Kirjoita kiinnostavasti!

Lukaisin kirjan Taina Uimonen: Kirjoita kiinnostavasti. Kirjaa on kehuttu jo niin monessa paikassa (Tietoviikko, Korpela, ...), että rupea kirjoittamaan kirja-arvostelua, vaan tyydyn referoimaan tässä parhaat tai ainakin itselleni hyödyllisimmät sitaatit kirjasta:

• Kun teet tekstiisi lainauksen, luota siihen. Anna lukijasi itse oivaltaa. Älä selittele lainausta tyyliin ihminen huokaa, nauraa, hehkuttaa, puntaroi, kauhistelee. Kun lainaus on hyvä, huokaus tai nauru löytyy itse lainauksesta. (s. 37)
• Vertaamisesta: ...tiedä mihin vertaat. Älä vertaa herätyskokoukseen, jos et ole koskaan ollut Herätysjuhlilla. Unohda tehonavetta, jos et ole käynyt tavallisessakaan. (s. 38)
• Kerro kiinnostavia lukumääriä: Tässä kirjassa on 150 177 merkkiä. Niiden kirjoittamiseen kului 33 päivää. Tuotteliaimmassa päivässä syntyi 9 231 merkkiä, laiskimmassa 398. (s. 40)
• Aloita kiinnostavasti: Älä aloita opettamalla lukijaasi. Opettamisella tarkoitan tekstin aiheeseen opettajamaisesti johdattelemista. (s. 54)
• Rikkaalla sanavarastolla, erityisesti adjektiiveilla saa tekstiä kiinnostavammaksi. Älä tyydy ensimmäisenä mieleesi tulevaan adjektiiviin. Valitse adjektiivisi tarkasti. Älä käytä aina samaa. (s. 69) ja Hae vaihtelua. Apua voit löytää synonyymisanastosta. Lue kaunokirjallisuutta. Tutki kuolleiden muistokirjoituksia. (s. 70)
• Kirjoita lyhyitä virkkeitä. Sivulla 88 on poiminta 100 vuotta vanhasta lehtikirjoituksesta, jossa on noin 30-sanaisia virkkeitä. Huh!
• Mistä löytää uusia ilmaisuja ja sanoja? Poimi roska ja tuunaa siitä tekstiisi jotain verevää. Vertausten ja kielikuvien saralla keskustelupalstat ovat todellinen aarrearkku. (s. 91)
• Synonyymisanastot voivat olla tekstillesi hyvästä, vaikka välillä mietinkin kuka onneton niitä oikein tekee. Maksetaanko jollekulle jopa palkkaa siitä, että hänen otteensa suomen kieleen on niinkin leväperäinen, että lopputuloksena on vain kolme synonyymiä sanalle talo? (s. 92) Touché!
• Leppuuta tekstiäsi. Pane aivosi ja alitajuntasi töihin ja tee välillä jotain hauskempaa. (s. 93) Eli älä rypistä väkisin, vaan huilaa, jos kirjoittaminen ei suju.
• Lue tekstiäsi ääneen. Jos sanat eivät sovi edes sinun suuhusi, niin minne ne sitten sopivat? Lopeta ajoissa. Liika tuhrustelu saattaa huonontaa tekstiäsi. (s. 94)
• Ole rehellinen, paljasta asiastasi tai itsestäsi jotain yllättävää. Epätäydellisyys on kiinnostavampaa kuin täydellisyys. (s. 101)
• Kirjoita simppelisti. Tavoittele puhekielen rytmiä. Yhdistä eri tyylejä ja sanoja ristiriitaisesti. Kirjoita yhtä, tarkoita toista. (s. 104)
• Ohjeen kirjoittamisesta: ohje toimii vain, kun sen kirjoittaa suoraan yhdelle lukijalle. (s. 107)
• Aloita tekstisi kiinnostavasti. Jos kirjoitat moottoriteiden rakentamisesta, älä aloita kertomalla, että ensimmäinen Suomen moottoritie valmistui vuonna 1962. (s. 113)
