Vähän myöhemmin (yliopistolla töissä ollessani) pyörittelin itse Excelissä opiskelijoiden opintopistekertymiä ja sisäänpääsypisteitä. Niiden välillä oli jonkinlainen korrelaatio, mutta ei mitään selkeää tai merkittävää korrelaatiota. Scatterplot, jossa vaaka-akselilla olivat sisäänpääsypisteet ja pystyakselilla opintopistekertymä kahden ensimmäisen vuoden ajalta, näytti haulikolla ammutulta.
Nyt asiasta on tehty vähän perusteellisempaa tutkimusta Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksen lehdistötiedotteen mukaan
- ylioppilaskirjoituksissa ja lukiossa hyviä arvosanoja saaneet saavuttavat myös yliopisto-opinnoissaan korkeampia arvosanoja.
- Sen sijaan yliopisto-opintojen neljännen vuoden loppuun mennessä suoritettuihin opintopisteiden määrään lukion päästötodistuksen keskiarvolla oli vain kohtalainen yhteys.
- Ylioppilaskirjoitusten arvosanojen keskiarvolla ei ollut opintojen edistymiseen vastaavaa yhteyttä lainkaan.
- Valintakokeiden aineisto- ja kirjallisuuskokeissa keskimääräistä korkeampiin pistemääriin yltäneet saivat myös yliopistossa keskimääräistä parempia arvosanoja ja edistyivät opinnoissaan keskimäärin nopeammin.
- Lukion opintomenestys oli kuitenkin valintakokeiden tuloksia merkittävämpi opintomenestystä selittävä tekijä.
Lukiossa opiskeluun ei tarvitse käyttää aikaa kotona, jotta saisi hyviä arvosanoja. Se ei siis valmista yliopisto-opiskeluun, jossa itseopiskeluun menee helposti 30 tuntia viikossa. Yliopistossa kursseista ei pääse läpi vain istumalla luennolla ja kertaamalla muistiinpanot edellisenä iltana ennen tenttiä.
VastaaPoistaYlioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeisiin opiskelu sen sijaan valmistaa yliopisto-opiskeluun. Mielestäni pääsykokeissa ja ylioppilaskirjoituksissa menestyneillä ihmisillä on erilaiset tavoitteet. Ylioppilaskirjoituksissa menestynyt tavoittelee hyviä arvosanoja, joten hän ottaa vähemmän kursseja ja menee uusimaan niitä. Pääsykokeissa menestynyt ei välitä yhtä paljon arvosanoista, joten hän käyttää vähemmän aikaa joihinkin kursseihin, jolloin hänellä on aikaa suorittaa enemmän kursseja.
Jos henkilökohtaisena tavoitteena on valmistua nopeasti, se onnistuu helpommin jos tavoitteena ei sen lisäksi ole saada pelkkiä vitosia. Jos tavoitteena on päästä heti lukion jälkeen kiinnostavalle alalle opiskelemaan, se onnistuu helpommin, jos ei käytä paljon aikaa ylioppilaskirjoituksiin opiskeluun vaan opiskelee pääsykoetta varten. Pääsykoe karsii ne, jotka eivät panosta kumpaankaan hakutapaan.
Ylioppilaspapereiden hehkutuksen ymmärtäisi ehkä, jos kaikki suhtautuisivat niihin edes vakavasti. Itse en koskaan lukiossa töitä tehnyt, ja pärjäsin silti ihan mukavasti. Yliopistoon tullessa lukion tekemättömyys näkyi ehkä alkuvuosien lukutottumattomuutena, muttei kuitenkaan hitautena. Sanoisin että alkuopinnoissa arvosanat voivat korreloida lukiomenestykseen, mutta pääaineopinnoissa etumatka on auttamatta menetetty. Lisäksi toiset villiintyvät, kun ketään ei ole vahtimassa koulutöiden tekemistä. Toiset taas alkavat ottaa opiskelun tosissaan vasta, kun pääsevät yliopistoon. Näin kävi minullekin.
VastaaPoistaJatko-opiskelija
yo-kirjoituksethan olivat kielikoe, joten muilla aloilla korrelaatiota ei ole odotettavissa.
VastaaPoistaNaiset eivät ole älykkämpiä kuin miehet, joten yliedustus johtanee alakohtaisiin eroihin sen mukaan pärjääkö edelleen ahkeruudella vai vaaditaanko älykkyyttäkin.
Lukio on vielä niin koulumainen, että monelle se akateeminen vapaus on alussa aika angstia, toki tilanne normalisoituu, kun oppii tavoille. Yo-koe onkin enemmän stressinsietokoe joten siitä ei kannata ihan mielettömiä johtopäätöksiä vetää. Lukemaan ja opiskelemaan joutuu opettelemaan aika tavalla uudella itseohjautuvalla systeemillä. Siperia opettaa...
VastaaPoistaAki Puustinen, rehtori Muuramen lukio