V-kirjain tolpan päässä – ja muita rakennetun ympäristön ihmeellisyyksiä

Olen törmännyt siellä täällä ympäri Suomea teiden varsilla oleviin, noin ihmisen pituisiin tankoihin, joiden päässä on V-kirjain. Lapsena näin sellaisen Jokioisten turvesuon reunalla, ja muistikuvani mukaan siinä roikkui sammutusämpäreitä. Sukulointireissulla viime kesänä näin moisen maantien varressa Perniössä ja kodin läheltä löytyy myös semmoinen. Tarkalleen ottaen tällainen:

Tuosta tulee käveltyä ohi joka lähikauppareisulla, mutta vasta pääsiäisloman kynnyksellä sain aikaiseksi selvittää, mikä tuo oikein on. Google ei tässä auttanut, kun ei oikein tiedä millä googlata. Haku "V-kirjain pylväässä" tuotti vesiperän.* V tarkoittaa varmaan vettä. Aikani googlailtuani kysyin asiaa Tekniikan museosta ja Palomuseosta. Tekniikan museo ei ehtinyt vastata, kun Palomuseosta kommentoitiin että

kyseistä merkkiä voi etsiä hakusanoilla: vesiposti tai vesihuoltokilpi.

Tämmöinen löytyi äkkiseltään:
https://www.turvakauppa.com/vesihuoltokilpi-v-tk-011-102

No, tämä ei varsinaisesti vastannut kysymykseen, mutta innosti kysymään asiaa Vesilaitosmuseosta. Sieltäkään ei suorilta osattu vastata. Jatkoin googlailua tältä vesihuoltopohjalta, ja vaikkei asia ratkennut, opin kaikkea jännää, kuten vaikkapa että tulityökortin lisäksi on olemassa vesityökortti, ja että vesistön ali menevä sähkökaapeli tai vesijohto merkitään kaapelitaululla tai johtotaululla (näitä ovat varmasti kaikki nähneet, termi vain oli uusi).

Samalla tuli myös tutkiskeltua muiden vesijohtomerkintöjen sielunelämää: tiesin ennestään, että talojen seinissä olevat metallilaatat liittyvät talojen sulkuventtiilien ym. paikkojen merkintään, mutta kerrankin tuli luettua näistä tarkempaa tietoa sekä Openstreetmapin wikistä, jossa on kattava kokoelma näitä kilpiä, että myös Satakunnan kansan artikkelista Mitä kertovat oudot metallikilvet porilaistalojen seinässä? TV on tonttiventtiili, PV pääventtiili ja niin edelleen.

Oikean termin puute on riesa ja kuvan perusteella ei voi googlata (ainakaan tasokkaasti – veikkaan että lähitulevaisuudessa onnistuu sekin, samanhan onnistuu jo kasvojen kanssa). Samalla tuli mieleen muitakin rakennetun ympäristön "kummajaisia" joiden merkitys on selvinnyt sattumalta:

• Keskellä metsää sojottavat putkenpätkät ovat pohjaveden havaintoputkia
• Pikkuteiden risteyksissä maaseudulla näkyvät puutolpat, joissa on mustia numeroita keltaisella pohjalla, ovat johto-opasteita
• Voimalinjassa roikkuva mehiläispesän näköinen härveli on kantoaaltokuristin
• Matalat punaiset tolpat joissa on Posti- ja lennätinlaitoksen kyltti, ovat vanhojen teleliikennekaapeleiden merkkejä. Silloin tällöin törmää väärinkäsitykseen että niillä on merkitty suurvaltojen välinen kuuma linja (klik klik klik klik), vaikka tosiasiassa kyseisillä tolpilla merkittiin ihan tavallisia kaukoliikennekaapeleita. Kuuma linja toki kulki näitä kaapeleita pitkin, mutta samaa piuhaa pitkin kulkivat tavallisten ihmisten kaukopuhelut.

Telekaapelin merkki Lahdessa

No, lopulta nöyrryin ja postasin kuvan V-tolpasta Redditiin. Vastaus tuli alle puolessa tunnissa.** Kyseinen tolppa, jonka nenässä on V-kirjain, on palokaivon merkki. Lämmin kiitos nimimerkille morkokeijo (sekä Wikipedian nimimerkille Urjanhai, joka on artikkelin viime kesänä Wikipediaan kirjoittanut). Muiltakin Reddit-käyttäjiltä löytyi muistikuvia kyseisistä tolpista. Onhan näitä ympäri Suomen.

Jos ollaan tarkkoja, niin V ei tarkoittane palokaivoa vaan (palokunnan) vedenottopaikkaa. Reddit-keskustelun mukaan noilla on merkitty myös vedenottopaikaksi sopiva lampi. Toki voihan siinäkin olla varta vasten rakennettu kaivo lammen rantaan. Jos joskus on aikaa (ja kun Kansalliskirjastoon taas pääsee), tongin näiden historiaa.

