Pari mielenkiintoista startuppia ja työkalua

Bloggaan todella lyhyesti parista näppärästä firmasta & työkalusta. Esittelen todella lyhyesti - tutustu itse räpläämällä jokaista palvelua viisi minuuttia.

• Storybird: tee kuvakirjoja lapsellesi tai vaikkapa lapsen kanssa -ja lue onlinena tai tilaa ne painettuna. Lue myös toisen opettajan bloggaus aiheesta: Storybird: Providing a Tangible Outcome.
• Screenbird: helppo kuvaruutuvideonkaappausohjelma. Testasin, ja toimii, myös ääni. Ei vaadi edes rekisteröitymistä, ja videon saa ladata itselleen mp4:nä tai jakaa Screenbirdin omassa palvelussa. Ainoa miinus jonka huomasin, oli se, että ääkköset eivät toimi videon nimessä vaan muuttuivat kysymysmerkeiksi. Lisäksi äänitysnappulat näkyivät ruudulla ylänurkassa (miinus, tosin pieni sellainen). Hyvä puoli oli, että ohjelmalla oli mahdollista nauhoittaa myös osa ruudusta.
• Screenleap: Jaa kuvaruutusi reaaliajassa muille, ilman asentelua sun muuta hankalaa.
• Boundless: palvelu ei ole vielä auennut, mutta firman ideana on tuottaa laadukkaita avoimia (englanninkielisiä) oppikirjoja. Firma ylitti uutiskynnyksen, kun isot oppikirjavalmistajat haastoivat sen oikeuteen jo ennen kuin se oli julkaissut yhtään kirjaa.
• CaptionTube: Työkalu ja artikkeli ovat vanhoja, mutta helpottavat melkoisesti tekstitysten tekemistä Youtube-videoihin. Tekstityksen tekemisessä on kaksi vaihetta: tekstien keksiminen ja ajoitusten laittaminen.

Sitten on pari kivaa koulutus-startuppia ja palvelua:

• HY:n ohjelmointi-MOOCista kirjoitin jo aiemmin.
• Jos laadukkaat online-kurssit kiinnostavat, tutustu myös:
• Udacityyn
• Courseraan
• MITx:ään

Onko pilkka toimiva valistus- tai vaikuttamiskeino?

Luin pari viikkoa sitten Otso Kivekkään mainion bloggauksen, jossa hän kritisoi päättäjien reaktiota päiväkotilasten vanhempien mörköjen pelkoon. Pari sitaattia:

Päiväkoti Domuksen vanhempainyhdistys on esittänyt palautteessaan, että leikkipaikka säilytettäisiin Kramerinlehdossa, koska vanhemmat epäilevät lasten altistuvan säteilylle Juliuksenpuistossa. Puistojen läheisyydessä sijaitsee voimajohtoja.

...

Mittaustuloksista huolimatta päiväkoti on kieltäytynyt ulkoilemasta Juliuksenpuiston leikkipaikalla... Sosiaalivirasto vuokraa päiväkodin ulkoilualueeksi Domus-rakennuksen päädyssä olevan puistoalueen ja teettää sinne kustannuksellaan ulkoilu- ja leikkipaikan päiväkodin käyttöön.

Koko kirjoitus kannattaa lukea läpi, siellä kerrotaan kattavasti, että moisen "säteilyn" vaarallisuudesta ei ole mitään tieteellistä näyttöä, ja maan oma magneettikenttä on huomattavasti voimakkaampi. Silti huuhaa-pelkoa hoidetaan myötäilemällä sitä. Kivekäs esittää ratkaisuksi:

Sanon tämän nyt niin selkeästi kuin osaan. Demokratiassa kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, mutta mielipiteet eivät ole tasa-arvoisia. Osa mielipiteistä on aivan saatanan typeriä. Ne pitää selittää vääriksi ja niitä pitää pilkata, jotta ihmiset ymmärtäisivät niiden typeryyden ja luopuisivat niistä. Missään tapauksessa niitä ei tule hyväksyä tasavertaisiksi järkevien näkemysten kanssa

Selittää vääriksi, ehdottomasti kyllä. Mutta pilkata? Onko noin? Oman kokemukseni mukaan pilkkaaminen vain aikaansaa vastareaktion ja entistä lujemman uskomukseen takertumisen. Mikä on oikea ja toimiva keino vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin?

Microsoft: se on hydridiakku, eikä hybridiakku

Aina säännöllisesti törmään kirjoitusvirheeseen niin mediassa kuin puhekielessäkin: nikkelimetallihydridiakku kutsutaan nikkelimetallihybridiakuksi. Tämä virhe oli lipsahtanut jopa Mikrobitti-lehden akkuaiheiseen artikkeliin.

Akun nimi tulee vety-yhdisteestä (hydridi), eikä sekasikiöstä (hybridi). Koska sekä molemmat sanat ovat sivistyssanoja, joita ei muuten juuri esiinny arkikielessä, olen kauan ihmetellyt, mikä on tämän väärinkirjoituksen syntyhistoria.

Ja nyt uskon löytäneeni ratkaisun: Wordin oikoluku korjaa (jostain syystä) metallihydridin metallihybridiksi:

Ei näin! Oma kysymyksensä sitten on, mistä virhe on päätynyt Wordin oikolukuun.

P.S. Hybridiautot ovat tuoneet hybridi-sanan myös arkikieleen, mutta tuo kirjoitusvirhe on tuttu jo ajalta ennen hybridiautojen yleistymistä, 1990-luvulta.