• Vinkkejä haastattelun tekemiseen (s. 114-117)
• Tee kotiläksyt, mutta saat myös kysyä tyhmiä. Haastattelun idea ei ole, että kaksi asiantuntijaa keskustelee keskenään.
• Suosi avoimia kysymyksiä. Sellaisia jotka alkavat kysymyssanalla. Kysymykset, joihin voi vastata kyllä tai ei, ovat huonoja. (Tämä on muuten asia joka opetetaan toimittajakoulutuksessa peruskurssilla :-)
• Tee havaintoja haastateltavasta ja ympäristöstä. Näistä on apua, kun kirjoittaa juttua.
• Usein haastateltava haluaa poistaa jutusta räväköimmät kohdat. Älä suostu, vaan sano, että juttu huononee.
• Vinkkejä esittelevän (verkko)tekstin tekoon (s. 121):
• Kirjoita sinä-muodossa.
• Älä määräile. Kirjoita ohjeet erikseen.
• Hyödynnä usein kysyttyjä kysymyksiä.
• Tee luetteloja, mutta älä liian raskaita luetteloja.
• Vinkkejä ohjeen tekoon (s. 122-124):
• Älä löperöitä ohjettasi (ajathan varovasti tai ajaisitko varovasti). Aja varovasti!
• Ryhdy heti ohjeistamaan. Älä selittele, miksi ohje on tärkeä tai miksi se on tehty.
• Vältä synonyymejä ja pronomineja. Toista sitkeästi.
• Ole jämäkkä mutta ystävällinen. Älä kirjoita asenteella "ei ne kuitenkaan tottele".
• Yleisimmät möhläykset ohjetekstissä:
• Samaan aikaan kuvataan toiminnan kulkua ja annetaan ohjeita.
• Ohjeet kerrotaan passiivissa, kun ei uskalleta käskeä.
• Vastaus mielipidekirjoitukseen (s. 126-129). Mielipidesivut ovat sanomalehtien luetuimpia sivuja. Valitse sanasi huolella. Älä lyttää toista: yleisön sympatiat saa ilkeilyn kohde. Empatia ja ymmärrys toimii. Tee viittaus alkuperäiseen kirjoitukseen lyhyesti: "Joku kirjoitti (HS 2.5.), että asia on näin."
• Blogipostaus ja kommentti (s. 130-134):
• Lukijalla on oltava mahdollisuus kirjoittaa blogiin oma kommenttinsa. Jos ei ole, teksti on nettikolumni, eikä blogipostaus.
• Blogin kirjoittajan eli bloggaajan on seurattava lukijoiden kommentteja ja vastattava niihin edes joskus.
• Offtopic: hienoa, että Uimonen puhuu bloggaajasta eikä blogaajasta. :-)
• Asioiden pyörittely, toisaalta niin, toisaalta näin -tyyliin ei sovi blogiin. Sano selkeästi ja tuo peliin oma persoonasi.
• Erotu muista. Jos enemmistö tykkää ja muutama suuttuu kirjoituksesta, se on onnistunut hyvin!
• Kirjoita rennosti, älä viimeistele liikaa. Blogin viehätys on sen rentoudessa.
• Kun kirjoitat kommentin, älä referoi postausta. Riittää, kun kerrot oman ajatuksesi.
• Tästä olen vähän eri mieltä. Pieni referointi tai sitaatti on hyvä, niin lukija tietää, mihin kommenttiin se vastaus oikein on.
• Mitä tehdä, kun tekstisi kohtaa vastarintaa? Mieti, onko kyseessä vähemmistön vai enemmistön mielipide. Ovatko kovaäänisimpien teksti-ihanteet aina ihan tätä päivää vai enempi peräisin oppikouluajoilta. (s. 135)

Joko kiinnostuit? Ei kun mars kirjakauppaan ja lukemaan. Paras kirjoittamisvinkkikirja mitä olen ikinä lukenut.