keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Holhouksen alaiset - 7 näkymää ylisääntelyn Suomeen

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi tänään raportin Holhouksen alaiset - 7 näkymää ylisääntelyn Suomeen (Matti Apunen, Kimmo Collander, Ilkka Haavisto, Antti Neimala).

Raportin kantava ajatus on, että jatkuvasti kasvava sääntely hidastaa taloudellista ja teknologista kehitystä. Esimerkiksi kiinalaiset rakentavat uuden tehtaan tai voimalaitoksen nollasta käyttökuntoon 21 kuukaudessa. Yhdysvalloissa lupien saamiseen, valituksiin ja rakentamiseen kuluu kymmenen vuotta.

(Sivuhuomiona todettakoon, että Yhdysvallat, jota usein käytetään esimerkkinä vapaasta markkinataloudesta verrattuna "sosialistiseen" Suomeen, on oikeasti todellinen byrokratian ja sääntelyn tyyssija.)

Raportissa ei väitetä, etteikö jotain sääntelyä pitäisi harjoittaa eikä liioin kiistetä, etteikö vähäosaisille pitäisi tarjota sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltopalveluja. Tulilinjalla on toteutustapa. Raportissa mm. vertaillaan erilaisia tapoja järjestää kaikille terveydenhuolto.

Mikä yliholhoamisessa sitten on pielessä? Seuraava sitaatti raportista kertoo olennaisen ymmärrettävällä tavalla:
Vapaus saada päättää elämästään koskee etenkin pieniä, arkisia ja henkilökohtaisia asioita. Se on tärkeämpää kuin tavallisesti tulemme ajatelleeksi, mikä on käynyt ilmi kerta toisensa jälkeen, kun vapaudet on riistetty.

Itäberliiniläiset nuoret uhmasivat keväällä 1987 neljänä iltana kommunistipuolueen yhden puolueen diktatuuria, aseistettuja vartijoita ja salaista poliisia vaatimalla, että muuri on purettava. Mikä sai nuoret protestoimaan?

Ei mikään ”iso” asia, kuten oikeus järjestäytyä ammatillisesti tai kannattaa jotain muuta poliittista puoluetta. Nuoret olivat vihaisia, koska heiltä olivat menneet sivu suun David Bowien, Eurythmicsin ja Genesiksen konsertit, jotka oli pidetty muurin toisella puolella, Länsi-Berliinissä.
Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin he olivat repineet Euroopan jakautuneisuutta symboloivan muurin yhdessä muiden berliiniläisten kanssa.

Sudanilainen toimittaja Lubna Ahmad al-Hussein pidätettiin heinäkuussa 2009 Khartoumissa sijaitsevassa kahvilassa siveellisyyslain rikkomisesta. Hänen rikoksensa: hänellä oli housut.

Al-Hussein kyseenalaisti julkiseesti housujen pitämisen rikollisuuden, vaikka uhkana oli saada 40 raipaniskua. Hän onnistui saattamaan lain naurunalaiseksi ja kääntämään huomion naisten oikeuksista käytävään taisteluun esimerkiksi sukuelinten silpomista vastaan. Naisten oikeus pitää housuja on sekin taistelemisen arvoinen asia ja symboloi tietysti vastarintaa kaikenlaista sukupuolierottelevaa lainsäädäntöä vastaan.
Kaiken kaikkiaan raportti on sujuvaa tekstiä, ja jopa viihdyttävää luettavaa - siitä pitävät huolen eri puolilta maailmaa esitellyt esimerkit holhoamisesta, aina Ruotsin "tanssilavaholokaustista" ja jazz-musiikin turmelevuudesta alkoholin kieltolain vaikutuksiin.

7 kommenttia:

  1. Tässä vielä seminaaritweetit:
    Holhouksen alaiset

    Hashtag #eva oli vähän huono valinta, näkyy olleen käytössä muuallakin :-).

    VastaaPoista
  2. Byrokratiahelvetti syntyy pienistä tekijöistä. Kaikki yksittäiset viranomaiset säätävät pieniä ja mitättömiä säädöksiä, mutta kun oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee, syntyy kokonaisuudesta kammottava sekamelska.

