Viikko sitten oli Hesarissa (ja muuallakin)
uutinen/muistokirjoitus Myyrän isän kuolemasta. Ja kuten etukäteen arvasin, se kirvoitti kommentin "väärästä nimestä" (HS Mielipide 4.12.2011):
Kuka keksi tehdä Krtekistä Myyrän?
Zdeňek Milerin muistokirjoituksessa (HS
Ihmiset 2. 12.) kerrottiin, kuinka piirretty Myyrä kasvoi isoksi
vientibrändiksi. Milerin Krtek on Suomessa Myyrä, vaikka se ei ole myyrä
lainkaan!
Tšekin krtek on kontiainen.
....
Krtekin suomentaja meni aikanaan lankaan,
koska kontiaista kutsuttiin meillä ennen maamyyräksi. Käännöskukkaset
ovat iskostuneet kieleemme. ...
Terho Poutanen
Biologi
Espoo
Mielestäni on väärin puhua käännöskukkasesta, koska Milerin Myyrä on suomennettu jo kauan ennen kuin maamyyrä tuomittiin vääräksi nimeksi. Anneli Rosell kirjoittikin päivää myöhemmin (HS Mielipide 5.12.):
Myyrän nimestä on turha kiistellä
... Alun perin lapsille suunnatusta animaatiohahmosta puhuttaessa on
mielestäni sama, käytetäänkö siitä tieteellisesti korrektia nimitystä
vai ei. Sitä paitsi pieneläimen nimitys "maamyyrä" elää yhä sitkeästi
kansan suussa, ja ihmiset tietävät siitä huolimatta, mistä eläimestä on
kyse. ...
Ihan oikein. Kieli elää ja kehittyy, eikä jotain sanaa tai sanontaa voi vääntää vääräksi pelkällä komitean päätöksellä. Muuten käy niin kuin
kapasitorille kävi parikymmentä vuotta sitten. Termiä koitettiin ajaa läpi muutamassa oppikirjassa, mutta ilmeisesti oppikirjailijatkin kypsyivät vanhempien sähköinsinöörien "mikä perkeleen kapasitori" -palautteisiin, kun termi hävisi varsin nopeasti käytöstä. Kontiaista ja muita eläinten nimiä sen sijaan ajetaan edelleen kuin käärmettä pyssyyn. Kirjakaupassa lastenkirjoja selaillessa uudet nimet pomppivat silmille, ja oletan, että näin on tilanne koulukirjoissakin. Koulukirjat ovatkin tehokas termien juurruttamiskanava, ja ennustankin, että kontiaiset ja tikutakut ovat arkikieltä kolmenkymmenen vuoden päästä. Eihän enää kukaan puhu
kamelikurjestakaan :-).
Kontiainen on vakiintunut suomen kieleen hitaasti. Hesarin arkistosta löytyy juttu (
12.12.2006, maksullinen):
Suomen eläimistä nisäkkäiden nimitoimikunta nimeää uudelleen vain muutamia.
Työryhmä tahtoo muuttaa maamyyrän kontiaiseksi, koska laji ei ole mitään
sukua myyrille. Se ei myöskään oikeiden myyrien tavoin syö kasvinosia,
vaan hyönteisiä ja lieroja.
Oikeastaan kontiaista on vakiinnutettu suomen kieleen jo parisenkymmentä
vuotta. Silti ainakin se kaikkein kuuluisin lapiokoura – joka
Zdenik Milerin rakastetussa
lastenkirjassa sai housut – on pysynyt Myyränä. Hahmo vietti hiljattain
50-vuotispäiviään, eikä tiettävästi aio vaihtaa nimeä.
Tätä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pitäisi puhua kontiaisista ihan käytännöllisistä syistä, sanoo yliopistonlehtori
Petri Nummi Helsingin yliopistosta.
Eli parikymmentä vuotta on vakiinnutettu, mutta melko huonosti on vakiintunut :-).