Kirjan pelastaminen - tapaus Osoitinlaskenta (Aimo Roth, Tage Hedberg)

Monessa oppiaineessa ei wanhoilla oppikirjoilla tee yhtään mitään, ellei sitten ole kiinnostunut aineen historiasta. Esimerkiksi liikekirjanpitoa olisi typerä opiskella 30 vuotta - tai edes kymmenen vuotta vanhasta oppikirjasta. Pari vuotta vanha vielä menettelee, mutta siinäkin voi olla vanhentuneita säädöksiä.

Sen sijaan matematiikassa ja luonnontieteissä wanhoista oppikirjoista on iloa. Jos joku on kirjoittanut hyvän oppikirjan 1950-luvulla, se on joko sellaisenaan tai pienellä päivittämisellä helpo kirja nykyäänkin. Vaikka matematiikka ja luonnontieteet kehittyvät, niin esimerkiksi "lukiomatematiikka" ja "lukiofysiikka" ovat pysyneet melko ennallaan.

Törmäsin ongelmaan konkreettisesti, kun löysin Metropolian kirjastosta mainion kirjan:

Tage Hedberg (suom. Aimo Roth). Osoitinlaskenta : symbolinen menetelmä eli kompleksilukujen käyttö vaihtovirtalaskuissa. 1. - 2. painos. Porvoo, WSOY, 1971.

Kirja on pedagogisesti erinomainen vaihtosähköpiirilaskujen oppikirja. Kirjasta ei ole otettu uusia painoksia. Harmi. Päätin lähteä selvittämään, olisiko kirja mahdollista julkaista uudelleen.

Kirjaa ei voi tuosta vain lähteä digitoimaan ja levittämään, koska tekijänoikeuslaki suojaa kirjaa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta. Koska Roth on suomentanut kirjan 1960-luvulla, hän on ollut silloin elossa, eli tekijänoikeudet raukeavat aikaisimmillaankin muutaman kymmenen vuoden päästä. Sama koskee ruotsinkielisen alkuperäisteoksen tekijää.

Ainoa laillinen vaihtoehto on siis lähteä metsästämään tekijänoikeuksien ja julkaisuoikeuksien haltijoita. Kirja-alallahan toimitaan niin, että kirjailija myy julkaisuoikeudet kustantajalle. Tällöin kustantajalla on yksinoikeus julkaista kirjaa. Jos kuitenkin kirja loppuu eikä kustantaja ota siitä uusintapainosta, saa kirjailija pyytäessään kaikki oikeudet takaisin itselleen. Ja pienen mutkan matkaan tuo se, että kirja on käännetty ruotsista suomeksi (jolloin suomentajalla on myös oikeudet suomennokseen). Minun pitää siis olla yhteydessä neljään tahoon:

• Suomalainen kustantaja (WSOY)
• Suomentaja (Aimo Roth)
• Alkuperäiskirjailija (Tage Hedberg)
• Ruotsalainen alkuperäisteoksen kustantaja (Liber)

Aloitin selvittelytyön. Tähän mennessä tapahtunutta:

• WSOY:lta kerrotaan, että kirjasta ei ole otettu uusintapainoksia ja suomennoksen tekijänoikeudet ovat palautuneet suomentajalle. Eli WSOY:n puolesta asia selvä.
  
• Aimo Rothista on vaikea löytää tietoa. Fonecta Finder ei löydä eikä Kopioston tekijähakemisto ja muutamasta Google-osumasta selviää, että hän on ollut Sähköinsinöörikillan kirjurina 1940-luvulla, joten hän on tällä hetkellä yhdeksänkymppinen, jos hän on elossa. Pelkään, että hän on kuollut.
• Ruotsalaiselta kustantajalta ei ole vastattu sähköpostiini.
• Tage Hedbergistä ei oikein löydy tietoa Googlella (tai löytyy, mutta selvästi eri henkilöstä). Pelkään, että hänkin on kuollut.
  

Jos tilanne on se, että sekä Tage että Aimo ovat kuolleita, niin silloin minun pitää saada molempien (kaikki) perilliset kiinni ja pyytää heiltä julkaisulupa. Just do it, eiks vaan? Yksi vaihtoehto on kylmästi julkaista kirja ja olettaa, että kukaan ei tule penäämään oikeuksiaan, mutta en pidä tätä reiluna menettelynä.

Kokonaan oman blogikirjoituksen voisi kirjoittaa siitä, miten tällaisen "hylätyn kirjan" hyödyntäminen saataisiin mahdolliseksi vaarantamatta tekijän oikeusturvaa?

P.S. Jos Aimon lapset lukevat tätä, pistäkääpä viestiä tulemaan (etunimi.sukunimi@metropolia.fi).