Wikipedia lähteenä copy-pastejournalismissa

Wikipedia ei sovi lähteeksi esimerkiksi tieteellisiin artikkeleihin, mutta se on kätevä työkalu esimerkiksi journalisteille, kun aloittaa tiedonetsinnän. Suora copy-pastaaminen lähdettä mainitsematta sen sijaan ei ole hyvää journalismia. Esimerkkinä MTV3:n uutinen:

Jussi Halla-aho sävähdyttää uuden Image-lehden haastattelussa haukkumalla kaupunginvaltuuston jäseniä termillä, josta kollegat voisivat loukkaantua pahemman kerran.

Halla-ahon mukaan kaupunginvaltuustossa ei voi keskustella ja hän nimittelee jäseniä ikävällä sanalla. Provosoivasssa haastattelussaan valtuutettu toteaa, että "maahanmuuttoon liittyvät ajatukset on niillä (valtuutetuilla) kiteytynyt viiteen kuuteen lauseeseen, joita ne rupee luuppina toistamaan, kun siitä kohdasta kutitetaan".

Halla-aho on helsinkiläinen poliitikko ja blogikirjoittaja, joka on tullut tunnetuksi maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa arvostelevilla kirjoituksillaan. Syyskuussa 2009 Halla-aho tuomittiin 30 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta blogitekstinsä perusteella. Halla-aho kiistää syyllistyneensä rikokseen ja aikoo valittaa asiasta hovioikeuteen.

(MTV3)

Näin varmaan oli syyskuussa. Käräjäoikeuden päätöksestä on pitänyt valittaa jo ajat sitten, jos siitä aikoo valittaa. Esimerkiksi lyhyellä puhelinsoitolla olisi saanut tietää, onko Halla-aho valittanut tuomiostaan vai ei.

Kokonaan oma lukunsa on, että viimeinen kappale on suora copypaste Wikipediasta. Lukijan kannalta viisasta olisi linkittää lähteeseen, ja vähintäänkin kohteliasta olisi mainita lähde.

Jos minulta kysytään, niin linkittäminen saisi olla yleisempääkin. Osa verkkomedioista varustaa artikkelinsa linkeillä kiitettävästi tai vähintään riittävästi. Se on hyvää palvelua lukijoille.

Kertokaa minulle yksikin hyvä syy, miksi uutistekstiin ei laittaisi linkkejä? (Linkit voivat vanhentua, se on yksi "syy", muttei riittävä.)

Lyökö Twitter itsensä läpi Suomessa Sello-ammuskelun jälkeen?

Vuonna 2009 lehdissä on satunnaisesti kirjoiteltu, että mikroblogipalvelu Twitter ei ole saavuttanut Suomessa samanlaista suosiota kuin ulkomailla (Iltalehti, It-viikko, Tietoviikko).

Oma, täysin mututuntumaan perustuva arvioni on, että suomalaiset eivät jaksa roikkua ja/tai päivittää statustaan useampaan paikkaan. Facebook saavutti suursuosion niin maailmalla kuin Suomessakin. Twitter rantautui Suomeen myöhemmin, ja kaikilla oli jo FB-tili, eivätkä suomalaiset nähneet syitä, miksi kirjautua toiseen samankaltaiseen palveluun.

Twitterin pääero Facebookiin nähden on, että siinä, missä Facebookissa pidetään yhteyttä ystäviin ja kavereihin, Twitterin idea on (ymmärtääkseni) se, että sisältöä jaetaan täysin julkisesti. Pahin vihamiehesi voi seurata sinua Twitterissä, eikä siinä ole mitään kummallista.

Ensimmäisessä kappaleessa mainituissa uutisissa pidetään yhtenä syynä Twitterin epäsuosiolle sitä, että suomalaiset julkkikset eivät käytä Twitteriä. Tämä on varmasti ainakin osasyy. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon Twitter-seuraajia saisivat vaikkapa Matti Nykänen, Seppo Räty tai Matti Vanhanen. Edellyttäen tietenkin, että henkilöt jaksaisivat tweettailla riittävän usein riittävän hyviä sutkauksia.

