Avoin lisensointi on uhka kustantajille... eiku!

Ryhmä suomalaisia ohjelmistoalan osaajia piti tammikuun lopulla oppikirjamaratonin, jossa he kirjoittivat ketterästä kehitystyöstä. Minulla oli kunnia osallistua yhteen suunnittelukokoukseen ja pääsin näkemään, että joukko koostuu todella kovan tason ammattilaisista. Ja jälkikin oli sen mukaista, lataa kirja ja tutustu.

Kirja julkaistiin CC-BY-lisenssillä, joka sallii vapaan käytön, kunhan tekijät mainitaan. Muun muassa oppikirjoja kustantava Finn Lectura teki todellisen like-a-boss-vedon: he nappasivat kirjan ja tekivät siitä kustannetun kirjan (tai ainakin oletan, että kustannustoimittaja vähän hinkkasi lopputulosta ennen kuin pistivät painoon). Kirjan Ketterää kehitystä voi ostaa

• paperikirjana, 39 euroa
• sähkökirjana, 9,99 euroa.

Kirja julkaistiin ilman minkäänlaista viestintää kirjailijoiden kanssa - kuten avoin lisensointi mahdollistaa. Saamieni tietojen mukaan kirjailijoiden vastaanotto on ollut positiivinen, hyvin lievää kritiikkiä on tullut siitä, että muutaman kirjailijan mielestä kirjan pitäsi olla vähän enemmän hierottu ennen julkaisua (veikkaan, että ovat vain itsekriittisiä).

Odotan mielenkiinnolla tuloksia, paljonko kirja myy (ja toivon, että kustantaja suostuu nämä tiedot kertomaan). Kirjan ilmainen saatavuus ei välttämättä syö myyntiä, jos kustantaja on onnistunut tuomaan lisäarvoa kirjaan.

Täsmennyksiä hybridi- ja sähköajoneuvojen pätevyysvaatimuksiin

Autoalalla on ollut epäselvyyttä sähköpätevyysvaatimuksista. Teimme tänään neuvottelukunnassa, yhdessä SETIn kanssa, seuraavat linjaukset:

• Myös autosähköalan perustutkinto (= se, minkä saa ammattikoulusta) kelpaa sellaiseksi tutkinnoksi, jonka kanssa riittää vain vuoden työkokemus pätevyystodistuksen saamiseksi. (Ilman tutkintoa työkokemusta vaaditaan 2 vuotta.)
• Kiinteistösähköalan sähköturvallisuustutkintoja (STT 1, 2 ja 3) ei hyväksytä autoalan rajoitetun sähköpätevyyden myöntämiseksi.
• Työkokemukseksi hyväksytään tavallisten ajoneuvojen sähköjärjestelmien (12 V / 24 V) parissa tehty sähkötyö, mutta tämän lisäksi hakijalla on oltava suoritettuna koulutus, jossa käsitellään autoalan sähköturvallisuustutkinnossa vaadittava asiasisältö. Tämän koulutuksen on oltava AKL-Sertifiointi Oy:n hyväksymän koulutuksen järjestäjän toteuttama.
• Perusteluna menettelylle on se, että halutaan, että henkilöllä on perustiedot korkeajännitejärjestelmän parissa työskentelystä. Toisin sanoen, koulutus korvaa korkeajännitejärjestelmäkokemuksen puutteen.

Koko linjaus löytyy SETI:n ja neuvottelukunnan tiedotteesta: autoalan S3-pätevyys 18.2.2013.

Taas onnistunut joukkorahoitus Suomessa - muista poiketa näyttelyssä

Lilja Tammisen ja Jalmari Eskelisen Komerot-hanke, joka kertoo syrjäytyneistä nuorista valokuvataiteen keinoin, sai kokoon - jo 6 päivää ennen deadlinea - vaaditun 2000 euron joukkorahoituksen:

Onnittelut! Rahoitus käytetään siis kirjan julkaisemiseen. Mikään ei estä osallistumasta vieläkin, kaikki raha varmasti kelpaa ja tulee tarpeeseen. Itse valokuvanäyttelyä ehtii vielä käydä katsomassa hiihtolomaviikolla, ja sehän ei edes maksa mitään. Näyttely on Forumin korttelissa aivan Helsingin keskustassa.

Pari poimintaa näyttelyvihkosta (eri nuorten tarinoista):

Uskon et mua on kiusattu koska jännityn heti enkä osaa pistää vastaan. Itsetuntoa en oo koskaan saanu rakennettua koska isä on tuhonnu sen aina.

Olin hyvä koulussa ja viihdyin siellä. Keskiarvo oli yli 9:n. Ala-asteella alettiin ekaa kertaa kiusaamaan - nimittelyä, ei fyysistä. Se paheni ala-asteen lopulle ja yläasteella pahana. 8. luokalla oon ekaa kertaa todennäköisesti sairastunu masennukseen. Syytin itse sukupuoliristiriitaa. Ysin jälkeen en jatkanut opintoja kahteen vuoteen. Sitten menin aikuislukioon ja kirjoitin ylioppilaaksi. Kaksi vuotta olen ollut kirjoilla yliopistolla mutta opintosuorituksia on ehkä 12 opintopistettä siltä ajalta.

