Miksi suomalaislapset osaavat lukea?

Olin tänään mielenkiintoisessa seminaarissa Oppimisen haasteet - Challenges in Learning. Mielestäni parhaimman setin veti professori Heikki Lyytinen. Hän kertoi muun muassa, että suomalaislapsista yli puolet osaa lukea (siis vähän / hitaasti) kun he tulevat kouluun, mikä on kansainvälisesti poikkeavaa (suomenkieliset lapset päihittävät mm. portugalin, kreikan, espanjan, ranskan ja skottienglannin (?) puhujat). Kalvosatsissaan (jonka valikoituihin paloihin voit tutustua Flickrissä) hän kertoi syyksi mm. sen, että suomen kieltä kirjoitetaan samoin kuin sitä luetaan.

Kysyin, onko muita syitä, miksi Suomessa opitaan nuorena lukemaan. Tutkija sanoi, että syitä on varmasti satoja ja niitä ovat (suomen kielen loogisen ääntämyksen ja transparenssin*) lisäksi muun muassa:

• Kulttuurimme kannustaa erittäin paljon kirjoitetun materiaalin käyttöön (Our culture is very supportive using written material). Esimerkiksi televisio-ohjelmat tekstitetään, eikä dubata.
• Kulttuurissamme on pitkä perinne sille, että lukemaan oppiminen on itsestäänselvyys, olipa vanhempien tausta mikä tahansa. Taustana tällä on professorin mukaan (muun muassa) se, että lukutaito oli naimisiin pääsyn ehtona ennen vanhaan.
• Yleisöstä joku heitti vielä Aku Ankan (jonka avulla moni lapsi on oppinut lukemaan, mutta onhan Aku Ankka saatavilla muillakin kielillä :-).

Olisi mielenkiintoista nähdä vastaavanlaiset käppyrät:

• suomenruotsalaisista (suht samanlainen kulttuuri, mutta eri kieli)
• virolaislapsista (looginen kieli, mutta erilainen yhteiskunta)

Mitä muita syitä voi olla suomenkielisten lasten hyvälle lukutaidolle?

Aiheesta muualla / lue lisää:

• Lukimat
• Graphogame
• Grapholearn (the whole approach)

* Transparenssi = kielestä pystyy päättelemään sanojen merkityksiä. Esimerkiksi: jos tietää mikä on kirja, voi päätellä, että kirjasto = paikka, jossa on paljon kirjoja (vrt. patteristo, lipasto, tykistö, putkisto).