tiistai 13. marraskuuta 2012

Miksi suomalaislapset osaavat lukea?

Olin tänään mielenkiintoisessa seminaarissa Oppimisen haasteet - Challenges in Learning. Mielestäni parhaimman setin veti professori Heikki Lyytinen. Hän kertoi muun muassa, että suomalaislapsista yli puolet osaa lukea (siis vähän / hitaasti) kun he tulevat kouluun, mikä on kansainvälisesti poikkeavaa (suomenkieliset lapset päihittävät mm. portugalin, kreikan, espanjan, ranskan ja skottienglannin (?) puhujat). Kalvosatsissaan (jonka valikoituihin paloihin voit tutustua Flickrissä) hän kertoi syyksi mm. sen, että suomen kieltä kirjoitetaan samoin kuin sitä luetaan.



Kysyin, onko muita syitä, miksi Suomessa opitaan nuorena lukemaan. Tutkija sanoi, että syitä on varmasti satoja ja niitä ovat (suomen kielen loogisen ääntämyksen ja transparenssin*) lisäksi muun muassa:
  • Kulttuurimme kannustaa erittäin paljon kirjoitetun materiaalin käyttöön (Our culture is very supportive using written material). Esimerkiksi televisio-ohjelmat tekstitetään, eikä dubata.
  • Kulttuurissamme on pitkä perinne sille, että lukemaan oppiminen on itsestäänselvyys, olipa vanhempien tausta mikä tahansa. Taustana tällä on professorin mukaan (muun muassa) se, että lukutaito oli naimisiin pääsyn ehtona ennen vanhaan.
  • Yleisöstä joku heitti vielä Aku Ankan (jonka avulla moni lapsi on oppinut lukemaan, mutta onhan Aku Ankka saatavilla muillakin kielillä :-).
Olisi mielenkiintoista nähdä vastaavanlaiset käppyrät:
  • suomenruotsalaisista (suht samanlainen kulttuuri, mutta eri kieli)
  • virolaislapsista (looginen kieli, mutta erilainen yhteiskunta)
Mitä muita syitä voi olla suomenkielisten lasten hyvälle lukutaidolle?

Aiheesta muualla / lue lisää:

* Transparenssi = kielestä pystyy päättelemään sanojen merkityksiä. Esimerkiksi: jos tietää mikä on kirja, voi päätellä, että kirjasto = paikka, jossa on paljon kirjoja (vrt. patteristo, lipasto, tykistö, putkisto).

4 kommenttia:

  1. Pelivinkki: Sanataituri (iPad)

    VastaaPoista
  2. Vielä yksi syy hyvään lukutaitoon on Suomessa hyvät lukemaanopettelujärjestelyt (eli asiantuntevat opettajat!). Kun Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexian (JLD) (kts. esim. http://preview.tinyurl.com/a22pem2 ) viimeisetkin tulokset on nyt saatavilla on tavallaan liikuttavaa huomata että kaikista käytetyistä mittareista (psykofysiologisia rekisteröintejä, neuropsykologista arviointia, käyttäytymisen havainnointia, psykologisia testejä sekä vanhempien ja opettajien antamia lapsen kehitystä ja oppimisympäristöä koskevia tietoja) kaikkein luotettavin ennuste sille oppiiko lapsi lukemaan ensimmäisen kouluvuoden aikana on se kuinka paljon hän tunnistaa kirjaimia ennen kouluikää (kuva 7 ottamassasi kuvasarjassa). Tavallaanhan tämä on jollain tapaa triviaalikin havainto (ei voi lukea jos ei tunne kirjaimia) mutta silti sen käytännön merkitys on suuri. Jo viskarissa ja eskarissa kirjainten tunnistuksen kehitystä tulee seurata ja niiden lasten, joilla oppinen ei edisty tulisi saada systemaattista tukea jo esikouluiässä. Tähän onneksi käy Jyväskylässä kehitetyt pelit esim. Ekapeli-Eskari: http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli/ekapeli-eskari
    T. Päivi H.

    VastaaPoista
  3. Hmm. Eivätkös monessa muussa maassa tenavat ole kuluttaneet koulun penkkejä jo kauan siinä iässä kun suomalaislapset menevät ekalle luokalle? Vai onko tuossa vertailtu vain samassa iässä koulun aloittaviin?

    Tuntuu aika selvältä, että 6-vuotiaana koulun aloittavista pienempi osa osaa lukea kouluun mennessään kuin 7-vuotiaana aloittavista. Vai osaavatko suomalaislapset 7-vuotiaina kouluun mennessään lukea enemmän kuin jo koulua käyneet ikätoverit muissa maissa?

    VastaaPoista
  4. Tuli heti sama ajatus mieleen kuin ed.kommentoijalla, eli miten voidaan vertailla eri maiden kanssa kun lapset menevät eri ikäisinä kouluun?

    VastaaPoista