    Jossain mielessä liikasääntely ja byrokratisoituminen on jokaisen tarpeeksi ison organisaation luonnollinen tila. Mitä enemmän ihmisiä, sitä vähemmän voidaan mennä fiilispohjalla ja luottaen yksilöihin (tai näin ainakin huipulla ajatellaan). Mitä vähemmän "alaisiin" voidaan luottaa, sitä enemmän tarvitaan sääntelyä ja ohjausta.

    Minulla kulkee aina kylmät väreet selkäpiitä pitkin kun luen uutisista tai edes niiden kommentoinneista kuinka milloin kenenkin mielestä joku pieni asia pitäisi kieltää. Kun pieniä ongelmia lähtee ratkaisemaan ylhäältä päin kielloilla, syntyy pienistä sännöistä ajan myötä helvetillinen byrokratia, josta ei ota selkoa enää kukaan eikä kukaan muista mitä varten mikäkin säännös on alun perin tehty.

    VastaaPoista
  3. Eikö tuo Kiina vasta holhousvaltio ole? Valtio tietää, mitä kansalaiset tarvitsevat, ja tekee sitten, mitä parhaaksi näkee. Kuten siirrättää miljoonat ihmiset padon, uuden tien, uuden kaupungin, tai jonkin muun tärkeämmäksi katsomansa asian tieltä. Markkinaehtoisesti vaikkapa kolmen rotkon patoa ei olisi ikinä päästy rakentamaan.

    Eikä se uusi tehdas tai voimala Kiinassakaan ihan automaattisesti alle 2 vuoden nouse - ainakaan ilman lahjontaa. Kyllä sielläkin on hitaat byrokratiaprosessit, ja nimiä ja leimoja tarvitaan ties mihin paperiin - ellei maksa ylimääräistä ja ohita näin byrokratiakoneistoa.

    VastaaPoista
  4. Täytyy taas nillittää, vaikka se noin kolmasosa, mitä nyt tällä kertaa jaksoin lukea olikin yleisesti hyvänkuuloista settiä. Kun en oikeasti tunne taloutta, sosiaalitointa tai terveydenhuoltoa, eli en pysty arvioimaan menemättä lähteisiin kuin ehkä promillea esitetyistä väitteistä. Enkä jaksa mennä. Ja sitten vastaan tulee hieno lause: "Olemme lisänneet
    sosiaalipalveluja ja perustaneet uusia laitoksia ja palveluja mitä moninaisimpiin tarpeisiin. Siitä huolimatta alkoholismi, itsemurhat, pahoinvointi
    ja väkivalta lisääntyvät". En tiedä, miten alkoholismi, pahoinvointi ja väkivalta ovat kehittyneet. Itsemurhat ovat sikäli sydäntä lähellä, että niiden kehityksen tiedän. Ja se käppyrä ei ole mennyt ylöspäin kahteen vuosikymmeneen.

    Motivaatio lukea loppui aika seinään. Jos muutkin esitetyt faktat ovat yhtä tiukalla pieteetillä tarkistettuja, niin aika turha lukea. Lukemisinto perustuu luottamukseen. Ja kun siihen promilleen, mitä osaan tältä istumalta arvioida, sattuu jotain noinkin hävytöntä, niin pitäisikö tuota nyt jaksaa sivun 28 ohikin? Muistakaa ihmiset, faktat ovat tärkeitä. Jos heittelette niitä teksteihinne, niin laittakaa oikein. Ei tietenkään Vesalle mitenkään, mutta avauduinpa nyt tänne, kun täältä tuli teksti vastaan.

    VastaaPoista
  5. Myös väkivaltatilastoissa suunta on tainnut olla pitkään alaspäin.

    Tästä löytyy suomalaiset tilastot 250 vuoden ajalta tilastoidusta henkirikoskuolleisuudesta 100 000 asukasta kohti:
    http://www.optula.om.fi/uploads/dy5rcevcgroa.pdf

    Huippu oli 1920-luvulta (jolloin henkirikosten määrä kolminkertaistui pitkäaikaiskeskiarvoon nähden), minkä jälkeen henkirikokset ovat romahtaneet, ja palanneet samalle tasolle, jolla ne olivat 1800-luvullakin.

