Bitcoin ja kirjanpito - kirjanpitolautakunnan lausunto saapui tänään

Bitcoin-virtuaalivaluutan käyttö kirjanpidossa ja verotuksessa on herättänyt yrittäjissä jonkun verran epätietoisuutta. Verohallinnossa linjausta valmistellaan, mutta kirjanpitolautakunnasta linjaus tuli jo tänään. Tutustu kirjanpitolautakunnan lausuntoon.

Voit keskustella aiheesta blogin kommenttiosiossa tai vielä ehkä mielekkäämmässä paikassa eli Bittiraha-foorumilla.

Enkeli-Elisa 2.0?

Törmäsin sattumalta Julkisen sanan neuvoston päätökseen 4787/SL/12, jonka sisältö menee lyhyesti näin:

• Vaarojen Sanomat julkaisi paikannimiasiantuntijan (?) kirjoittaman jutun ”Paalasmaa – laakea rantamäki”.
• Viikkoa myöhemmin lehti oli julkaissut jutun ”Paalasmaa -juttu täyttä huuhaata”, jossa pahoiteltiin, että kirjoitus oli päätynyt lehteen, ja kirjoitus tuomittiin huuhaaksi mm. suomen kielen professorin haastatteluun nojaten.
• No tästähän ei paikannimiasiantuntija tykännyt, vaan teki kantelun Julkisen sanan neuvostolle.
• Julkisen sanan neuvosto antoi vapauttavan päätöksen.

Pienellä googlailulla selviää, että kyseinen herra on antanut lausuntoja muun muassa seuraavissa jutuissa:

• Nimi Parainen saattaa juontaa juurensa jopa kivikaudelle
• Huutjärvi oli majavajärvi
• Kalevalan ja Sammon salaisuudet avautuvat 
• ”Kalevalan sankarit olivat Baltian sotapakolaisia”

Kysymys: onko kukaan koskaan selvittänyt, onko tämän herran puheissa mitään perää, vai heitteleekö hän lausuntoja hihasta, ja ne menevät sukkana läpi mediassa kuten joutsenen selässä lentänyt kissa?

Holhouksen alaiset - 7 näkymää ylisääntelyn Suomeen

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi tänään raportin Holhouksen alaiset - 7 näkymää ylisääntelyn Suomeen (Matti Apunen, Kimmo Collander, Ilkka Haavisto, Antti Neimala).

Raportin kantava ajatus on, että jatkuvasti kasvava sääntely hidastaa taloudellista ja teknologista kehitystä. Esimerkiksi kiinalaiset rakentavat uuden tehtaan tai voimalaitoksen nollasta käyttökuntoon 21 kuukaudessa. Yhdysvalloissa lupien saamiseen, valituksiin ja rakentamiseen kuluu kymmenen vuotta.

(Sivuhuomiona todettakoon, että Yhdysvallat, jota usein käytetään esimerkkinä vapaasta markkinataloudesta verrattuna "sosialistiseen" Suomeen, on oikeasti todellinen byrokratian ja sääntelyn tyyssija.)

Raportissa ei väitetä, etteikö jotain sääntelyä pitäisi harjoittaa eikä liioin kiistetä, etteikö vähäosaisille pitäisi tarjota sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltopalveluja. Tulilinjalla on toteutustapa. Raportissa mm. vertaillaan erilaisia tapoja järjestää kaikille terveydenhuolto.

Mikä yliholhoamisessa sitten on pielessä? Seuraava sitaatti raportista kertoo olennaisen ymmärrettävällä tavalla:

Vapaus saada päättää elämästään koskee etenkin pieniä, arkisia ja henkilökohtaisia asioita. Se on tärkeämpää kuin tavallisesti tulemme ajatelleeksi, mikä on käynyt ilmi kerta toisensa jälkeen, kun vapaudet on riistetty.

Itäberliiniläiset nuoret uhmasivat keväällä 1987 neljänä iltana kommunistipuolueen yhden puolueen diktatuuria, aseistettuja vartijoita ja salaista poliisia vaatimalla, että muuri on purettava. Mikä sai nuoret protestoimaan?

