Voisiko kouluarvosanat korvata taitomerkeillä (engl. badges)?

Pidin ennen itsestäänselvyytenä, että koulusta pitää saada arvosanoja. Ja tuomitsin arvosanattomat kokeilut humanistien hömpötykseksi. Myöhemmin olen vähän löysentänyt teekkarilakkiani ja myöntänyt, että humanistitkin tekevät ihan oikeaa tiedettä, joskin haastavammilla tutkimuskohteilla (=ihmisillä) kun me insinöörit.

En ole - vielä - perehtynyt tieteelliseen tutkimukseen, jota on tehty arvosanojen antamisen vaikutuksesta motivaatioon, mutta esitän tässä muutaman käsienheilutteluargumentin, joissa voi olla jotain järkeä.

Ensinnäkin, oma kokemus. Kouluarvosanoissa harmitti se, että ne mittaavat jotain kapeaa osa-aluetta, ja asteikko ei motivoi itsensä kehittämiseen, koska se loppuu yläpäästä kesken. Jos osaat kaikki kuutosluokan matikantehtävät, saat matikasta kympin. Jos osaat kuutosluokkalaisena vielä yläkoulunkin matikantehtävät, saat edelleen matikasta kympin. Ja samaan aikaan se kaveri, joka osaa alakouluikäisenä purkaa, koota ja korjata mopon moottorin, jää ilman kymppiään.

Toiseksi, arvosanojen käyttö motivoi vain hakemaan niitä hyviä arvosanoja, ei oppimaan asioita. Tämä korostuu viimeistään yliopistossa, jossa opettelemalla tärpit edellisenä iltana voi saada viitosen (asteikolla 0-5) samaan aikaan kun aiheesta kiinnostunut mutta vähän "tyhmempi" kaveri saa kolmosen, vaikka käytti kurssiin sen 26,7 tuntia per opintopiste. Yliopistossa tosin arvosanaskaalan loppuminen viitoseen ei häiritse yhtä pahasti kuin peruskoulussa, koska haastetta voi hakea yrittämällä valmistua nopeasti.

Ylioppilaskirjoitukset jo haukuin edellisessä blogauksessani. Tämän jälkeen ne haukkui Hesari (ja pari aiheeseen perehtynyttä yliopistotutkijaa).

Kolmanneksi, tämä hauska anekdootti kertoo tapauksesta, jossa pikkulasten motivaatio romahti, kun sijaisopettaja rupesi arvostelemaan heidän sanatehtäviään.

Mutta mitä sitten pitäisi keksiä arvosanojen tilalle? Koululaitoksen yksi tehtävä on akkreditointi, eli antaa jonkinlainen melko luotettava palaute ihmisten osaamistasosta. En ole niin idealisti, että uskoisin oppilaiden oppivan tuosta vain, jos vain poistetaan kaikenlainen arviointi ja uskotaan, että kyllä kaikki naps vain rupeavat oppimaan.

Entäpä jos arvosanat korvattaisiin partioharrastuksesta (ja tietokonepeleistä ja sotilasuralta (ansiomitalit)) tutuilla taitomerkeillä? Eli kun opiskelija läpäisee tietynlaisen kokeen tai muuten osoittaa osaamisensa, hänelle myönnetään jonkinlainen taitomerkki/badge/lätkä? Varsinainen toteutus vaatii kunnollisen suunnittelun, mutta esimerkiksi lukion matematiikassa voisi olla kolme eriväristä lätkää eri aihealueille. Vihreän lätkän saisi, kun suorittaa helpon kokeen niin, että saa tehtävistä 90 % pisteistä. Keltaisen lätkän saa vaikeammasta kokeesta (90 % oikein). Punaisen lätkän saa, kun suorittaa kaikkein vaikeimman kokeen. Kokeita voisi suorittaa milloin vain, eli matikkavelho voisi halutessaan suorittaa koko pitkän matikan parissa kuukaudessa (niin kuin Päivölässä tehdään).

Jos taitomerkki-idea kiinnostaa, haluat ehkä tutustua näihin artikkeleihin/linkkeihin:

• Badges in Social Media: A Social Psychological Perspective
• Mozillan Open Badges
• OpenStudy, jossa jaetaan mitaleita hyvistä vastauksista
• Code Academy - itseopiskele ohjelmoinnin perusteet - ja ansaitse badgeja

Mitäs tykkäätte? Voisiko numeroarvosanat korvata badgeilla?