Twitter näytti kyntensä uudenvuodenaattona tapahtuneessa kauppakeskusammuskelussa Sellossa. (Huomautus: ammuskelu tarkoittaa mielestäni umpimähkään räiskimistä, joten tässä tapauksessa kyseessä ei ollut ammuskelu vaan [joukko]murha). Tätä kirjoitettaessa Twitterin hakutoiminto ei suostu näyttämään kaikkia hakusanalla Sello tai Sellossa tehtyjä hakuja ("Older tweets are temporarily unavailable") joten en pääse tutkimaan asiaa lähemmin (vanhin tweetti minkä löysin haulla oli Espoon Sellossa oli ammuskeltu tänään klo 10:n jälkeen), mutta Ylen uutisten mukaan:

Niin ikään miniblogi Twitterissä on useita profiileja, jossa tapahtumia päivitettiin reaaliajassa heti ammuskelun tapahduttua. Osa ihmisistä seurasi tapahtumia muun muassa kotiensa ikkunoista tai lähialueilta ja raportoi sitä mukaa.

Eli jos tuon oikein ymmärsin, niin Twitterin kautta sai tietoa tapahtumista lähes välittömästi kun ampuminen alkoi (10.08), kun ensimmäinen mediauutisointi tapahtui vasta klo 10.37 (Iltalehti: Sellossa meneillään poliisioperaatio). Tässä joukkomurhassa oli sekin poikkeuksellinen piirre, että media ehti uutisoimaan asian neljä minuuttia ennen MuroBBS:ää (murolaiset uutisoivat sekä Jokelan että Kauhajoen kouluammuskelut ennen "virallista" mediaa).

EDIT 4.1.2009: Twitteristi Luotio tweettasi ensimmäisen kerran paikalta 10.29. Kiitos Arttu Silvast.

Twitterissä on ainakin oman silmäilyni mukaisesti paljon ihmisiä omalla nimellään, mikä lisää tweettien luotettavuutta tietolähteenä, ainakin verrattuna tavalliseen anonyymiin nettiöyhötykseen.

Itse olen "löytänyt" Twitterin vasta joululomalla. Tunnuksen olin toki kokeilumielessä perustanut aiemmin. Saa nähdä, jatkuuko innostukseni vielä lomien jälkeen.

Mihin Twitteriä voitaisiin Suomessa käyttää enemmän?

Twitter on "kuten Facebook, mutta julkisempi". Sinne kirjoitetaan sellaista, missä ei ole mitään salattavaa. Ulkomailla monella julkkiksella on oma Twitter-profiili, jota monet ihmiset seuraavat. Esimerkiksi Oprahilla on tätä kirjoitettaessa melkein kolme miljoonaa seuraajaa.

Julkkisten tweettien seuraaminen on viihdettä - tai riippuu julkkiksesta. Esimerkiksi Mikko Hyppösen profiilia seuraamalla saa ajankohtaiset tietoturvauutiset usein nopeammin kuin media ehtii uutisoida.

Twitter voisi sopia myös viranomaistiedotuksiin. Vaikkapa Verohallinto voisi tiedottaa uusista verosäännöksistä ja deadlineista Twitterillä.

Kaltaisellani taviksella ei ole mitään olennaista päivitettävää Twitteriin, ainakaan joka päivä. Silti minulla on "jo" 35 seuraajaa, joka on lähes puolet Johanna Tukiaisen seuraajamäärästä, joka on tätä kirjoitettaessa 86.

Kasvaako Twitterin suosio Sellon ampumatragedian jälkeen?

Twitter sai ainakin hieman ilmaista mainosta Sellon ampumatragedian uutisoinnissa. Aika näyttää, riittääkö se tekemään Twitteristä suositumman Suomessa. Vinkiksi Twitteristeille: hommatkaa kännykkäänne kunnollinen Twitter-asiakasohjelma. Symbianilla (Nokian älypuhelimet) toimivat ainakin Twibble (tietääkseni ainoa joka tukee gps:ää), Tweets60, Snaptu (joka toimii myös Facebook-clienttinä) ja Gravity. Androidille ja iPhonelle on myös hyvä valikoima ohjelmia. Webclientin kanssa ei tarvitse eikä kannata taistella. Ohjelmat ovat joko ilmaisia tai alle kympin hintaisia.



P.S. Ylen uutisen otsikko Sosiaaliset mediat ja keskustelupalstat heti ampumatapauksen kimpussa haiskahtaa ainakin minun nenääni hieman asenteelliselta. Ajankohtaisen tapahtuman "kimpussa" oleminen ei ole – enää nykyään – mikään toimittajien yksinoikeus.