Poliisi sähköalan ammattilaisena? Raumalaisen venehallin palosyytutkinnan tarina ja tuomio

EDIT 12.7.2018: Koska tapaus jäi kaivelemaan ("ei kai rikos- ja palosyyntutkinta voi olla noin kurjalla tolalla Suomessa"), tilasin myös sen tutkintaraportin käräjäoikeudesta. Siitä käy ilmi, että mitään ruuvimeisselimunausta ei ole tehty vaan kyse on tuomarin väärinkäsityksestä – mikä ei toki muuta lopputulosta ja muita mokia (esim. sitä että muita syttymissyitä ei edes yritetty tutkia). Kirjoitin aiheesta jutun Sähkö & Tele -lehden numeroon 4/2018 (sivut 40-41), voit lukea sen verkossa.

EDIT 2.1.2018: Lisätty maininta siitä, että tuomio jäi lainvoimaiseksi: syyttäjä ei ilmaissut määräaikaan mennessä tyytymättömyyttään tuomioon.

Joulun pyhinä silmiini sattui eriskummallinen uutinen – kaikki sähköalaa ja erityisesti sähköön liittyviin onnettomuuksiin liittyvät uutiset tulee muutenkin luettua tarkkaan, mutta tämä uutinen oli poikkeuksellisen kiinnostava. Satakunnan käräjäoikeus vapautti syytteistä kaksi sähköasentajaa ja heidän sähkötöiden johtajansa venehallipaloon liittyvässä oikeudenkäynnissä, koska (lihavointi minun):

Esitutkinnassa palon syttymissyyn tutkintaa on tehty väärillä lähtötiedoilla.

Esitutkinnassa tehty koekytkentä on tehty väärillä tarvikkeilla. Pääkytkimen kiinnitysruuvit ovat olleet erilaiset.

Pääkytkin on esitutkinnassa ollut ristipääruuvein kiristettävä, kun nousukeskukseen kiinnitetty pääkytkin on todellisuudessa ollut kuusiokoloruuveilla kiristettävä. Näin tutkijat ovat yrittäneet kuusiokoloavaimella kiristää ristipääruuveja eikä niitä näin voitu saada tiukkaan.

Kuulostaa hyvin erikoiselta ja suorastaan myötähäpeälliseltä, joten ajattelin ensin, että uutisessa on oltava virhe. Saihan tuosta kasapäin poliisivitsejä.

Oikeudenkäynti liittyy Raumalla marraskuussa 2015 palaneeseen venehalliin, jossa tuhoutui paikallisen venehallin lisäksi seitsemän venettä. 12.12.2017 Länsi-Suomi uutisoi, että Väärin tehty sähköasennus aiheutti venehallin palon Raumalla. Uutisen mukaan

Marraskuussa 2015 tapahtuneen palon syttymissyyksi on osoittautunut väärin tehty sähköasennus. Virheellisen asennuksen seurauksena sähkökeskuksessa syntyi oikosulku, mikä aiheutti palon.

Tämä oli siis syyttäjän näkemys, joka painettiin uutiseen ikään kuin tosiasiana. Halli oli palanut kivijalkaan asti, tuhoa voi käydä ihmettelemässä vaikkapa tässä pidemmässä Länsi-Suomen uutisessa. Mieskolmikkoa syytettiin yleisvaaran tuottamuksesta, ja höysteenä oli kuusinumeroinen vahingonkorvaussumma.

Vaikka sählätyt rikostutkinnat ja poliisin erikoiset päähänpistot eivät ole mitenkään ennenkuulumattomia, ajatus ristipääruuvien kiristelystä kuusiokoloavaimilla kuulosti niin omituiselta, että päätin tilata tuomion Satakunnan käräjäoikeudesta ja lukea sen huolellisesti alusta loppuun.

Uutisessa ei ollut virhettä, vaan asia todellakin oli oikeuden mukaan näin. Tuomion perusteluissa seisoo selvästi:



Olen kohteliaisuussyistä mustannut poliisia avustaneen sähkötarkastajan (joka on ihan oikea Tukesin tarkastajarekisteristä löytyvä sähkötarkastaja) nimen. Eli täysin omin päin poliisi ei ole sooloillut. Mainitulla tarkastajalla on kokemusta sähköpalotutkinnasta ja hän on ollut valtuutettu sähkötarkastaja jo pitkään.

Ei tämä mennyt kuten Strömssössä. En rupea referoimaan koko 18-sivuista (josta tosin suuri osa on eri tahojen korvausvaatimuksia) tuomiota tässä, mutta muutama huomio:

• Yksi syytteiden kaatumiseen merkittävästi vaikuttanut seikka on, että esitutkinnassa oli totaalisesti sivuutettu muut syttymissyyt: "Asiassa on riidatonta, että muita syttymissyitä ei esitutkinnassa ole tutkittu." Tähän löytyy inhimillinen (muttei mitenkään hyväksyttävä) selitys: venehalliin oli asennettu uusi sähkökeskus muutama viikko ennen tulipaloa, joten pakkohan tulipalon oli johtua nimen omaan sähkötöistä. Muita vaihtoehtoja ei edes selvitetty.
• Syyttäjän mukaan tulipalo aiheutui, koska asentajat olivat:
• "poikenneet sähkösuunnitelmasta" ja käyttäneet keskuksen syöttökaapelina kuparikaapelin sijasta alumiinikaapelia ja
• jättäneet alumiinikaapelin kytkennän niin löysäksi, että "kaapeli on irronnut siitä vetämällä" joten
• virheellisen asennuksen seurauksena keskuksessa on syntynyt oikosulku, mikä on aiheuttanut tulipalon. 
• Oikeudenkäynnin aikana todettiin riidattomasti, että alumiinikaapelin kytkentä ei ollut löysä. 
• Poliisia esitutkinnassa avustaneen sähkötarkastajan lausunnon mukaan "nousukeskuksessa oli jälkiä valokaarista ja valkoisempi kohta, mikä viittaa palon syttymiskohtaan. Hänen mukaansa tulipalon on sytyttänyt liian löysä liitos tai alumiinikaapelin ja kytkimen liitos ilman liitintä".
• Sähkötarkastajan mukaan alumiinikaapelia ei olisi saanut kytkeä suoraan pääkytkimeen, vaan kytkennässä olisi tullut käyttää liitintä, mikä estää eri materiaalien välisen sähköparin syntymisen. Hänen mukaansa suora kytkentä olisi mahdollista kuivissa tiloissa, mitä hänen mukaansa venehalli ei ole. Kaksi todistajana kuultua kokenutta sähköalan ammattilaista olivat eri mieltä. SFS 6000 -standardissa ei erikseen mainita kylmää varastohallia, mutta kuivaksi tilaksi minäkin tuon luokittelisin – standardissa seisoo näin.
• Tarkastaja toteaa lausunnossaan, että hänen mukaansa myös kosteissa ja märissä tiloissa alumiinikaapelin voi kytkeä suoraan pääkytkimeen liitosrasvan avulla. Oikeudessa hän ei pystynyt kertomaan, millä aikavälillä alumiinikaapelin ja kytkimen kupariliuskan välillä tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat aiheuttaa ongelmia venehallin kaltaisissa olosuhteissa.
• Tämäkin selviää kokeilemalla, mutta mikään lähde ei anna ymmärtää, että kyseessä olisi muutamassa viikossa tapahtuvat ilmiö (esim. klik, klik, klik).
• Kuten jo edellä mainittiin, muita palon syitä ei edes yritetty tutkia. Yksi puolustuksen kirjallinen todiste olikin Turvallinen telakka -kirja, jossa kerrotaan korostuneesta tulipaloriskistä veneitä telakoitaessa. Veneiden palaminen ei ole mikään superharvinainen ilmiö, asiaan voi perehtyä nopeasti googlaamalla hakusanoilla "venepalo" tai "vene paloi".
• Nousukeskuksesta 60 senttimetrin päässä sijaitsi iso vene, joka on hyvinkin voinut palaessaan kuumentaa nousukeskusta niin, että siellä on syntynyt oikosulku. Puolustuksen todisteena esitetyn Tukesin selvityksen mukaan sulamisjäljet voivat johtua myös laitteiston ulkoisesta palosta, eikä kahta erilaista palotapahtumaa ole helppo erottaa jälkikäteen toisistaan.
• Lisäksi todistajana kuultu sähkötarkastaja kertoi, että hänen mennessään palopaikalle oli nousukeskus oli siirretty sivuun, samoin pahasti palanut alumiinikaapeli. Eli palopaikka ei ollut tutkimusta tehtäessä koskematon.
• Lisäksi puolustuksen todistajat olivat tehneet vastaavan koekytkennän alumiinikaapelilla ja todenneet, että kuumenemista ei tapahdu (paitsi lievä 15 asteen lämpeneminen). Lisäksi hallissa käytetty kytkin ja kosketussuojalevy olivat olleet itsestään sammuvaa materiaalia.
• Tuomioasiakirjasta loistaa poissaolollaan itse keskuksen tutkinta. Todennäköisesti raju palo on polttanut keskuksen siihen kuntoon, että siitä on mahdotonta tarkastella oliko kaapeli löysällä vai ei (mikä on aika itsestäänselvää).

