Jukka Hankamäki - kuoliaaksi vaiettu?

Olen ihmetellyt, minkä takia Jukka Hankamäki (blogi, wikiartikkeli) ei ole saanut käytännössä ollenkaan huomiota mediassa, vaikka hän on kirjoittanut monikulttuurisuudesta suurin piirtein yhtä paljon kuin median lemmikki Jussi Halla-aho. Hankamäki on julkaissut nipun mielenkiintoisia kirjoja, ja jos olisin toimittaja, haastattelisin häntä heti silkasta mielenkiinnosta.

Jos Hankamäki on uusi tuttavuus, kehotan käyttämään viisi minuuttia hänen bloginsa lukemiseen. Tässä muutama syy, minkä takia itse pidän Hankamäestä:

• Hänen kirjoituksensa ovat johdonmukaisia ja loogisia. Kirjoitusten päättelyketjuista on vaikea löytää aukkoja.
• Hän perustelee (lähes) jokaisen mielipiteensä.
• Liittyen edelliseen kohtaan, mielipiteet eivät ole ennalta arvattavia. Melkein mikään ei ole yhtä tylsä kuin henkilö, jonka loputkin mielipiteet pystyy arvaamaan, kun kuulee tai lukee ensimmäisen. Se, että mies pystyy perustelemaan mielipiteensä, vaikka ne ovatkin ennalta-arvaamattomia, kertoo siitä, että mies ajattelee itse, eikä vain omaksu valmiita ideologiapaketteja.
  
• Viimeisenä muttei vähäisimpänä, olen aika monesta asiasta samaa mieltä hänen kanssaan :-).
  

Mutta miksi niin mielenkiintoinen henkilö on niin tuntematon? Salaliittoteorioita voi aina kehitellä kuinka hurjia tahansa, mutta itse olen järkeillyt niin, että Hankamäki yritetään (enemmän tai vähemmän) systemaattisesti vaieta kuoliaaksi, koska hänellä on paljon vääriä mielipiteitä. Enkä ole ilmeisesti ollut kokonaan väärässä:

Eräs tuttu freelance-toimittaja vuosien takaa otti jokin aika sitten yhteyttä ja sanoi haluavansa tehdä minusta ja uusimmista kirjoistani jutun Tampereen ylioppilaslehti Aviisiin. Hän haastattelikin minua ja kertoi, että lehti on varannut juttua varten koko aukeaman verran tilaa. Kun juttu lopulta valmistui ja toimittaja lähetti sen lehteen, päätoimittaja Seppo Honkanen ilmoitti kieltäytyvänsä julkaisemasta juttua.

ja

Täysin edellisestä riippumatta eräs turkulainen toimittaja otti yhteyttä ja sanoi haluavansa tehdä minusta ja kirjastani Sensuurin Suomi jutun Turun ylioppilaslehteen. Suostuinkin jutun tekoon ja haastatteluun, joka sujui erinomaisessa yhteisymmärryksessä. Kirjoittaja myös ilmoitti eräässä vaiheessa, että jutun julkaiseminen lehdessä on ”varmistunut”. Kunnes seurasi – niin, arvaatte varmasti mitä. Kun lehti tuli 8.5.2009 painosta, juttu olikin kadonnut sen sivuilta, eikä sitä ollut myöskään verkkojulkaisussa.

Miksi Hankamäki on julkaisusaarrossa? Syitä tulee mieleen kaksi:

• Hankamäki on erittäin kokenut kirjoittaja ja ammattifilosofi. Hän kirjoittaa työkseen ja on ainakin tämän vuosituhannen kirjoittanut työkseen, toisin kuin Jussi Halla-aho, tavallinen perheenisä joka ryhtyi huvikseen kirjoittamaan blogia - silloin, kun enemmistö suomalaisista tuskin oli sanasta "blogi" kuullutkaan. Osa Halla-ahon kirjoituksista on kieli poskella kirjoitettuja, ja niistä löytää pienellä vääntämisellä "homon ampumista" ja "raiskaamisten ihannointia". Sen sijaan Hankamäen blogitekstit ovat kylmän rationaalista tykitystä - huumoria ja vertauskuvia on seassa vähemmän kuin Halla-ahon teksteissä. Hankamäen kirjoituksista on lyhyesti sanottuna mahdotonta löytää ainesta, jolla saisi mustattua miehen maineen. Siksi on parasta olla hiljaa koko äijästä.
• Toinen mahdollisuus on, että Hankamäki on homoseksuaalisuutensa vuoksi hankala pala "suvaitsevaisille": hän suhtautuu maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen kriittisesti ja on homoseksuaali. Päätä nyt siinä, pitäisikö häntä suvaita vai vihata...

