lauantai 19. heinäkuuta 2025

Tuomitun nimen julkaiseminen ja ”uhrin suojeleminen” – ei harhaanjohtamista vaan todennäköisesti oudon JSN:n päätöksen tuotos

Somessa tuli vastaan Ivan Puopolon lyhyt video, joka on otsikoitu Nyt on Hesarissa röyhkeää yleisön harhaanjohtamista – Iltalehden uutinen paljastaa totuuden! Video on kahdeksan minuutin pituinen ja äkkiä katsottu, ja sisältö on lyhyesti referoituna:

  • Hesari uutisoi Turussa tapahtuneesta lapsenraiskauksesta (Lapsenraiskaaja uhkasi leikata uhriltaan korvan ”perättömistä” puheista)
  • Hesarin uutisessa sanotaan ”HS ei julkaise miesten nimiä alaikäisten uhrien yksityisyyden suojelemiseksi.”
  • Iltalehti uutisoi samasta rikoksesta (14-vuotias karkasi kaupungille heti kun äiti nukahti – Raiskattiin samana yönä veitsellä uhaten)
  • Tässä Iltalehden uutisessa kerrotaan toisen tekijän nimi sekä se seikka, että kumpikin tuomittu on Irakin kansalainen, mutta he ovat asuneet jo jonkin aikaa Turussa.
  • Puopolon mielestä nimen salaaminen vielä menee uhrien suojelemismielessä, mutta ei ole mitään perusteita sille, että miehistä kerrotaan vain turkulaisuus, mutta irakilaisuus jätetään kertomatta.
  • Tämä on Puopolon mielestä aktiivista yleisön harhaanjohtamista. Se ei olisi sitä, jos miehistä ei olisi kerrottu edes sitä turkulaisuutta.

Ottamatta kantaa tuohon harhaanjohtamisen aktiivisuuteen* (tai tahallisuuteen), minua vaivasi enemmän tuo nimen julkaisematta jättäminen uhrin yksityisyyden suojelemiseksi. Miksi HS päätyi tähän ratkaisuun, mutta Iltalehti ei?

Jos seksuaalirikoksessa tekijä on vaikkapa uhrin isä ja tämä kerrotaan tai käy muuten ilmi uutisesta, on itsestään selvää, että tekijän nimen julkaiseminen paljastaa myös uhrin henkilöllisyyden, ja täten tekijän nimi jätetään kertomatta – ja näin on tehtykin vuosikausia, ellei jopa vuosikymmeniä.

Miksi juuri Hesari sensuroi nimen ja taustan? Tapaus tuo välittömästi mieleen tuoreehkon JSN:n langettavan päätöksen, jossa Helsingin Sanomille tuli sanomista siitä, että raiskaajan nimen julkaiseminen vaaransi uhrin yksityisyyden suojan. Koko päätös 9103/UL/24 on luettavissa JSN:n sivuilla:

Kantelun mukaan osa uhrin tuttavista tiesi ennen jutun julkaisua pintapuolisesti tapahtumasta, mutta hän ei ollut halunnut kertoa siitä yksityiskohtia, jotka olivat nyt julkisesti kaikkien luettavissa. Kantelija katsoo, että arvio uhrin yksityisyyden suojelusta oli mennyt lehdessä pahasti pieleen.

ja

Yksi näistä oli entiseen puolisoon kohdistunut raiskaus, jota kuvailtiin jutussa yksityiskohtaisesti. Kantelun mukaan uhrin lähi- ja tuttavapiirissä kaikki ne, jotka tunsivat tämän ex-puolison, pystyivät päättelemään jutusta uhrin henkilöllisyyden ja saivat näin tietää, mitä hänelle oli tapahtunut.

En tunne sen enempää tekijää kuin uhriakaan, mutta:

  • Jos uhrin tuttavat tiesivät tapahtumista edes pintapuolisesti, heistä löytyy aina joku utelias, joka tilaa sen käräjäoikeuden tuomion. Uhrin nimi niistä on seksuaalirikoksissa yleensä mustattu, mutta jos (ja tässä tapauksessa kun) tekijän nimi on tiedossa, sen saa sähköpostilla käräjäoikeuden kansliasta, ja siinä on vielä enemmän yksityiskohtia kuin mitä lehteen päätyi.
  • Jutussa ei mainittu, että tekijä oli ex-puoliso, siinä puhuttiin vain ennestään tutusta.
  •  Lehden toimituksessa ei voida mitenkään tietää, millaisen tarinan tapahtumainkulusta uhri on kertonut kavereilleen. Tämä pätee aivan kaikkiin rikoksiin.

Oma veikkaukseni on, että tähän tuoreeseen Puopolon käsittelemään Hesarin "sensurointipäätökseen” on myötävaikuttanut juurikin tämä JSN:n päätös. Koska toimituksessa on käytännössä mahdotonta tietää, mitkä yksityiskohdat tekevät uhreista tunnistettavan heidän kaveripiirissään, yksityiskohtien sensurointi menee hakuammunnaksi, joka vaarantaa tiedonvälityksen luotettavuuden eikä auta edes uhreja, koska aina joku sen tuomion haalii tuomioistuimen kansliasta.