Sitten muutama lämpimikseen tehty pohdinta:

• Eipä käy käräjätuomaria kateeksi, kun juttujen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja pitäisi olla  sähkötekniikan, seksuaalisen ahdistelun, kirjanpidon, tietoturvan ja minkä asiantuntija.
• Tuomiolauselmissa oli molempien sähköasentajien kohdalla maininta asianajokulujen korvaamisesta, mutta sähkötöiden johtajan kohdalla ei. Tyyppi taisi olla niin varma asiastaan, ettei tarvinnut asianajajaa.
• Tuomioon on typotettu kosteussuojalevy, vaikka kyseessä on kosketussuojalevy.
• Molemmat asentajat olivat 1940-luvulla syntyneitä, pidän epätodennäköisenä että kokenut sähköasentaja unohtaa kiristää kaapelin pääkytkimeen.
• Jos kaapeli olisi unohdettu kiristää, käry olisi todennäköisesti noussut jo aikaisemmin.
• Oliko keskuksessa kuinka paljon palavaa tavaraa sisällä? Entä oliko keskus kiinnitetty niin, että siellä kärähtävä, itsestään sammuvasta materiaalista tehty kytkin olisi levittänyt palon keskuksen ulkopuolelle? 
• Tuomiossa ei mainittu, mitä kuormia hallissa/halleissa (keskuksen kautta meni syöttö myös muutamaan muuhun halliin) oli päällä yöaikaan? Jos liitos olisi ollut poskellaan, miksi se kuumeni palokuntoon ennen neljää aamuyöllä eikä silloin, kun halleissa työskennellään ja sähköä käytetään paljon?

Lopuksi: on helppo yhtyä erään oikeustoimittajan Facebookissa heittämään näkemykseen, että poliisi on ensin – syystä tai toisesta – saanut päähänsä, että koska hallissa on tehty sähköasennuksia pari viikkoa sitten niin tulipalon nyt vaan on johduttava niistä, ja "sitten koko aparaatti keskittyy todistamaan oikeaksi pölhön poliisin ennakkonäkemystä." Iso halli ja seitsemän venettä palaa aiheuttaen satojen tuhansien vahingot, niin syyllinen on pakko löytää.

Käräjätuomarin lisäksi ei myöskään käy kateeksi sähköpalotutkijaa, jonka on pitänyt myllätyn "rikospaikan" perusteella muodostaa käsitys palon syttymissyystä.

Mieleen tulee etäisesti Suomen Kuvalehden raportoima tapaus, jossa syytön tuomittiin "tutkimuksen" perusteella, jossa onnettomuustutkija ei edes käynyt paikan päällä, vaan:

Yrityksen asiantuntija oli hyödyntänyt internetistä tulostettua opaskarttaa, onnettomuuspaikalta otettuja valokuvia ja Itävallassa kehitettyä PC Crash -tietokoneohjelmaa, jolla simuloidaan onnettomuuksia.

Hän oli syöttänyt ohjelmaan tiedot tapahtumapaikasta ja päätellyt, että mönkijä oli törmännyt autoon, matkustaja lentänyt auton viereen ja kuljettaja päätynyt mönkijän mukana nurmikolle.

Näen sieluni silmillä, kuinka joku istuu konttorissaan rillit huurussa ja katselee Porrasturvat-henkisen simulaattorin kanssa kuinka tikku-ukot lentelevät mönkijän kyydistä. Ja tämän perusteella jollekin lätkäistään rikostuomio (vahingonkorvauskannekin nostettiin, mutta siitä luovuttiin totuuden tultua ilmi).

Toinen samanhenkinen, mutta syytetyn vahingoksi (käräjäoikeudessa) päättynyt juttu oli sähköfillaritapaus, jossa tuomittiin maahantuoja.

Tässä Rauman tulipalojutussa sentään päädyttiin vapauttavaan tuomioon. Ainakin toistaiseksi: tuomiosta on vielä mahdollista valittaa (päivitän tänne myöhemmin, valitettiinko vai jäikö tuomio lainvoimaiseksi). Ja jäihän se, käräjäoikeuden kansliasta vahvistettiin tänään 2.1.2018, että kukaan osapuolista ei ilmaissut tyytymättömyyttään tuomioon 7 päivän määräajan kuluessa, joten tuomio on nyt lainvoimainen.

Tuomion voi tilata Satakunnan käräjäoikeudesta hintaan 10,80 € tai pyytää minulta ilmaiseksi (laita vaikka sähköpostia), kyseessä on julkinen asiakirja. Nimien julkistamista en kannata, kun kerran syyttömiä olivat ja kukaan jutun osapuolista ei ole julkisuuden henkilö. Sähkötarkastajan raportistakin käytössä on ollut vain syyttäjän tulkinta siitä, joten turha häntäkään kurmottaa – paperissa on voitu hyvinkin painavasti sanoa, että ronkitun tapahtumapaikan perusteella on hankala mennä sanomaan yhtään mitään.