Leffankatselun "huima" sähkönkulutus nostaa taas päätään

Helsingin Sanomat julkaisi eilen 28.12.2022 uutisen, jossa käsiteltiin kodin sähkövimpainten kulutuslukemia. Uutinen loppuu lauseeseen (lihavointi minun):

Kahden tunnin mittaisen elokuvan katsominen 4K-tasoisella kuvalla mobiililiittymän kautta lisää mobiiliverkon sähkön kulutusta saman verran kuin saunan lämmittäminen.

Sanamuoto antaa ymmärtää, että kun pistän 4K-rainan pyörimään, sen ympäristövaikutus on sama kuin jos pistän kiukaan lämpenemään. Tämä ei pidä paikkaansa.

On totta, että juuri mobiilidatayhteys on koko toimituksen pahin sähkösyöppö. Kirjoitin tästä jutun viime syyskuun Skeptikko-lehteen (3/2022) – lehti on printtilehti, mutta voit ladata jutun käsikirjoituksen täältä (docx).

Sähkösyöppöys liittyy siihen, että ennen 5g-aikaa energiatehokkuus ei ollut kovin tärkeä suunnittelukriteeri tukiasemissa, ja miksi olisikaan ollut, koska sähkö oli puoli-ilmaista. Maaseututukiasema kuluttaa sähköä muutaman kilowatin teholla 24 h/vrk, oli leffankatsojia tai ei. 5g-tukiasemassa on paremmat virranhallintaominaisuudet, mutta sellainenkin kuluttaa täysillä huutaessaan 10 kilowatin tehon.

Suuriin kulutuslukemiin päästään, kun lasketaan teleoperaattorien sähkönkulutus ja jaetaan se siirretyllä datamäärällä:

• Ficomin verkkosivujen mukaan vuonna 2020 teleoperaattorit käyttivät sähköä 689 GWh ja siirsivät dataa 3198 miljoonaa gigatavua, eli kulutukseksi saadaan 215 Wh/Gt eli 0,215 kWh/Gt, joka on sitten sivuilla pyöristetty arvoon 0,22 kWh/Gt.
• Traficomin verkkosivuilla pari viikkoa sitten julkaistujen tietojen mukaan vastaava lukema on vuodelle 2021 0,12 kWh/Gt, eli parempaan suuntaan on menty. Toisaalta siirretyn datan määrä kasvaa koko ajan, joskaan ei samaa vauhtia. Uusimmassa tilastossa on laskettu myös kiinteän liityntäverkon kulutus, se on vain 0,05 kWh/Gt.

Jos käytetään näitä keskimääräisiä lukemia (ja käytetään 4K-elokuvalle yläkanttiin olevaa tasalukua 20 Gt/tunti), voidaan toki laskea, että kahden tunnin leffa kuluttaa energiaa 40 Gt x 0,12 kWh/Gt = 4,8 kWh. Tuohon päälle vielä hilut runkoverkon, datakeskuksen ja oman tietokoneen/telkkarin sähkönkulutuksesta, niin ollaan ainakin samassa suuruusluokassa saunan kanssa.

Mutta väite, että ko. elokuvan katsominen lisäisi mobiiliverkon sähkön kulutusta tuolla määrällä, on perätön. 5g-tukiasema ei voi ottaa verkosta kuin 10 kW:n tehon, ja elokuvan 20 gigatavua tunnissa on 5,5 megatavua sekunnissa eli 44 megabittiä sekunnissa. Jos 5g-tukiasema on 10 gigabitin per sekunti kuituyhteyden päässä, se pystyy jakamaan elokuvaa 10000/44=220:lle katsojalle, jolloin tehonkulutus per nuppi on 10 kW / 220 = 45 wattia.

Jos elokuvan lataa kerralla omalle koneelle ja katsoo sitten, 40 Gt:n siirtäminen kestää 1 Gb/s 5g-liittymällä alle 10 minuuttia. Vaikka mobiilitukiasema rallattaisi minulle ja vain minulle 10 kW teholla (mitä se ei tee) 10 minuuttia ja olisin sen ainoa käyttäjä (mitä en ole), energiaa kuluu siltikin vain 1,7 kWh. 

Jotta elokuvan katsomisen voisi katsoa lisäävän kulutusta useilla kilowattitunneilla, tulisi yhden elokuvankatsojan toimenpiteen nostaa tukiaseman kulutusta muutamalla kilowatilla muutamaksi tunniksi. Tämä on epäuskottavaa, mutta asian tarkempi pyörittely vaatisi tietoa siitä, paljonko erilaisten tukiasemien kulutus vaihtelee käytön mukaan.

Koko keskustelussa harmittaa eniten:

• Suhteellisuudentajun puute. Muutama kilowattitunti on pieni energiamäärä ja monessa harrastuksessa (autoilu, ruuanlaitto tai vaikka se mainittu saunominen) saa menemään moninkertaisen määrän. Sama juttu elokuviin menemisessä tai (jo historiaan jääneessä) leffan vuokraamisessa. Ihmisen liikuttelu kuluttaa enemmän energiaa kuin datan liikuttelu.
• Se Aalto-yliopiston raportin varsinainen pihvi eli se, että nettisivuilla on paljon turhaa ryönää jonka liikuttelu lisää datamääriä, jää tämän "kissavideoiden katselu on ympäristörikos" -keskustelun jalkoihin.

Pelkästään mobiiliverkon olemassaolo syö sähköä. Se, miten tämä jyvitetään laskelmissa, on sitten monimutkaisempi asia. On totta, että jos kukaan ei käyttäisi mobiiliverkkoa, ei tarvittaisi tukiasemiakaan, ja silloin niiden tehonkulutus on 0 kilowattia.

Yritin saada ja moni muukin yritti saada HS:ää täsmentämään artikkeliaan, mutta viimeisen lauseen sanamuoto näyttää olevan ja pysyvän. Väite on levinnyt eteenpäin ainakin Verkkouutisissa, ja tätä kirjoitettaessa Afterdawn on tehnyt kriittisen jutun HS:n väitteistä.

Edit 29.12.2022 klo 10.43: HS:n artikkelia on päivitetty artikkelin mukaan kello 10.23 ja nyt sanamuoto on:

Aalto-yliopiston keväällä julkistaman tiedon mukaan kahden tunnin mittaisen elokuvan katsominen 4K-tasoisella kuvalla mobiililiittymän kautta lisää mobiiliverkon sähkön kulutusta saman verran kuin saunan lämmittäminen.

Tämä ei pidä paikkaansa. Ko. yliopiston tiedotteessa lukee seuraavasti:

Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla.

Eli tuossa on laskettu keskikulutuksilla, siinä ei sanota että elokuvan katsominen lisäisi mobiiliverkon sähkön kulutusta saman verran kuin saunan lämmittäminen. Toki jos kaikki katsoisivat päivät pitkät elokuvia mobiiliverkon yli, tulisi tukiasemiankin rakentaa lisää, mutta silti lehden väite on väärin.