Ja kun oikea termi on hallussa, niin löytyi kuvamateriaaliakin. Finnassa on vain muutama kuva palokaivoista, mutta kun tätä Uudenkaupungin museon kuvaa vähän zoomaa:

niin oikean alanurkan tienoilla näkyy palokaivo V-tolppineen. Finnassa on myös muitakin palokaivokuvia, joissa ei V-merkkejä näy, mutta tämä pyramidinmuotoinen herätti nostalgiaviboja: jossain olen tuollaisen ovea kaverin kanssa aukonut, olisiko ollut lapsuudenkaveri Oton pihalla? En ole varma. Lienee aika yleinen.

Opetukset ja jatkoselvitettävää

Tarinan opetukset:

• Kysy Redditistä ensimmäisenä. Joku tietää aina jotain, jolla pääset eteenpäin.
• Wikipediassakin artikkeli on ollut vasta viime kesästä asti, liki vuosikymmen myöhemmin kun asiaa ihmeteltiin Suomi24:ssä. Kiitin jo kirjoittajaa ja samalla innostuin kyselemään, onko englanninkielisissä maissa vastaavia palokaivoja ja miksi niitä kutsutaan. Saksassa on, Löschwasserbrunnen. Briteissä ja Jenkeissä ilmeisesti ei, mutta opin sentään, että sana "firewater" tarkoittaa pontikkaa.

Vielä jää avoimeksi, mikä tuo Palomuseon mainitsema kylttikauppojen V-kilpi on, tarkoittaako se samaa asiaa vai jotain muuta. En muista ikinä nähneeni missään. Kyse on siis tämmöisestä:

https://www.mainostaloteippari.pro/tuote/v-merkki/
https://www.turvakilvet.fi/15-002-V-merkki

Mikä mahtaa olla? Asia selvinnee viimeistään lomien jälkeen joko tuolta valmistajalta tai Vesilaitosyhdistykseltä kysymällä.

Niin, ja samalla ilmeisesti selvisi mikä mysteerirakennelma tuossa palokaivomerkin takana sitten on – no se on kaikella todennäköisyydellä sitten se palokaivo:

Lähiseudulla asuville Pokemon Go:n pelaajille paikka on tuttu. Siellä on pokemonsali, jonka nimi on Old Bunker at Karakallio. Termi bunkkeri on naurattanut jo pitkään, koska ei tuosta sotilashärpäkettä saa oikein villeimmissä kuvitelmissakaan. Ehkä se kannattaisi nimetä uudelleen Palokaivoksi?

No mutta missä näistä määrättiin? Miksi juuri V?

Kun V-kirjaimet ovat samanlaisia ympäri Suomea, niin täytyihän niistä joku ohje tai määräys olla olemassa. Ja tuo Uudenkaupungin museon kuva on 1940-luvulta, joten tongitaan sitä aikakautta. Vuoden 1993 palolakia ei löydy Edilexistä eikä muualtakaan verkosta, mutta Google löytää Tuomas Pylkkäsen opinnäytetyön, jonka mukaan (lihavointi minun):

Itsenäisen Suomen ensimmäinen palolaki (202/1933) tuli voimaan vuonna 1933. Palo- lain lisäksi voimaan tuli palosääntö (359/1933), jossa oli tarkempia vaatimuksia sammu- tusveden hankinnasta sekä kaupunkeihin hankittavista konevoimaruiskujen teholuokas- ta. Vedenottopaikkoja tuli asemakaava-alueella olla riittävän tiheässä, etteivät letkujen- selvitysmatkat muodostu yli 300 metrin pituisiksi (Palosääntö 359/1933, 20§). Palosäännön edellyttämä 300 metrin selvitysmatkan enimmäispituus pysyi lähes samanlaisena 1.9.1999 asti, kunnes pelastustoimilaki astui voimaan. Palolaki edellytti myös kuntakohtaisten palojärjestyksien laatimista.

Eli aika tiheään piti vedenottopaikkoja olla – se selittää noiden V-kirjainten runsasta määrää (niitä on ollut paljon, kun jäljellä on vieläkin). Aihetta käsitellään myös Markku Haikon selvityksessä alueellisen pelastustoimen synnystä.

Edilexistä ei löydy palolain (1933) sisältöä, mutta viitetiedoista löytyy palolain nojalla annetut säädökset, joista lupaavalta näyttää

Asetus sammutusvedenottopaikkojen merkitsemisestä (984/1943)

sekä sen nojalla annettu

Päätös sammutusvedenottopaikkojen merkitsemisestä (1031/1943).

