Julkaisujärjestelmän kanssa on helppo sählätä

Mediassa on puitu tapausta, jossa Julkisen Sanan neuvoston päätös Halme-Hazard–tapauksesta vuoti julkisuuteen ennen aikojaan. Päätös vuoti Kalevan verkkouutisiin jo ennen, kun sille oli kopautettu nuijaa, eli teoriassa olisi ollut mahdollista, että langettava päätös olisi peruuntunut. Helsingin Sanomien mukaan "Kalevan uutisessa langettavan päätöksen perustelut olivat samat kuin Uimosen päätösesityksessä. Lopullisessa ratkaisussaan JSN perustelee ratkaisua hieman eri asioilla." Eli päätös oli hieman muuttunutkin, siitä versiosta, joka oli verkkouutiseen kirjoitettu.

Mielestäni tämä "moka" on saanut vähän liian suuret mittasuhteet. Kukaan ei pidä meteliä siitä, että MTV3:n aprillipila vuoti verkkoon ennen aikojaan (toimittaja huomasi vahingon heti ja poisti uutisen, mutta mobiilisivulla se on nähtävissä vieläkin). Eikä pitänyt siitä, kun Isoveli-palkintojen saajat lipsahtivat nettiin ennen aikojaan (Effin lehdistötiedote oli julkaisuvapaa kello 18.00, ja Digitodayn uutinen julkaistiin kello 16.11).

Miten tällaisia mokia sitten tapahtuu? Jos yksinkertaistetaan, niin mahdollisuuksia on kolme

• toimittaja ei huomaa, että tiedotteessa on embargo-kellonaika
• toimittaja unohtaa syöttää julkaisujärjestelmään julkaisukellonajan, jolloin järjestelmä päräyttää uutisen verkkoon saman tien
• toimittaja vuotaa uutisen tahallaan, syystä tai toisesta

Veikkaan, että Digitodayn Isoveli-tapauksessa kysymys on ensimmäisestä vaihtoehdosta ja Kalevan Hazard-tapauksessa sekä MTV3:n Myllysilta-tapauksessa kyse on toisesta tapauksesta.

Jos joku ihmettelee, miksi Kalevan uutinen oli kirjoitettu pelkän päätösesityksen pohjalta, niin se johtunee uutiskilpailusta. Verkkouutismaailmassa (kuten journalismissa ylipäätään) on eräänlainen meriitti, jos saa uutisen ulos ensimmäisenä. Tämän takia formulakisoja, tärkeitä oikeusjuttuja ym. seuratessa uutisesta kirjoitetaan usein kaksi (tai useampi) versiota valmiiksi julkaisujärjestelmään. Ja sitten kun oikeussalissa tai valtakunnansovittelijan toimiston ovella oleva vahtiva toimittaja soittaa, asianmukainen uutinen päräytetään verkkoon ja sitä täydennetään niin pian kuin mahdollista.

Kun uutisia kirjoitetaan etukäteen ja uutisen lipsahdukseen riittää pelkkä hiiren sohaisu väärään paikkaan, ei ole mitenkään ihmeellistä, että tällaisia vahinkoja sattuu.

Link or it didn't happen!

Uusi Suomi uutisoi, että vihreä poliitikko Husein Muhammed haastaa Jussi Halla-ahon. Husein on kirjoittanut blogiinsa vastaväitteitä Halla-ahon väitteisiin.

Kirjoitus on asiallinen mutta siitä puuttuu olennaisin: linkit lähteisiin. Jos lähdetään haastamaan toisen tekstiä, niin väitteet jäävät käytännössä pelkän uskottavuuden varaan, jos niihin ei linkitetä.

Tietenkin maahanmuuttokritiikkiä tai maahanmuuttokritiikin kritiikkiä tosissaan harrastavat osaavat kaivaa tiedot tilastokeskuksen, sisäministeriön tai maahamuuttoviraston nettisivujen syövereistä, mutta tavallisella lukijalla, joka käyttää sivun lukemiseen minuutin tai kaksi, ei ole aikaa eikä kiinnostusta lähteä tekemään faktatarkistusta.

Eikä tavallisen lukijan sellaista pidä tehdäkään: viitteiden laittaminen helposti löydettävään muotoon on tekstin kirjoittajan tehtävä.

Sama linkittämisen osaamattomuusongelma koskee mediaa: mielestäni uutisissa pitäisi aina linkittää alkuperäiseen lähteeseen, jos se on mahdollista. Ja yleensä se on mahdollista, varsinkin numerotietojen ynnä muiden osalta. Uusi Suomi osaa linkittämisen välttävästi, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomat ei ollenkaan.

Yleinen syy linkittämisen pois jäämiseen lienee laiskuus. Kun kirjoitus on paketissa, niin tekee mieli julkaista se ja lähteä muihin hommiin. Linkkien lisääminen tähänkin kirjoitukseen taisi viedä viitisen minuuttia, ja oli tylsää.

P.S. Uuden Suomen uutinen linkittää Huseinin väärään blogipostaukseen. Husein kertoo vahingossa jättäneensä kommentointimahdollisuuden pois päältä ja Uuden Suomen blogipalvelussa sen kytkeminen päälle on sitten vissiin mahdotonta tai hankalaa jälkikäteen, joten Hussein on julkaissut saman kirjoituksen uudestaan.

P.P.S. Kuka opettaisi Uudelle Suomelle, että "tästääminen" (mallia lue blogikirjoitus tästä ja toinen tästä) on hieman pöljää. Paitsi että se näyttää typerältä ja on helposti vältettävissä, se syrjii esimerkiksi sokeita, joiden puhesyntetisaattori ryhtyy hokemaan tästä, tästä, tästä, kun näkövammaisparka pyytää syntikkaa listaamaan kaikki sivun linkit.

P.P.P.S. Sama arvostelu lähteiden esittämisestä koskee myös Halla-ahoa, hänen vastineestaan puuttuu linkitys ainakin osaan lähteistä.