Ei mikään ”iso” asia, kuten oikeus järjestäytyä ammatillisesti tai kannattaa jotain muuta poliittista puoluetta. Nuoret olivat vihaisia, koska heiltä olivat menneet sivu suun David Bowien, Eurythmicsin ja Genesiksen konsertit, jotka oli pidetty muurin toisella puolella, Länsi-Berliinissä.
Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin he olivat repineet Euroopan jakautuneisuutta symboloivan muurin yhdessä muiden berliiniläisten kanssa.

Sudanilainen toimittaja Lubna Ahmad al-Hussein pidätettiin heinäkuussa 2009 Khartoumissa sijaitsevassa kahvilassa siveellisyyslain rikkomisesta. Hänen rikoksensa: hänellä oli housut.

Al-Hussein kyseenalaisti julkiseesti housujen pitämisen rikollisuuden, vaikka uhkana oli saada 40 raipaniskua. Hän onnistui saattamaan lain naurunalaiseksi ja kääntämään huomion naisten oikeuksista käytävään taisteluun esimerkiksi sukuelinten silpomista vastaan. Naisten oikeus pitää housuja on sekin taistelemisen arvoinen asia ja symboloi tietysti vastarintaa kaikenlaista sukupuolierottelevaa lainsäädäntöä vastaan.

Kaiken kaikkiaan raportti on sujuvaa tekstiä, ja jopa viihdyttävää luettavaa - siitä pitävät huolen eri puolilta maailmaa esitellyt esimerkit holhoamisesta, aina Ruotsin "tanssilavaholokaustista" ja jazz-musiikin turmelevuudesta alkoholin kieltolain vaikutuksiin.

Opiskelija ja tekijänoikeus

Opettajille on tarjolla paljon materiaalia tekijänoikeusasioista. Mutta entä opiskelijoille? Tunkkasin tällaisen:



Lisälukemista:

• Opiskelijan teosten julkaisu verkossa
• Vetoomus luovien alojen opiskelijoiden tekijänoikeuksien puolesta
• Entä opiskelijoiden oikeudet tekemiinsä teoksiin?
• Tekijänoikeusneuvoston lausunto ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeuksista (TN 2001:10)

Avoimen datan sovellusidea: oma hintaindeksi

Virallisesti inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksillä, mutta tämä indeksi perustuu keskivertoihmisen kulutukseen. Lapsettoman ja autottoman kasvissyöjän "inflaatio" onkin erilainen kuin vaikkapa paljon autoaan (hyödyksi tai huviksi) käyttävän suurperheellisen. Idea: meillä on jo kivoja avoimeen dataan perustuvia palveluja, kuten Verokuitti, Velkakello tai Kansan muisti. Voisiko joku väsätä palvelun, josta voisi kliksutella kuukausittaiset menonsa, ja sitten palvelu näyttäisi, paljonko eläminen on kallistunut ajanjaksolla X.

Lukemaa voisi sitten verrata kuluttajahintaindeksiin.

Palvelu ehtisi mainiosti vielä kilpailuunkin.

Vetoomus toimittajille: hinta näkyviin!

Verovaroilla kustannetaan kaikkea kivaa, ja siinä ei ole sinänsä mitään väärää. Pidän reiluna, että työtön pääsee syöpähoitoihin ja yksinhuoltajan lapsikolmikko päiväkotiin.

Haluan kuitenkin, että veronmaksajilla on tieto siitä, mitä tämä lysti maksaa. Tällöin äänestäjän on helpompi puuttua mahdolliseen älyttömään tuhlaamiseen.

Media uutisoi mielellään kaikkia uusia kivoja verovaroilla tuotettuja palveluja, esimerkiksi:

• Yle Areenan ja Yle Elävän arkiston tarjonta opetuskäyttöön (aiemmin näitä ei saanut näyttää tunnilla)
• Digilupa käytössä kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 

Järjestöt tuskin ovat tarjonneet ko. lupia ilmaiseksi. Uutisissa ei silti puhuta mitään rahasta.

Työnantajani Metropolia maksoi jo viime vuonna Kopioston digiluvasta 53 000 euroa ja tietojeni mukaan aika harva meillä kyseistä lupaa hyödyntää.

Paljonko summa mahtaa olla kaikille yliopistoille ja ammattikorkeakouluille? Puhutaanko kuusi- vai seitsennumeroisesta summasta?