Mä haluaisin ihmisten ymmärtävän, ettei nuoret ole laiskuuden takia työttömiä ja sairaita. Mä oon tehny kaikkeni työn ja avun etsimiseksi mutten ole siinä onnistunut.

Kannattaa tutustua. Komeroista tekee mielenkiintoisen se, että hankkeessa annetaan puheenvuoro nuorille itselleen, eikä vain ihmetellä tilastoja tai kuunnella viranomaisten lausuntoja.

Hankkeesta on uutisoinut mm. Yle.

Ajokorttiuudistus on oppikirjaesimerkki taitavasta lobbauksesta

Hesarin yleisönosastossa ja muuallakin on käyty vilkasta keskustelua ajokorttiuudistuksen mielekkyydestä. Uudistuksen pelätään tappavan opetuslupaopetuksen kokonaan ja nostavan ajokortin hintaa (minkä se on jo tehnytkin). Purevaa kritiikkiä uudistuksen taustoja kohtaan on tullut muun muassa Autoliitosta:

Autoliiton autokouluilta saamien ennakkotietojen mukaan opetuslupaopetuksen autokoulussa suoritettavan osuuden hinta nousee noin 700 eurolla eli lähes kolminkertaiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman hallituksen esityksen perusteluissa todettiin opetuslupaopetusten kustannusten nousevan 350-400 euroa, minkä perusteella eduskunta on asiasta päättänyt. Autokoulussakin suoritettavan ajokortin hinta nousee noin 300-400 eurolla.

Seura-lehden toimittaja oli penkonut uudistuksen taustalla olevan tutkimuksen rahoitusta ja uudistuksen mielekkyyttä:

Aivan pettämätön perustelu, jolla kustannuksista nuriseva kuluttaja lopullisesti lannistetaan, on liikenneturvallisuus. Se vaatii lisää ajotunteja, 2-osaisuutta, 3-osaisuutta ja maallikoiden hiipivää syrjäyttämistä ajokoulutuksesta, uudenlaisia harjoitteluratoja, verkko-opetusta. Kansanedustaja ostaa äänestäjilleen – äänestäjien omilla rahoilla – taas kerran tuota abstraktia liikenneturvallisuutta, jonka lähtökohta raadollisesti on pitkälti pelkkä autokoulujen bisnes. Vai kuvitteleeko joku, että piittaamattomuus, kaahailu ja liikennejuoppous häviää lisäämällä ajokokelaalle opetuskertoja ja hilaamalla ajokortin hintaa ylöspäin? Jos nämä lääkkeet oikeasti purisivat, vastuuttomuus ja asennevammaisuus olisi liikenteestä jo moneen kertaan loppunut.

Markkinaliberalismia kannattavan Mises-instituutin blogissa analysoitiin jo puolitoista vuotta sitten muutamaa ajo-opetuksesta tehtyä tutkimusta ja selvitystä:

Tulokset kenties kattavimmista aihetta sivuavista tutkimuksesta [1] ovat murskaavia: Yhteenvetona: käytännössä ei ole löydettävissä merkittävästi pienempää alttiutta onnettomuuksiin tai liikennerikkomuksiin niiden oppilaiden kohdalla, jotka osallistuivat ajo-opetukseen, verrattuna niihin, joille opetusta ei järjestetty.

Kyse ei ole mistään poikkeuksesta liikenneturvallisuustutkimuksessa, vaan olennaisesti joka ikinen asiallisesti tehty tutkimus osoittaa saman asian: autonkäytön ja liikennessääntöjen opetuksella on vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Joissain tilanteissa opetus saattaa jopa heikentää liikenneturvallisuutta. Esimerkiksi käynee esimerkiksi Norjassa (1979) ja Suomessa (1990) käyttöön otetut pakolliset liukkaanajon opetukset, joka lisäsivät liikenneonnettomuuksia [2]. 

...

Nuoremmat kuljettajat kuuluvat riskiryhmään monista ajo-osaamiseen ja liikennesääntöjen tuntemukseen liittymättömistä tekijöistä johtuen, sillä he ajavat useammin yöaikaan, humalassa, huonommilla autoilla ja niin edelleen. Yleisesti ottaen voidaan todeta suurimman syyn olevan ikään liittyvä huolettomuus ja elämänasenne, joihin voidaan ajo-opetuksella vaikuttaa vain vähäisessä määrin [3].

(Lähdeviitteet [1], [2] ja [3] löytyvät alkuperäisestä postauksesta.)