Kummankaan tekstiä ei löydy Edilexistä, mutta Googlella löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilla oleva Helsingin kaupungin kunnallisasetuskokoelma 1943, joka on skannattu ja onneksemme ajettu tekstintunnistuksen läpi, ja sieltähän tämän rakkaan veekirjaimemme olemassaolon oikeutus löytyy:

Sammutusvedenottopaikkojen merkitseminen

Sisäasiainministeriön päätös joulukuun 14 p:ltä 1943  

(Suomen as.-kok. 1943: 1031)

Sisäasiainministeriö on sammutusvedenottopaikkojen merkitsemisestä 10 päivänä joulukuuta 1943 annetun asetuksen 4 §:n nojalla päättänyt:

1 §. Vedenottopaikan merkki on punainen V-kirjain. Ellei punainen väri taustan vuoksi ole helposti havaittava, on merkin väri valkoinen. Merkin kylkien sisäpituus on 40 ja leveys 7.5 senttimetriä. Jos merkki on havaittava kaukaa, on se tehtävä vastaavasti suuremmaksi. Mikäli näkyväisyys ei toisin vaadi, maalataan tai asetetaan merkki siten, että sen alareuna on n. 1.6 metrin korkeudella.

2 §. Vedenottopaikassa, joka on auto- tai moottoriruiskujen käytössä varteenotettava, tulee V-merkin alapuolella olla ainakin 15 X 60 senttimetrin suuruinen valkoinen kilpi, jossa on mustilla numeroilla ilmaistu se minuttilitramäärä, mikä vedenottopaikasta voidaan tunnin aikana arviolta ottaa. Jos vesimäärä on rajaton, ilmaistaan se poikittaisella aaltoviivalla.

3 §. Jos vedenottopaikan merkkiä ei voida liikenteen tai muun syyn takia sijoittaa vedenottopaikan kohdalle tai niin lähelle, ettei paikasta voida erehtyä, on vedenottopaikka ilmaistava kahdella linjalla, jotka leikkaavat toisiaan sen kohdalla. Kummankin linjan toisena linjamerkkinä käytetään V-kirjainta ja toisena noin 10 sentti- metrin vahvuista teräväkärkistä paalua tai maalattua viivaa.

Linjamerkit ovat punaiset ja mustakärkiset. Ellei punainen väri taustan· vuoksi ole helposti havaittavissa, on linjamerkin väri valkoinen.

4 §. Ellei vedenottopaikka ole tieltä vaikeudetta havaittavissa ja tarpeen mukaan muulloinkin on asetettava vedenottopaikan suuntaa ilmaisevia merkkejä, jotka ovat muuten samanlaiset kuin edellä 1 ja 2 §:ssä on määrätty, paitsi että kilven toinen reuna on terävä, ja että jos inerkkiin ei kuulu kilpeä, V-merkin alla on valkoinen nuoli.

Kilpi tai nuoli on siten asetettava, että kärki osoittaa vedenotto- paikan suunnan. V-merkki asetetaan, mikäli mahdollista, tulosuun- nasta katsottuna poikittain.

5 §. Vedenottopaikan suuntaa osoittavan kilven kärkipuolessa on ilmaistava matka vedenottopaikkaan metreissä tasaluvuksi ylös- päin pyöristettynä. Jos vedenottopaikka soveltuu sekä auto- että moottoriruiskulle, on kilven keskelle maalattava A, ja jos veden- ottopaikalle päästään ainoastaan moottoriruiskulla, M. V esimäärää ilmaiseva numero tai aaltojuova on maalattava kilven tasareunaiseen päähän.

Suuntaa ilmaisevaan nuoleen ei tehdä mitään merkintöjä. 

6 §. Tarpeen mukaan on merkit maalattava molemmilta puo- lilta tai, mikäli selvyys vaatii, asetettava kaksi merkkiä, kumpikin tulosuunnasta katsottuna tien oikeaan laitaan.

7 §. Paloavannolla tai muulla siihen verrattavalla lyhytaikai-· sella vedenottopaikalla voidaan merkkinä käyttää maalaamatonta riukua, jonka latvaan on kiinnitetty havunoksat V-muotoon.

Siinähän se oli tarkasti määritelty.  Eli kyseessä ei ole vain palokaivo, vaan mikä tahansa sammutusvedenottopaikka. Jäljellä olevista merkeistä ja vedenottopaikoista olisi kiva valokuvata vähintään jonkinlainen otos jälkipolville.

---------------

* Huvittavaa on, että "V-kirjain tolpassa" (siis ei pylväässä) vie Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -sivulle, jossa viitataan Suomi24-keskusteluun, jossa on oikean suuntainen joskaan ei oikea vastaus. Nyt on se oikea Wikipedia-linkkikin molemmissa, kun sen sinne lisäsin. Aihetta on pohdittu 11 vuotta sitten myös Openstreetmapin foorumilla.

** Tasapuolisuuden nimissä mainittakoon, että LinkedInissäkin tiedettiin, mikä on kyseessä.