Sana "suvaitsevainen" on tekstissä lainausmerkeissä. Tällä haluan tehdä eron suvaitsevaisuuden ja "suvaitsevaisuuden" välillä:
suvaitsevainen = henkilö joka suvaitsee erilaisuutta
"suvaitsevainen" = henkilö joka suvaitsevaisuus loppuu siihen, kun joku on eri mieltä hänen kanssaan

Vanhempien vaadittava vahingonkorvausta

Hannu Laaksola ehdottaa Opettaja-lehdessä (nro 22-23, 29.5.2009) että vanhempien pitäisi vaatia vahingonkorvauksia siitä, että opettajia lomautetaan ja lapset jäävät ilman opetusta.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että opettajien lomautukset ovat huono juttu ja että lapsilla on oikeus opetukseen, mutta vahingonkorvauksia? Suomessa ei tunneta USA:sta tuttuja rangaistusluonteisia vahingonkorvauksia, vaan korvaus perustuu aiheutettuun euromääräiseen vahinkoon (+ kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä ym. tulevat korvaukset esim. pahoinpitelyrikoksissa).

Esimerkiksi jos joku ajaa vahingossa trukilla fillarini kahdeksikoksi, hänen on korvattava aiheuttamansa vahinko eli käytännössä kustannettava samantasoinen uusi fillari. Jos rikottu fillari on viidenkympin fillari, hän korvaa viisikymppiä, ja jos kahden tonnin fillari, hän korvaa kaksi tonnia.

Laaksola voisi siis täsmentää, mistä vahingosta lähdetään korvausta hakemaan? Haetaanko korvausta siitä, että

• lapsi/nuori pärjää opetuksen puutteen takia matematiikassa aavistuksen verran huonommin, niin että hän jää puolen pisteen päähän Kauppakorkeakoulun sisäänpääsystä eikä hänestä tulekaan pörssiyhtiön toimitusjohtajaa. Vanhemmat voivat siis vaatia korvausta menetetyistä optiomiljoonista.
• vanhemmat kustantavat lapselleen sijaisopettajan kotiin sille ajalle, kun koulusta on opet lomautettuina?
• toinen vanhemmista ottaa palkatonta lomaa (--> ansionmenetys) ja opettaa lasta kotona?

Ensimmäinen ei tietenkään onnistu - oikeudessa on pystyttävä riittävällä varmuudella osoittamaan syy-yhteys (=voidaanko olla varmoja, että Kauppikseen pääsemättömyys johtui nimen omaan opettajien lomautuksesta).

Turhat ohjelmapäivitykset

On aivan pakko mainostaa Suomen YrittäjäSanomissa (aargh, mikä kirjoitusmuoto) 4/2009 ollutta erinomaista Erkki Niirasen kolumnia Turhat ohjelmapäivitykset:

...milloin viimeksi teillä päivitettiin Office-paketti? Äsken, vuoden sisään, kahden vuoden aikana? Jos päivitys tapahtui, saitteko mitään sellaista uutta, jota todella tarvitsette? Ei pidä välittää, ei saanut kukaan muukaan. Paitsi monopoliyhtiö rahaa, jota sekään ei edes lisää tarvitse.

Siinäpä se! Uudessa Officessa on vähän kivampi (=2000-luvulle sopivampi) ulkoasu, mutta ei mitään oleellista uutta. Uutta on ainoastaan se, että sähköpostiin tunkee yhä useammin doc-liitteiden sijasta docx-liitteitä.

Kolumnissa oli paljon muutakin sattuvasti sanottua - käykää tutustumassa (juttu on sivulla kahdeksan). Saman sivun alalaidassa on uutinen, jonka mukaan joka toinen yritys pohtii vaihtoehtoja Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmälle.