Munakokkelin valmistuksesta ja rasistisesta viharikoksesta

Ajankohtainen kakkonen oikaisi tänään illalla virheensä, jossa kantasuomalaisten tekemään kantasuomalaisen pahoinpitelyyn viitattiin rasistisena viharikoksena:

"Useista lähteistä saamamme tieto tuon rikoksen uhrin etnisestä taustasta on osoittautunut kaupunkilegendaksi."

Miten tällainen tieto sai alkunsa? Minulla on oma teoria, jonka taustaksi kerron tositarinan. Pelasin joskus 2000-luvun alkupuolella Aliasta kaveriporukalla. (Kaikki varmaan tietävät pelin: nostetaan kortti, ja selitetään kortissa oleva sana kaverille mainitsematta kuitenkaan sanaa tai sen osaa.) Yleensä pärjään tuossa pelissä hyvin. Niin tälläkin kertaa, kunnes nousi kortti, jossa seisoi sana munakokkeli. Aloin selittämään:
- Mikä ruoka-aine on, joita kana tekee?
- Öö, muna!
- Joo, ja tämä on siitä tehtävä ruoka.
- Munakas!
- Ei. Öö, arvaa lisää!
- Omeletti!
- Ei, tää on sellainen ruoka, missä on munan kuoret seassa!
- En mä tiedä? Munatoti?
- Ei ei, kun sellainen missä on kuoretkin seassa!
- En mä tiedä mitään munaruokaa jossa on kuoret seassa!
- No kyllä tää nyt pitää tietää!
 ja niin edelleen.

Sitten loppui aika, ja kun paljastin sanan, niin seurasi naurunremakka ja kaikki olivat suunnilleen yhdestä suusta että "eihän munakokkelissa ole kuoria seassa". Eikä olekaan, niin kuin varmaan 99,9999% suomalaisista tietää. Mistä tällainen harhakäsitys sitten oli syntynyt päähäni? Vastaus on helppo: luin joskus 7-vuotiaana Viiru ja Pesonen -lastenkirjaa, jossa Pesonen haluaa paistaa munakasta, ja muutaman sattuman jälkeen kaikki munat muistaakseni lensivät ämpäriin ja hajosivat, joten Pesonen totesi, että nyt saadaankin munakokkeli. Tästä vedin 7-vuotiaana sen johtopäätöksen, että munakokkeli on ruoka, jossa munat on särjetty taikinaan kuorineen. Ja tämä "fakta" pysyi päässäni aina tuohon Alias-pelisessioon asti. Miksikö? No koska minä en - eikä varmaan kukaan muukaan - joka päivä erikseen mieti joka ikisen jostain oppimansa pikkuasian todenperäisyyttä. Olin toki syönyt hotelliaamiaisella munakokkelia, eikä siellä kuoret rouskuneet hampaissa, mutta eipä tällä ollut oikein vaikutusta (todennäköisesti en edes mieltänyt ko. ruokaa munakokkeliksi, vaan isoksi munapaistokseksi).

Aivan samalla tavalla päähän jää pyörimään vaikkapa opettajan tunnilla lipsauttama mututieto tai vanhentunut tieto (joskin läppäreiden, iPadien ja iPhonejen ilmestyminen luokkaan on vähän parantanut tilannetta). Moni fysiikanopettaja kertonee nykyäänkin, että ratakiskoihin jätetään kiskojen väliin pienet raot lämpölaajenemisvaraksi, etteivät kiskot väänny mutkalle kuumana kesäpäivänä. Näin oli joskus kauan sitten; nykyään rautatiet valmistetaan jatkuvasta kiskosta, joka on pienessä jännityksessä niin, että lämpölaajeneminen ei väännä kiskoa mutkalle. Ja voihan jossain päin Suomea ja maailmaa vielä olla tuollaisia ratoja (vielä 1990-luvulla Moskovaan junaillessa juna kolisi siihen malliin, että olisi rakoja kiskoissa).

Wikipediaa ensi kertaa muokkaavat joskus ihmettelevät, miksi monelle itsestään selvälle asialle pitää merkitä artikkeliin lähde (eli mistä tieto on hankittu). Lähteiden etsiminen asiaan, joka on itselle päivänselvä, voi tuntua turhauttavalta, mutta käytännössä se on ainoa tapa (yrittää) estää mututiedon päätyminen Wikipediaan, josta se leviää eteenpäin kuin sukupuolitauti.

Miten tämä sitten liittyy Ylen mokaan? Pidän melko todennäköisenä, että virheen tausta on sellainen, että toimitukseen on joskus kahvipöytäkeskustelussa päässyt livahtamaan "tieto" siitä, että tuo julmasti hakattu poika on tummaihoinen. Tiedon alkuperä voi olla vaikkapa sellainen, että samassa kahvipöydässä on puhuttu samaan aikaan sekä somalitytön junastapaiskaamisesta että tämän suomalaispojan hakkaamisesta. Tällöin sivukorvalla keskustelun kuullut - tai kesken keskustelun pöytään saapunut - toimittaja on kuullut väärin, että tämä hakattu poika oli tummaihoinen ja kyse on rasismista. Sitten tämä toimittaja on taas toisessa kahvipöydässä ottanut pahoinpitelyn puheeksi, ja kertonut, että uhri on tummaihoinen. "Ai, ettekste tienneet?"

Ja kun asia on kuultu luotettavalta ja mukavalta työkamulta, niin miksi enää lähteä tarkistamaan asiaa? Ja kun tätä Ajankohtaisen kakkosen rasismijuttua tehtiin, ja juttuun etsittiin mahdollisimman raakaa rasistista rikosta, kaikki muistivat heti tuon tapauksen.

Kuvioon sopii, että pikaisen googlailun perusteella Yle ei ole uutisoinut tuota pahoinpitelyä ollenkaan, eli toimituksessa ei ole "tapauksen seuraamisesta vastaavaa" toimittajaa, joka olisi torpannut roskapuheet suoralta istumalta.

Onko sinulle joskus opetettu urbaanilegendaa faktatietona, vaikkapa koulussa? Tai onko sinulla ollut joku hassu käsitys itsestäänselvästä asiasta?