maanantai 25. huhtikuuta 2011

Onko nykymuotoinen koulujärjestelmä tullut tiensä päähän?

On trendikästä olla koulukriittinen. Yhä useammin kuulee kahvipöytäkeskusteluissa, että koulutus on kärsinyt inflaation ja että nuoret eivät enää arvosta opiskelua. Ilmiötä ruokkivat it- ja bisnesnerot, jotka ovat jättäneet opinnot kesken ja perustaneet menestyvän it-firman.

Väitteisiin koulutuksen kokemasta inflaatiosta on helppo yhtyä. Tällä hetkellä Suomessa on puolelle ikäluokasta tarjolla yliopistopaikka, ja siihen vielä ammattikorkeakoulupaikat päälle. Ellei nirsoile opiskelupaikkakunnan suhteen, haluamaansa alaa pääsee kyllä opiskelemaan. Inflaatio tarkoittaa, että maisterintutkinnolla ei ole - tai siis ei pitäisi olla - samanlaista "niukkuusarvoa" kuin 50 vuotta sitten, jolloin maisterintutkinto tarkoitti lähes varmaa ylempään keskiluokkaan päätymistä. Silti yliopistotutkinnolla on edelleen statusarvo, varsinkin vähän vanhempien (lue: päättävässä asemassa olevien) ihmisten silmissä.

Statusarvon pysyminen on mielenkiintoinen ilmiö. Vaikka maisterintutkinnon suorittaminen ei ole enää harvinaista, statusarvo on ja pysyy vielä useita vuosia. Miksikö? Koska asian, jota on pidetty arvossa muutama sata vuotta, arvostus ei noin vain hiivu. Henkilöauto on hyvä asimerkki. Auton, varsinkin kalliinpuoleisen auton omistaminen kertoi 50 vuotta sitten, että omistajalla menee taloudellisesti hyvin. Tällä hetkellä kalliinpuoleinen auto on edelleen statussymboli, vaikka sellaisen hankkiminen onnistuu jokaiselta keskiluokkaiselta ihmiseltä.

Miksi sitten nuoren kannattaisi mennä yliopistoon ja suorittaa maisterin tutkinto? Syitä voivat olla:
  • Joku asia (esimerkiksi matematiikka tai biologia) kiinnostaa nuorta niin paljon, että hän haluaa oppia sitä lisää, siksi hän menee yliopistoon.
  • Jokin ammatti tai virka kiinnostaa nuorta niin paljon, että hän haluaa siksi yliopistoon. Esimerkiksi lääkärin, oikeuskanslerin tai tuomarin työtä ei tehdä ilman yliopistotutkintoa.
  • Edellä mainittu yliopistotutkinnon tuoma status, suorasti tai epäsuorasti. Tähän kategoriaan voidaan liittää syyt "kaveritkin suorittavat", "vanhemmat olettavat" jne.
 Nyt tullaan itse pihviin:
  • jos (lähes) alaa kuin alaa voi internet-aikakaudella opiskella omin päin,
  • ja nuori ei halua valtion hommiin tai säänneltyyn (esim. lääkärin) duuniin
  • jos tuo status on perusteetonta ja on poistumassa,
niin mihin sitä yliopistotutkintoa tarvitaan? Otetaan esimerkki omista opinnoistani (sähkötekniikan ja elektroniikan diplomi-insinöörin tutkinto). Ainoa asia, jota tutkinnossani ei olisi voinut suorittaa kotikonstein, oli piille prosessoidun MOSFET-transistorin ominaiskäyrien mittaus mikroskooppiin kiinnitetyn mittalaitteen avulla niin, että mittapäät sai oikein itse asetella piipalaselle. Toinen positiivinen asia olivat toki etevät opettajat. Näitä löytyi kourallinen eli käytännössä sellaiset opettajat, joiden tunteja viitsi kuunnella, pystyi laskemaan yhden käden sormilla. Nämä olivat mainioita tyyppejä, mutta eivät riitä syyksi hakeutua yliopistoon.

Eli jos kärjistetään, koko tutkinnon olisi voinut suorittaa tenttimällä. Miksi ei siis avattaisi tenttioikeutta kaikille? Yliopistotutkinnon ainoa (?) olemassaolon perusta on akkreditointi, eli se, että sillä yliopistopahvilla voi todistaa osaavansa jotain. Yhden tentin korjaaminen kestää tentin rakenteesta ja korjaajan perusteellisuudesta riippuen 1-10 minuuttia, joten sopiva maksu tenttimisestä voisi olla 20 euroa. Ehdotankin, että jos nykymuotoinen yliopistolaitos säilytetään, niin kaikkien tentillä suoritettavien kurssien tulisi olla avoimia kaikille, tenttimaksua vastaan. Tällöin kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus ensin opiskella asia ja sitten hankkia akkreditointi osaamiselleen.