Totuutta etsiessä otin huomioon vielä sen vaihtoehdon, että Mises-instituutti olisi valikoinut tutkimuksia, joihin viitata. Näin ei kuitenkaan ollut asian laita - kaikki Google Scholarilla löytämäni tutkimukset näyttävät osoittavan samansuuntaista:

• The international literature provides little support for the hypothesis that formal driver instruction is an effective safety measure. It is argued that such an outcome is not entirely unexpected given that traditional programs fail to address adequately the age and experience related factors that render young drivers at increased risk of collision. (Lähde)
• This research evaluated the potential effectiveness of a multistage driver education program for novice drivers. This was done by comparing the safety experience of two groups of teenage drivers, one of which received additional instruction in a defensive driving workshop and another that did not. The statistical finding that the trained group recorded fewer citations does suggest some potential safety benefits for the supplemental driver-training course evaluated in this study. However, it remains unclear as to whether the training resulted in an immediate safety benefit. (Lähde)
• Formal driver education/training programs exist in almost all jurisdictions around the world. They are generally accepted as an efficient and effective means for learning to drive, and, more importantly, for learning to drive safely, although empirical evidence for safety benefits is lacking. Recently, there has been a heightened interest in driver education/training, largely as a result of the adoption of graduated licensing in a few jurisdictions in North America and elsewhere. These jurisdictions have effectively elevated the status of driver education/training by integrating it into the licensing system. Implicitly, this suggests that driver education provides safety benefits. This article provides a contemporary review of the value of driver education/training, particularly in relation to new licensing systems such as graduated ones. The article examines the safety benefits of driver education/training and considers the merits of integrating driver education/training programs with new approaches to the licensing of young drivers. (Lähde)

Tältä pohjalta päädyin kirjoittamaan Hesarin yleisönosastoon seuraavasti:

Mie­li­pi­de­si­vuil­la on käy­ty vil­kas­ta kes­kus­te­lua ajo­kort­tiuu­dis­tuk­ses­ta, jo­ka nos­taa ajo­kor­tin hin­nan pil­viin. Ai­heel­lis­ta kri­tiik­kiä on saa­nut eten­kin se, et­tä la­ki­muu­tos pe­rus­tuu Au­to­kou­lu­lii­ton ti­laa­maan ja ra­hoit­ta­maan "tut­ki­muk­seen". Tut­ki­mus­ta ei ole jul­kais­tu ver­tais­ar­vioi­dus­sa tie­de­leh­des­sä, jo­ten oi­keam­paa oli­si pu­hua mak­se­tus­ta sel­vi­tyk­ses­tä, ei tut­ki­muk­ses­ta.

Mi­tä sit­ten tie­teel­li­nen tut­ki­mus sa­noo ai­hees­ta? Tu­lok­set ovat kaut­ta lin­jan sa­mo­ja: muo­dol­li­nen ajo-ope­tus on te­ho­ton ta­pa vä­hen­tää nuor­ten on­net­to­muus­ris­kiä. Jois­sain ta­pauk­sis­sa ajo-ope­tuk­sen ke­hit­tä­mi­nen on li­sän­nyt hie­man tur­val­li­suut­ta, mut­ta ti­las­tol­li­nen näyt­tö on ol­lut sil­loin­kin heik­koa.

Pää­syy te­hot­to­muu­teen näyt­tää ole­van, et­tä nuo­ril­la lii­ken­ne­on­net­to­muuk­sien suu­rin ai­heut­ta­ja on asen­ne, ei tai­don puu­te. Asen­tee­seen taas on erit­täin vai­kea vai­kut­taa muo­dol­li­sel­la kou­lu­tuk­sel­la.

Ajo-ope­tuk­ses­ta saat­taa ol­la hie­man hyö­tyä joil­le­kin nuo­ril­le, mut­ta se pi­tää suh­teut­taa ko­ko jär­jes­tel­män kus­tan­nuk­siin al­kaen au­to­kou­lu­mak­suis­ta ja päät­tyen ve­ro­va­roin kus­tan­net­tuun lii­ken­neo­pet­ta­ja­kou­lu­tuk­seen.

Tie­teel­li­set ar­tik­ke­lit ajo-ope­tuk­sen vai­ku­tuk­ses­ta tur­val­li­suu­teen löy­ty­vät ny­ky­ai­ka­na hel­pos­ti in­ter­ne­tis­tä, esi­mer­kik­si Goog­le Scho­lar -ha­ku­ko­neel­la, ha­ku­sa­noil­la "d­ri­ver edu­ca­tion and sa­fe­ty". Po­lii­tik­ko­ja tie­de ei kui­ten­kaan kiin­nos­ta, jo­ten alan etu­jär­jes­tö vei ku­lut­ta­jia kuin päs­siä na­rus­sa.

Jos joku löytää vastakkaisia tutkimustuloksia tai etenkin vertaisarvioidun meta-analyysin, jossa on vedetty yhteen useiden tutkimuksien tuloksia, muutan käsitystäni.