsee englanninkieliseen Wikipediaan käsiksi. (Korjaus: jos wlan-yhteys on käytössä, niin kuin useimmissa kouluissa on, Kindlellä pääsee myös naamakirjaan sun muualle neuvoja kyselemään. Vesitti ideani.)
• Joku muu, mikä?

Onko sinulla kokemuksia tavasta järjestää avoin tentti, jossa voi käyttää internetiä tiedonhakuun mutta jossa ei voi (ainakaan liian helposti) luntata eli kysyä valmiita vastauksia toiselta ihmiseltä?

Kokeiltua: Suorita yliopistokurssi vaikka yläkoululaisena

Helsingin yliopisto järjestää ohjelmoinnin peruskurssin ja jatkokurssin kaikille avoimena verkkokurssina. Tällaisista kursseista käytetään nimitystä MOOC (Massive Open Online Course).

Vaikka omat ohjelmoinnin opinnot on aikanaan suoritettu ja olen joskus ohjelmointia (kurssiassarina) opettanutkin, pakkohan tuota oli kokeilla. Sinäkin ehdit vielä kokeilla, jos sunnuntai on kiireetön - ensimmäisen tehtäväkierroksen ja samalla kurssi-ilmoittautumisen deadline on sunnuntaina 5.2.2012 klo 23.59.

Kurssilla on hienot ohjeet Netbeans-ohjelmointiympäristön asentamiseen. Ohjeet löytyvät sekä videoina että perinteisinä ruutukaappausdokumentteina. Minä tykkään jälkimmäisistä, nuoriso kai ensimmäisistä. Netbeansin asennus ei sujunut ihan yhtä rattoisasti kuin ohjeessa annetaan ymmärtää. Minua tämä ei haitannut, mutta ohjelmoinnin aloittavaa yläkoululaista tämä voi rassata niin, että hän heittää hanskat tiskiin kirjoittamatta riviäkään koodia. Homma meni seuraavasti:

• Ohjeen mukaan menin Netbeansin sivuille. Ohjeen mukaan Java SE riittää hyvin tälle kurssille, mutta pakkohan tuolta oli ladata se All-bundle (netbeans-7.1-ml-windows.exe), missä on mukana muutakin kivaa, jolla leikkiä.
• Asennusohjelma herjasi puuttuvasta JDK:sta. Tästä ei ohjeessa mainittu sanallakaan. Minä tiesin etukäteen mikä on JDK ja latasin sen oitis (jdk-7u2-windows-i586.exe). Varmasti nuorisostakin enemmistö sen osaa ladata, mutta siitä saisi olla maininta ohjeessa (jotka ovat muuten erittäin täydelliset). Arkikokemukseni pedagogiikasta on, että opiskelijalle tulee heti alussa taata onnistumisen elämys, muuten hän heittää helposti hanskat tiskiin.
• No tämän jälkeen Netbeans ei suostunut käynnistymään, vaan herjasi JVM creation failed. Olipas kuvaava virheilmoitus. No, tämä poistui, yllätys yllätys, uudelleenkäynnistämällä tietokone.
• Sitten jatkoin ohjeen mukaan yliopiston tehtävientarkastuspluginin asentamista. Ohjeen kohdan Kun NetBeans käynnistyy uudelleen, näet edessäsi ikkunan jossa sinulta kysytään käyttäjätunnusta (Username) ja salasanaa (Password) jälkeen Netbeans ei käynnistynyt uudelleen, vaan taas tuli herja JVM creation failed (ja tuo virheilmoitus tai oikeastaan kaksi sellaista jäi ruudulle kunnes ne tappoi tehtävänhallinnasta) ja kone piti käynnistää uudelleen.

Tämän jälkeen homma sujui kuin tanssi, aivan ohjeen mukaan. Voi olla, että minulla kävi vain huono tuuri. Tuosta JDK:n asennuksesta voisi olla maininta ohjeessa (tai sitten se JDK olisi tullut sen Java SE -latausvaihtoehdon mukana, mene ja tiedä). Joka tapauksessa alkukankeuden jälkeen homma lähti luistamaan. Ja se, että tehtävät saa palautettua suoraan Netbeansista, on suorastaan mainio ominaisuus!

Kiitän:

• Kun ohjelmointiympäristön oli saanut asennettua, paketti toimi mahtavasti. Tehtävien palauttaminen onnistuu suoraan Netbeansista helposti.

Moitin:

• Alkuongelmia Netbeansin kanssa. Osa potentiaalisen hyvistä opiskelijoista voi heittää tässä hanskat tiskiin. Tämän takia suoraan selaimessa toimivat opiskeluympäristöt ovat kivoja täysaloittelijoille. Esimerkiksi Codeacademyssä pääsee välittömästi koodaamaan, kun vain surffaa sivustolle.