    Alkoholismi on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mikä on aika suora seuraus alkoholin kulutuksen keskikulutuksen selvästä kasvusta (joka on kohdistunut vieläpä merkittävästi sen kulutussektorin suurkuluttajiin).

    Pahoinvoinnin määrän kehitystä sen sijaan on erittäin vaikea määrittää, koska sen määrälle ei ole objektiivista mittaria, jota olisi seurattu pitkään (yli vuosisadan). Siksi pahoinvoinnista voi väittää yhtä hyvin sen määrän kasvaneen viime aikoina tai vähentyneen, riippuen, kumpaa haluaa väittää.

    Mutta kieltämättä outoa tekstiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on se käsitys, että väkivallan määrä on vähentynyt (vaikka media toista toitottaa).

      Henkirikoksissa on muuten sellainenkin nyanssi, että terveydenhuoltotekniikka on kehittynyt: moni vamma (puukosta tai pyssystä), joka johti vielä 60-luvulla varmaan kuolemaan, voidaan nykyään paikata.

      Kuinka suuri osa henkirikosten vähenemisestä johtuu terveydenhuollon kehittymisestä?

      Poista
    2. Sitä osuutta lienee vaikea eritellä. Perusteltuja arvauksia voi esittää, mutta arviointia vaikeuttaa se, että moni muukin asia on samaan aikaan muuttunut. Kuten kännykkätekniikan vaikutustakaan, mikä on mahdollistanut avun hälyttämisen ja saamisen huomattavasti nopeammin. Vaikkapa 1800-lukuun verrattuna vaikuttaa myös autojen (erityisesti ambulanssien) keksiminen. Toisaalta tilastointikin on muuttunut, eikä se ole edelleenkään ihan täysin luotettavaa. Tosin heittoa lienee määrissä nykyään enää muutama prosentti. Etenkin silloin kun alkoholi on ollut vaikuttavana tekijänä, eikä ulkopuolisia silminnäkijöitä ole, on yhä tutkintatekniikoiden kehittymisestä huolimatta toisinaan vaikea oikeasti tietää, mikä on kuolinsyy: onko syynä kenties pahoinpitely, tapaturma, alkoholismi, muut sairaudet vai mikä? Jos on kyse ehkä vähän kaikista, mikä merkataan kuolinsyyksi? Tosiasiassa kuolemaan voi olla - ja myös toisinaan on - monta samanaikaisesti vaikuttavaa syytä. Yksi puoli asiaa on vielä se, että toisaalta taas kadonneiden etsintä on nykyään huomattavasti tehokkaampaa kuin aiemmin. Moni henkirikoksen uhrihan "katoaa". Aiemmin jos ruumista ei löydetty, henkilöä saatettiin pitää vaikkapa metsään eksyneenä. Tällöin henkirikos ei tilastoitunut henkirikoksena. Nykyisin sellaisia kadonneita, joita ei löydetä elävänä tai kuolleena, on hyvin vähän. Siksi näiden(kin) osalta nykyään tilastotkin lienevät kohtuullisen paikkansapitäviä.

      Henkirikostilastot ovat yksi luotettavimmista väkivaltaan liittyvistä tilastoista, mitä vuosittain tuotetaan. Jokainen henkirikosepäilykin nimittäin tutkitaan. Sen sijaan esim. parisuhdeväkivallan osalta ei ole olemassa mitään aikasarjatyyppisiä tilastoja, eikä ylipäätäänkään mitään tilastoja. Esimerkiksi pienempään väkivaltaan liittyvät rikos- tai rikosilmoitustilastot kertovat jäävuoren huipuista, eivätkä anna kokonaiskuvaa, vaan ennemminkin kuvan sellaisesta valikoidusta otoksesta, joka on asian poliisin käsittelyyn halunnut viedä.

      Poista