Tässä JSN:n ratkaisemassa tapauksessa kävi vielä nurinkurisesti niin, että JSN:n ratkaisun myötä tuli yleisön tietoon parisuhde sekä se, että uhri oli ilmeisesti kertonut tapahtumista kaveripiirille jotain muuta kuin mitä tuomiossa lausuttiin. 


--

Hesari yleensä julkaisee johdonmukaisesti vakavien rikosten tekijöiden nimet, olivatpa he turkulaisia tai irakilaisia, mutta silti (tai oikeastaan sen takia) olisi mielenkiintoista kuulla toimituksen kannanotto tähän päätökseen.

P.S. Puopolon pointti ”jonkun toimituksessa tekemästä” (kohta 1:15) on myös hyvä muistaa. Jutun kirjoittajaksi nimetty toimittaja ei aina päätä otsikosta ja juttuun voidaan tehdä pieniä ja joskus isompiakin muutoksia toimituksessa niin, että ne menevät alkuperäisen kirjoittajan nimiin.

perjantai 4. heinäkuuta 2025

Missä Amex käy ja missä ei?

Hankin Amexin luottokortin koska se oli ainoa tapa saada lentoyhtiöriippumaton fast track -turvatarkastus (tai no, toinen tapa on diplomaattipassi mutta sen hankkiminen on isompi homma) ja matkustan paljon työn takia (enkä ole niin iso herra että asiakas maksaisi bisnesluokan liput – joihin fast track kuuluu luonnollisesti).

Yleinen pohdinnan aihe kyseistä korttia harkitsevilla on se, missä sillä pystyy maksamaan. Koska edellinen löytämäni kirjoitus tästä aiheesta on toistakymmentä vuotta vanha ja firmat kertovat sivuillaan tosi heikosti kelpaavista maksutavoista (sen huomaa vasta kun korttimaksu epäonnistuu), tässä pieni lista omista kokemuksista. Lyhyesti: Amex käy aina "paremmissa" ravintoloissa, isoissa kaupoissa (poikkeus: Lidl) ja aivan pienissä putiikeissa jotka käyttävät SumUpia ja Zettleä. Keskikokoisissa firmoissa (Tokmanni, Friends&Brgrs) ei yleensä käy. Yrittäjävetoisissa ketjuliikkeissä (franchising) on jopa vaihtelua ketjun sisällä: esimerkiksi Nihtisillan mäkkärissä Amex ei käy, mutta Sellossa käy. Sama koskee pieniä K-kauppoja, Perkkalla ei käy, Laaksolahdessa käy. Sähkötalon Robert's Coffeessa käy, Sellon Robert's Coffeessa ei ja niin edelleen. Yhdysvalloissa Amex tuntui käyvän kaikkialla paitsi Costcossa, samoin muutamassa Etelä-Amerikan maassa joissa olen käynyt, Amexin käymättömyys oli harvinainen poikkeus.

Alla kohtuu kattava muttei aukoton lista missä se on käynyt Suomessa ja missä ei. Listaa ei pidä pitää minään yleismaailmallisena totuutena, en ole testannut kaikkia Suomen autovuokraamoita jne.

Amex käy:

  • Prisma (ja ABC ja Alepa ym.)
  • Citymarket
  • Parkman
  • Stockmann
  • Finavian pysäköinti
  • Sanoma Media (Aamulehden tilaus ym.)
  • Applen App Store ja ulkomaiset nettisovellukset ylipäätään
  • Kaikki hotellit (Suomessa ja ulkomailla) joissa olen ollut paitsi Omenahotellit ja Kylmäpihlajan Majakkahotelli
  • HSL:n mobiilisovellus (paikan päällä lähijunassa käy vain Visa ja Mastercard)
  • VR:n ja Saksan VR:n mobiilisovellus
  • Kaikki pikkukaupat jotka käyttävät Zettleä tai SumUpia
  • Kaikki huoltoasemat joille olen päätynyt (Suomi/USA/Eurooppa)
  • Kaikki muistamani lounasravintolaa hienommat ravintolat Suomessa ja ulkomailla
  • TuAS-talon lounasravintola Otaniemessä
  • Hanko Sushi
  • Hesburger (ainakin ne joissa olen käynyt)
  • Baarit joihin turistien voi kuvitella osuvan (esim. Helsingin ja Tampereen keskustassa)
    • Ylipäätään paikat joihin turistien voi kuvitella osuvan Suomessa
  • Partioaitta
  • Kotipizza (kivijalka ja mobiilisovellus)
  • Finnkino
  • Verkkokauppa.com
  • Kaikki niin sanotun luksuskrääsän myyjät
  • Kaikki vaatekaupat joissa olen käynyt
  • Kaikki koskemetiikkakaupat joissa olen käynyt paitsi Lyko
  • Kaikki autovuokraamot
  • Finnair (Huom! Finnair on ainoa törmäämäni firma joka yrittää nyhtää lisämaksua Amexin käytöstä. Jos kuitenkin maksaa Apple Paylla, niin ei tule lisämaksua Amexin käytöstä.)
  • Patentti- ja rekisterihallitus
  • IKEA
  • HalpaHalli (kivijalassa käy, verkkokaupassa ei käy)
  • Gigantti
  • Pääkaupunkiseudun K-Raudat (yrittäjän päätettävissä, kuulemma Seinäjoella ei käy)
  • Plugit Finland, Liikennevirta (”Virta”), Fortum Charge & Drive (puhelinsovellukset)
    • Vielä 2024 syksyllä Amex ei käynyt Liikennevirralla, kannatti siis laittaa kohtelias palaute!

