lauantai 15. joulukuuta 2012

Huonoimmat perustelut sähköisen oppimateriaalin vastustamiselle

Hesarissa viriteltiin taas muutama viikko sitten keskustelua sähköisistä oppimateriaaleista. Ensin lukiolainen halusi oppikirjoja sähköiseen muotoon, johon kustantajan edustaja heilutteli käsiään. Ja jotkut eivät vain tykänneet sähkövehkeistä.

Oikea syy sähköisten kirjojen jarruttamiselle on se, että niin kauan kun kukaan ei tee mitään, perinteiset oppikirjat tuovat jatkuvaa kassavirtaa kustantajille.

Yleisimmät tekosyyt, joilla sähköisiä oppikirjoja jarrutellaan, ovat:
Ensimmäinen argumentti on yleisin ja ehkä kaikkein absurdein. Se on sama kuin väittäisi, että koska vaikeaa sairautta sairastavaa potilasta ei pystytä kokonaan parantamaan, niin ei hänelle sitten kannata antaa kipulääkettäkään. Eli: on typerää ajatella, että koska hommat voidaan tehdä pian ehkä kymmenen kertaa paremmin ja hienommin, niin meidän ei kannata tehdä niitä kolmea tai viittä kertaa paremmin jo nyt.

Toinen argumentti on erikoinen, koska jo pelkkä pdf-kirja on luettavissa käytännössä kaikilla laitealustoilla. Ja koska ulkomaiset kustantajat (O'Reilly, Pragmatic Programmer) pystyvät pullauttamaan kirjansa moniin eri formaatteihin (mobi, epub, pdf, jne.) niin miksi suomalaiset eivät pystyisi?

Kolmas argumentti menee sarjaan käsittämätön tai corporate bullshit. HTML5:llä tehty interaktiivisuus - passiivisista pdf:istä puhumattakaan, pyörii kyllä vanhemmallakin koneella. Ja kun materiaali on kerran ladattu, ei verkkoyhteyden nopeudella ole väliä.

Perinteisen paperikirjan ongelmat ovat:
  • Koko ja paino. Lukulaitteeseen tai läppäriin (jota raahataan mukana muutenkin) mahtuu (kymmeniä)tuhansia kirjoja. 7 lukiokirjaa tai pari tuhatsivuista yliopistokirjaa ovat ikäviä raahattavia.
  • Edelliseen liittyen: kallis ja hidas jakelutie ja korkea kappalehinta. Sellumassan tekeminen, painaminen ja kuskaaminen paikasta toiseen maksaa. Sähköisen materiaalin jakelun rajakustannus on lähellä nollaa tai käytännössä nolla. Sähkökirjan voit ostaa keskellä yötä ja pääset lukemaan sitä heti.
  • Heikko päivitettävyys. Varsinkin oppikirjoissa on riesana painosten kirjavuus.
  • Tekstihaun mahdollisuus puuttuu. Sähköiseen kirjaan on helppo tehdä sanahakuja.
  • Interaktiivisuuden puute.
Jo pelkkä paperikirjan pullauttaminen pdf:ksi ratkaisee kaikki ongelmat paitsi viimeisen (interaktiivisuus). Miksi ei siis tehdä niin?

Mainittakoon vielä tasapuolisuuden vuoksi myös perinteisen paperikirjan hyvät puolet:
  • Nopea selailtavuus
  • Joissain tapauksissa halpuus. Pokkarin voi jättää mökin käymälään tai ottaa mukaan rannalle tai raksalle, 600 euron tablettitietokonetta ei mielellään.
  • Kirjat ovat osalle taideteoksia.
  • Säilyvä formaatti - jos kirja ei kastu eikä pala, se on luettavissa vielä 100 vuoden päästäkin.
  • Varsinkin lasten on helppo ja tehdä muistiinpanoja paperikirjoihin. Ja kyllä, minäkin tykkään mieluummin sutata niihin kynällä kuin käyttää sähkökirjan merkitsemistoimintoja.