Osa koulukriittisyydestä on varmasti hörhöilyä. Mutta se johtuu siitä, että osa mistä tahansa on hörhöilyä. Koulukriittisyyden tyrmääminen ohimenevänä muotioikkuna ei ota kantaa itse kriittisyyden järkevyyteen. Kaikista koulupudokkaista ei tule it-miljonäärejä ja on aloja, joilla itseopiskelu on hankalaa tai mahdotonta. En esimerkiksi vastusta sitä, että lääkärikoulutus säilytetään nykymuotoisena.

Miten minä uudistaisin suomalaista koulutusjärjestelmää:
  • Koulussa verovaroilla tuotetun materiaalin tulisi olla avoimesti itseopiskelijoiden käytettävissä. Lakeja, asetuksia ja muita säädöksiä verovaroilla rustaavien virkamiesten tuotokset ovat netissä kaikkien saatavilla, joten miksi valtion oppilaitosten opettajien hengentuotosten pitäisi olla jokin poikkeus? "Koska tekijänoikeuslaki" ei ole käypä vastaus, koska kyseistä lakia voidaan muuttaa.
  • Oppilaitosten kurssien, jotka ovat suoritettavissa esseellä, tentillä tai muulla nopeasti arvosteltavalla suoritustavalla, pitäisi olla maksua vastaan kaikille avointa. Lääkiksessä tapahtuva ruumiiden leikkely ja pyssyn paukuttelu poliisiammattikorkeakoulussa voi jatkua entiseen tapaan, mutta teoriakurssien tenttiminen sallittakoon kaikille.
  • Perus- ja toisen asteen koulutusta on kehitettävä oppilaita enemmän osallistavaan suuntaan. Vähemmän tunnilla istumista, opettajan monologin kuuntelemista, taululta vihkoon kopsaamista ja muuta passivoivaa, ja enemmän tutkimustehtäviä, esseen rustaamista ja omia kokeiluja. Olen opettanut sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa ja jos molemmista pitäisi nimetä yksi pulma, niin se on se, että kun nuoret ovat opiskelleet 12 vuotta oppilaitoksissa joissa opettaja on suurin piirten käynyt kusellakin oppilaiden puolesta, niin kaikenlainen oma-aloitteisuus ja se paljon kaivattu innovatiivisuus on kyllä aika tehokkaasti tapettu.
Lisää samansuuntaisia ideoita ja paljon muutakin löydät allaolevasta mainiosta diasatsista, joka inspiroi minuakin kirjoittamaan tämän blogituksen.

12 kommenttia:

  1. Vähän aihetta sivuten:
    http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/04/koulujen_valiset_erot_halyttavia_paakaupunkiseudulla_2528641.html

    "Jos molemmat vanhemmat ovat korkeakoulutettuja ja koti tukee lapsia, niin eihän lapsi välttämättä opetusta tarvitse lainkaan, hän oppii muutenkin"

    Eikä tässä se vanhempien korkeakoulutus ole se juttu, vaan se, että vanhemmat, joita kiinnostaa uuden oppiminen, ovat todennäköisesti aikanaan menneet korkeakouluun ja siksi heillä on se korkeakoulututkinto. Kyllä autonasentajankin lapset oppivat, jos se asentaja on innolla tukemassa.

    VastaaPoista
  2. Yle: "Apua, näillä resursseilla kaikista maahanmuuttajista ei saadakaan tasapäistä insinöörimassaa."

    Mutta asiaan, Bill tietää mistä puhuu:

    http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/98821-bill-gates-unohtakaa-yliopistot-%E2%80%93-netti-on-pian-parempi

    Microsoft on tehnyt koulutusvideoita, jotka voittavat Suomen korkeakoulujen opetukset mennen tullen, akateemisia, ollen silti business-läheisiä:
    http://channel9.msdn.com/shows/Going+Deep/

    Itse kaipaisin vähän vastaavaa "referenssiopetusmateriaalia" valtiolta nettiin, ainakin peruskoulu ja lukiotasolta, josta sitten voisi käydä katsomassa, jos tunnit ovat jostain syystä jääneet väliin.

    VastaaPoista
  3. Onkos Khan Academy tuttu jo? Minusta se on oikein loistava esimerkki siitä, mihin suuntaan opiskelu on menossa tulevaisuudessa.

    TED-talkin katsomalla pääsee aika hyvin perille kokonaisuudesta.

