Sähköinsinöörin vinkki virkamiehille: puhelin on turvattomampi kuin sähköposti, eikä päinvastoin.

Petteri Järvinen kirjoittaa blogissaan asiaa artikkelissa Tietoyhteiskuntaa Suomen tapaan: sähköpostin käyttö kielletty. Nykyään(kin) kun on katsokaas niin, että

jos asiakas lähettää esimerkiksi [terveydenhuollon] aikavarauksen sähköpostilla, siihen tulee vastata puhelimella tai kirjallisesti. Sama koskee myös muita tiedusteluja, joihin ei voida vastata yleisellä neuvolla paljastamatta asiakkaan nimeä tai muita asiakastietoja.

Aika uskomatonta settiä. Ymmärrän jotenkin, että kirjettä pidetään turvallisena viestintämuotona, koska ainakin kerrostaloasukkaan kirjeen lukeminen salaa edellyttää asuntoon murtautumista tai postiljoonin konnailua. Omakoti- ja rivitaloasujan kanssa asia ei ole näin, ellei ole sitten investoinut jykevään lukolliseen postilaatikkoon. Mutta puhelin! Jokainen sähkötekniikkaa ja tietotekniikkaa edes perusteiden verran opiskellut tietää, että puhelimen kuunteleminen onnistuu helposti kytkemällä puhelinpiuhaan rinnalle toisen puhelimen taikka sopivalla etuvastuksella varustetun kuulokkeen, kun taas sähköpostin salakuuntelu vaatii edes jonkinlaista teknistä osaamista. Näin siis lankapuhelimen kanssa. Kännykän salakuuntelu on vaikeampaa, mutta noin ylipäätään helpompaa kuin sähköpostin.

On totta, että sähköposti "kulkee verkossa salaamattomana", mutta kuten Järvinenkin toteaa, verkon salakuunteleminen vaatii tiedustelupalvelun tai edes mafiatason rikollisuuden resurssit (runkoverkkoon ei tuosta vain pikkurikollinen pääse käsiksi).

Sähköpostin pääsee lukemaan vähemmälläkin asiantuntemuksella, jos esimerkiksi käyttää salaamatonta webmailia tai imap-postilaatikkoa vaikkapa kahvilan suojaamattoman wlanin yli. Mutta vielä turvattomampaa on höpöttää siellä kahvilassa puhelimeen, eikö?

Virkamies pitää puhelinta ja kirjettä turvallisena vain ja ainoastaan siitä syystä, että puhelin ja paperikirje ovat yli sata vuotta vanhoja keksintöjä. Niihin on totuttu, ja siksi ne tuntuvat turvallisilta. Faktoilla ei ole tämän turvallisuuden tunteen kanssa mitään tekemistä.

Ehdotan, että myös sähköpostin käyttö sallitaan viranomaisasioinnissa, mutta siihen pitää erikseen kysyä asiakkaan lupa. Se, että asiakas ottaa yhteyttä sähköpostilla, voidaan tulkita tällaiseksi luvaksi. Ihan mitä tahansa ei sähköpostillakaan voi hoitaa. Esimerkiksi rikosrekisteriotteen tilaaminen saa hoitua jatkossakin niin, että ote lähetetään paperipostina väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen.

Nyrkkisääntö voisi olla, että ne tiedot, joita nykyään annetaan puhelimitse, annetaan myös sähköpostitse.