12 kommenttia:

  1. Minun mielestäni kyllä PDF on mahdollisimman huono formaatti ruudulta lukemiseen. Esimerkiksi tekstin jako sivuiksi on ruudulla lähinnä häiritsevää. PDF on hyvä formaatti silloin, kun liikutellaan verkossa tekstiä, joka on tarkoitus tulostaa ennen lukemista.

    VastaaPoista
  2. Avoimen kirjan etu on siinä, että siitä voi tehdä version haluamaansa muotoon kun lähekoodi on saatavissa. Pienelle näytölle optimoidun PDF:n tai jonkun kehittyneemmän e-kirjamuodon.

    VastaaPoista
  3. HTML5 on tekniikkana paras, mutta olemassaoleva paperikirja on helpointa julkaista suoraan PDF:nä. PDF on myös levityksen ja arkistoinnin kannalta kätevämpi, kun koko opus on yhdessä tiedostossa.

    Nämä DRM-lähtöiset laitevalmistajien omat e-kirjaformaatit olisivat saaneet jättää syntymättä alunperinkin ja toivon hartaasti etteivät ne saa nykyistä enempää suosiota.

    VastaaPoista
  4. Sama ongelma kuin musiikkiteollisuudella. Ei uudelle tekniikalle, koska vanha. ;)

    VastaaPoista
  5. Paperiversio tai sähköinen ... ihan sama: SISÄLTÖ ja se, että siinä on ASIALLA painoarvoa merkitsee: onko sellaista, jota kannattaa opiskella?
    Vaikuttaa siltä, että pelkkä avoimuus ja sähköisyys ohittaa sisällön "rypyttömyyden"...

    VastaaPoista
  6. Haluaisin lisätä vielä yhden näkökulman tuohon hyvään analyysiisi. Kyllä sähköistä materiaalia varmaan olisi enemmän markkinoilla, jos olisi kysyntää. Suomalaiset koulut on niin huonosti varusteltuja muutamaa kokeiluyksikköä lukuunottamatta, ettei kysyntää ole juuri lainkaan. Kirjojen käyttö vaatisi sen että jokaisella oppilaalla olisi padi tai läppäri niiden lukemiseen.
    Viime keväänä oli oph mukaan vielä sellainen tilanne että lukioista lähes 40%:lla ei ole edes opettajille tarjota henkilökohtaista tietokonetta saati oppilaille. Suurin osa kouluista täällä toimii periaatteella että koulussa on tietokoneluokka tai vastaava määrä läppäreitä tunnille vietäväksi tai edistyneimmillä sama määrä Padeja oppilaille tunnille lainattavaksi. Niinkauan kuin oppilailla ei ole henkilökohtaista laitetta, suuri osa niiden käytöstä syö laitteiden toimimattomuus(yhteiskäytössä olevien laitteiden ongelma) sekä alkuun kuluvat rituaalit, yhteisöpalvelujen statuksen päivittäminen, sähköpostit ja sekä koulun ohjelmien uutistarkistukset. Sitten voidaan päästä asiaan, eli avaamaan oppikirja.
    Ainakin Tanskassa ja Englannissa on pari kuntaa hankkinut kaikille koululaisille Padin. Jos Suomessa halutaan vakavissaan ottaa sähköistä materiaalia hallintaan, olisi syytä tehdä sama. Se ei tulisi sen kalliimmaksi kuin nykysysteemikään. Säästöt tulevat paperista ja muiden tietokonelaitteiden hankinnoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Niinkauan kuin oppilailla ei ole henkilökohtaista laitetta, suuri osa niiden käytöstä syö laitteiden toimimattomuus(yhteiskäytössä olevien laitteiden ongelma) sekä alkuun kuluvat rituaalit, yhteisöpalvelujen statuksen päivittäminen, sähköpostit ja sekä koulun ohjelmien uutistarkistukset. Sitten voidaan päästä asiaan, eli avaamaan oppikirja."