    VastaaPoista
  4. Sivusitkin kirjoituksessasi ylemmän korkeakoulututkinnon inflaatiota, siis sitä, että pelkkä oppiarvo ei enää riitä työllistämään, vaan pitää olla substanssiakin ja erikoisosaamista.

    Itse olen jo pitkään miettinyt, että lukioon menee aivan liian moni, ja että ammattiopinnot olisi monelle varsin hyvä väylä kouluttautua työelämään. Ehtiihän sitä sitten myöhemmin opiskella lisää jos siltä tuntuu. Tai jos on kovin suoritusintoinen, niin lukio+amis.

    Oikeastaan tuntuu siltä, että pitkä koulutus on vaan tapa pitää joukko ihmisiä pois työelämästä kun ei niitä töitä kaikille kuitenkaan riitä ;D

    Aiheeseen liittyen:
    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/04/25/mita-toita-on-jaljella-vuonna-2025/20115750/139

    VastaaPoista
  5. Esitit väitteen, että yliopistokoulutuksen olemassaolon syy olisi se läpyskä, joka todistaa, että osaat nyt jotain.

    Ainakin itse työelämässä olen kuullut usein väitettävän, että työnantajat katsovat maisterin (vast.) paperia todistuksena pitkäjänteisyydestä ja itsenäisyydestä.

    Se mikä itseäni pohdituttaa itseopiskelussa yms. perinteisen koulujärjestelmän ulkopuolisissa opinnoissa on yhteismitallisuus ja kokonaisuuksien hallinta.

    Varmasti esimerkiksi todella hyväksikin ohjelmistosuunnitelijaksi voi tulla lukemalla vapaiden ohjelmistojen lähdekoodeja, lähettelemällä parannuksia koodin ja ottamalla samalla vastaan palautetta. Kuitenkin työnantajan lienee vaikea asettaa tällaista työnhakijaa asteikolle perinteisen tietotekniikan DI:n tai amk:n suorittaneen hakijan kanssa, koska tiettyihin ongelmiin saattaa koodia syntyä 100-kertaisella vauhdilla kuin toisella hakijalla, mutta silti esimerkiksi jotain alan perusteita saattaa olla täysin hukassa. Tietty yrittäjää tällainen ongelma ei haittaa, ja se varmaan onkin se syy miksi ne it-miljonäärit ovat joutuneet sen oman firman perustamaan.

    VastaaPoista
  6. "Ehdotankin, että jos nykymuotoinen yliopistolaitos säilytetään, niin kaikkien tentillä suoritettavien kurssien tulisi olla avoimia kaikille, tenttimaksua vastaan."

    Eikö ne kurssit sitten ole nykyään avoinna kaikille maksua vastaan?

    Ainakin itse olen suorittanut joitakin kursseja hintaan 10 euroa per opintopiste, eli 5 opintopisteen tentti on maksanut 50 euroa jne.

    Olen luullut, että nykyään pääsee melkein kaikille yliopistokursseille kuka vaan paikan päälle kuuntelemaan, ja tenttiäkin saa, kunhan maksaa rahat sille taholle, joka avoimesta yliopistosta missäkin maksaa. Tai ainakin näin on ollut omassa yliopistossani. Jotkut ovat käytännössä suorittaneet tutkinnon laajuiset opinnot ilman tutkinto-oikeuden hakemista juuri avoimen yliopiston kautta kurssit suoritellen (jolloin saa opiskella itse tasan mitä haluaa, eikä tarvitse käydä niitä kursseja, jotka opinto-ohjelmissa ovat pakollisia, mutta eivät kiinnosta).

    Ainoastaan jotain peruskursseja markkinoidaan avoimen yliopiston puolesta, mutta ainakin minun käsittääkseni kaikille muillekin kursseille pääsee kurssin suorittamaan, jos kursseilla on vain tilaa - jos yliopistoon ei ole päässyt virallista kautta sisään, tällöin pitää vain maksaa saadakseen kurssisuoritus (ja toki myös läpäistä kurssi).

    VastaaPoista
  7. "Eikö ne kurssit sitten ole nykyään avoinna kaikille maksua vastaan? Ainakin itse olen suorittanut joitakin kursseja..."

    Olet oikeassa ja väärässä. Kyllä, joitakin kursseja pääsee suorittamaan avoimen yliopiston kautta. Läheskään kaikkia ei. Esimerkiksi TKK:n sähköosasto, josta olen aikanaan valmistunut, yli sadan kurssin tarjonnasta näyttää olevan avoimia ainoastaan kymmenkunta:
    http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/OpetusYliopistoittain/

    Jos jossain toisessa yliopistossa on asiat toisin, eli suurin osa kursseista on suoritettavissa avoimen kautta, niin sitten olen väärässä ja iloinen siitä :-).