Amex ei käy (en toista tässä yllä mainitsemiani poikkeuksia, tyyliin Lyko):
  • Tokmanni
  • Puuilo
  • Omaposti
  • Tukes (ilmeisesti koskee kaikkia suomi.fi -maksuja)
  • Ruutu.fi
  • Iso läjä pikkukauppoja – Kustavin savipajasta Jokioisten leipään – joissa on tämä Verifonen maksupääte (joka muuten löytyy isoistakin kaupoista mutta niissä on sitten Amexin kanssa sopimus)
    • Kustavin savipajan yhteydessä olevaan hopeakoruliikkeeseen jolla oli Zettlen (tai SumUpin, en muista kumpi) pääte sen sijaan kelpasi.
  • Aimo Park ja eParking (syy miksi lopetin jälkimmäisen käyttämisen kokonaan)
  • Classic pizza
  • Espresso house
  • Revolut
  • Mobilepay
  • Power (se kodinkoneliike)
  • Masku
  • Taloon.com
  • Nysse (Tampereen joukkoliikenne)
Sitten on kummallisia paikkoja: Tector jossa käy Visa, Mastercard ja Discover (!!!) muttei Amex, ja Helsingin hovioikeuden välipala-automaatti jossa käy Visa, Mastercard, Discover ja Diners muttei Amex. Ylipäätään tuntuu, että maksutapavaihtoehtoja ei ole välttämättä edes putiikissa ajateltu, on vain otettu joku paketti mitä kassajärjestelmäfirma on tarjonnut.

Kansainvälisestä kelpaamisesta voisi kirjoittaa pidemmänkin jutun, mutta esim. Islannissa Amex ei käy juuri missään muualla kuin huoltoasemilla, fine dining -paikoissa ja hotelleissa, sama koskee Taiwania (Taipei, maaseudulla tilanne tuskin erilainen). Kummallisin korttikokemus oli Uruguayssa, jossa yhdessä kahvilassa lähimaksu toimi vain MasterCardilla (Visalla piti syötää sirukortti) ja tosi monessa paikassa Amexista piti lukea magneettiraita (en edes muista että olisin kymmeneen vuoteen käyttänyt magneettiraitaa missään muualla), sirukortti toimi vain Visalla ja Mastercardilla. 

Apple Payn kelpuuttaminen ei ole tae Amexin kelpuuttamisesta, netissä eikä kivijalassa. Nettiostoksilla Apple Pay kertoo selvästi, jos Amex ei käy, ennen maksun yrittämistä jo.

Miksi sitten Amexia hyväksytään harvemmin kuin Visaa ja Mastercardia? Yleisin kuulemani selitys on suurempi palkkio. Näistä löytyy tietoa niukasti (ja suurilla firmoilla on neuvotteluvoimaa palkkion suuruuteen, Kaken grillikioski maksanee enemmän kuin Lidl), mutta esimerkiksi:
  • SumUpilla oli muistikuvani mukaan 2,7 % kiinteä palkkio, mutta ilmeisesti kilpailu on koventunut kun nyt 4.7.2025 katsoessani se on vain 1,49 % (klik, klik). Tai sitten muistin väärin.
  • Zettlellä palkkio on (kaikille korteille mukaan lukien Amex) 1,95 %.
  • Paytraililla on ainakin nettikauppoihin parikin hinnoitteluvaihtoehtoa (+ neuvoteltavat jos kauppa on iso), toisessa provikka on molemmilla (Visa/MC sekä Amex) sama 3,25 % ja toisessa Visa/MC on 2 % ja Amex 3 %. Apple Paylla provikka on molemmille sama. Ehkä tämän takia Finnairillakin ei tule lisäkuluja Apple Payn käytöstä, se kun on yhtä kallis millä kortilla tahansa?
Itse myyn vain yritysasiakkaille ja perinteisesti laskulla, eli minulla ei ole kokemusta siitä, mitä kuluja tai byrokratiaa tähän vielä liittyy yrittäjän puolelta.

Edit 5.7.2025 lisätty muutama firma palautteen perusteella.
Edit 13.7.2025: korjattu "Amex käy K-Raudassa" => riippuu kauppiaasta, eli sama kuin K-Marketeissa
Edit: 15.7.2025: en tee enää editointimerkintöjä yksittäisistä lisätyistä firmoista, pidän tätä ajan tasalla ehtimiseni mukaan