      Tuosta olen vähän eri mieltä. Henkilökohtaiset laitteet voivat olla vielä ongelmallisempia edellä mainitsemiesi asioiden osalta. Yhteiskäyttöisten laitteiden etu on se, että tällöin voi sentään tietää mm. yhteiset polut, mitä kautta jokin löytyy, ja olla suht varma siitä, että tarvittavat ohjelmistot koneilta yhä löytyvät, oikein versioina. Opetusohjelmat tai näiden lisenssioikeudetkin voidaan päivittää keskitetysti. Henkilökohtaisten laitteiden kohdalla ei voi koskaan olla varma siitä, mitä jonkun peruskoululaisen kone pitää sisällään, ja mitä versioita, ja onko kone edes mukana, vai jäänyt jonnekin. Oppikirjatkin unohtuvat toisinaan kotiin, ja varmasti ihan samalla tavoin tabletitkin. Jonkinlainen pilvimäinen ratkaisu voi olla toki mahdollinen, ja jopa hyväkin tuollaisessa tapauksessa.

      Mutta jos järjestelmässä on henkilökohtaiset laitteet, joista osa on rukattu hyvin toisenlaisiksi kuin toiset, tuo tuottaisi monenlaista ongelmaa opetuksen käytännön järjestämiseen.

      Poista
  7. On niitä toisenlaisikin sähköisen oppimateriaalin tuotteita kuin pdf't jotka ovat lähinnä paperisen tuotteen suoraa siirtämistä sähköiseen muotoon.

    Esim. Simo Veistolan luotsaama E-Oppi on yksinomaan sähköisiin oppikirjoihin keskittyvä tuore kustantamo. Tuotteet ovat aika erilaisia kuin vain pdf:ksi muutetut vanhat kirjat. Sähköisyys mahdollistaa aika monenlaista havainnollistamista, mitä paperiset kirjat eivät ole mahdollistaneet.

    http://www.e-oppi.fi/blogi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttua juttua, ja Simo on entinen opettajani :-). Myös Otavalta on tulossa sähköistä oppimateriaalia Educa-messuilla. Tästä tämä lähtee!

      Poista
    2. so... where are those Otava e-books with "full interaction"? This http://www.otava.fi/oppimateriaalit/lukio/sahkoiset-oppikirjat/ ? Prices 20 or 40 for e-book? I'd be glad to buy my daughter few, but neither for this price nor they're available actually for 3rd class girl.

      Books should be sub-1-EUR (or few EUR in case of very good value), otherwise economy will pressure out books from family budget, by food and fuel prices.

      Sigh...

      Poista
  8. pdf on tosiaankin formaattina vähän raskas selailtavaksi opetustarkoituksessa. Muutenkaan nuo pdf-tiedostot eivät ole tarkoitettu oikein tämän ajan nuorille, jotka ovat tottuneet jo nopeaan selailuun ja tiedon etsintään, pelaamiseen ja siihen, että kaikki pitää saada tässä nyt ja heti.

    Onneksi nykyään on tarjolla paljon myös interaktiivisia oppimateriaaleja. Tosin niitä joutuu metsästämään usealta eri sisällöntuottajalta ja siitä on aiheutunut oppilaitoksellemme melkoinen vaiva. Sähköiset oppikirjat ja interaktiiviset oppimateriaalit pitäisi saada keskitetysti yhdestä paikasta hankituksi. Mielenkiintoiselta vaikuttaa Dikaios Cloud -palvelu, joka kokoaa eri sisällöntuottajien materiaalit yhteen ja tarjoaa ne suoraan oppilaitoksen verkko-oppimisalustalle. Educassa kuulin joltain opettajalta, että ainakin Hämeenlinnassa käyttävät tällaista palvelua ahkerasti. Onko kenelläkään tietoa mitä sisältöä Dikaioksen kautta on tarjolla? Onko Otavan materiaalia tai esim. e-opin.

    VastaaPoista
  9. Ruutua tuijotellaan koulussa 6-8 tuntia. Siihen päälle läksyt ruudun kautta. 40-50 tuntia viikossa, ylikin. Järjetöntä.

    VastaaPoista