    VastaaPoista
  8. Ymmärtääkseni monet niistäkin kursseista, joita ei avoimen yliopiston tarjonnassa mainosteta, ovat silti mahdollisia suorittaa myös ulkopuolisille. Ne eivät ole ensisijaisesti suunnattuja "ulkopuolisille", mutta jos joku silti haluaa kurssille ja mm. hallitsee vaaditut esitiedot, kursseille voidaan minun käsittääkseni silti päästää mukaan tapauskohtaisen tarkastelun jälkeen. Tässä voi olla opiskelupaikka- ja koulutusohjelmakohtaisia eroja.

    Antamasi linkki on ihan kiinnostava. Moniin koulutusohjelmiin voi nykyään päästä suoritettuaan riittävästi ja riittävällä arvosanakeskiarvolla yliopisto-opintoja avoimen yliopiston kautta. Silti esimerkiksi monia näihin sisäänpääsyvaatimuksiin kuuluvia kursseja ei tuolta linkistä löydy. Esim. Tampereelle voi päästä arkkitehtuurin opiskelijaksi tällaisen 100 opintopisteen kurssilistan käytyään:
    http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=16973&Sel=16982&Show=28573&Siteid=169

    Linkittämältäsi avoimen yliopiston sivulla näkyy samassa yliopistossa huikeat 3 arkkitehtuurin kurssia. Niistä yksikään ei ole edes avoimen yliopiston väylän kautta opiskelijaksi haluavien listalta. Selitys löytyy linkistä:

    "Opetus on TTY:n normaalia päiväopetusta ts. väyläläiset opiskelevat yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Väylän opintojaksot eivät kuulu avoimen yliopiston normaaliin tarjontaan, joten niiden opetusaikoja ei ole nähtävillä avoimen lukujärjestyksessä eikä sisältökuvauksia ole avoimen yliopiston opinto-oppaassa."

    Ko. kursseille eivät silti välttämättä kaikki halukkaat automaattisesti pääse (eli jos kurssi on esim. täynnä, tai jos jonkun lähtötasot katsotaan aivan selvästi riittämättömiksi). Siten ne eroavat esim. avoimen yliopiston nettisivuilla olevista kursseista, joille kuka vaan kai periaatteessa pääsee halutessaan mukaan (tosin kurssilaismäärät ovat niissäkin rajoitteena).

    Harmillisen vähän siitä tiedotetaan, kuinka paljon nykyään oikeasti voi avoimen yliopiston kautta opiskella. Jo niissäkin kursseissa, joita linkistäsi löytyy (ja joihin pääsee kuka tahansa mukaan, ilman mitään erityisiä vaiheita), on todella paljon tarjontaa. Jo niistä voisi luoda haluamanlaisiaan, joillain aloilla vieläpä varsin kattavia opintokokonaisuuksia. Otaniemestä näkyi löytyvän sähköpuolelta mainostettua tarjontaa 35 opintopisteen edestä. Ehkä se on vähän suhteessa koko kurssitarjontaan, mutta varmaan silti paljon enemmän kuin esim. 30 vuotta sitten.

    Joiltain osin avoimen yliopiston tarjonta palvelee muuten nykyään myös blogauksessasi mainitsemiasi kotiopiskelijoita. Tällaisia opintokokonaisuuksia voi nykyään opiskella yliopistoissa ilman mitään pääsykokeita kotikoneeltaan käsin (kaikki oppimateriaalit ovat noilla kursseilla siis netissä, valitettavasti tosin niiden näkeminen edellyttää kurssimaksujen maksamisen):
    http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/paikastariippumattomat

    VastaaPoista
  9. Hups, loppuun vielä korjaus. Ei paikasta riippumattomien avoimen yliopistojen kurssien ihan kaikki oppimateriaali sentään netissä nimittäin vielä ole, vaan kurssikirjoja joutuu yhä lainaamaan kirjastosta niillä kursseilla, joilla oppimateriaalina on kurssikirjoja.

    VastaaPoista
  10. Löysin muuten sitaatinkin, joka vahvisti, että ainakin TTY:llä ulkopuoliset saavat hakea opiskelemaan myös muille, kuin avoimen yliopiston viralliseen tarjontaan kuuluville kursseille:

    "avoimen yliopiston tarjonnan lisäksi on mahdollisuus hakea erillisten opintojaksojen suorittamisoikeutta varsinaisten tutkinto-opiskelijoiden tarjonnassa oleville opintojaksoille"

    http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=16973&Sel=16981&Show=28572&Siteid=169

    VastaaPoista
  11. Kiitos anonyymille fiksuista kommenteista!

    VastaaPoista