Olet varmaan lukenut tai kuullut korvavalokuulokkeista, joiden väitetään vaikuttavan kaamosoireisiin. Laitteen hinta on tätä kirjoitettaessa 185 euroa (lähde), joten en voinut vastustaa kiusausta wärkätä oma versioni vempeleestä:
Kuten Youtuben kommenteissa joku jo otti puheeksi, niin valkoisilla ledeillä on erilaisia spektrejä. Jotta "kopioni" olisi täydellinen, niin pitäisi mitata (vaikkapa TKK:n valaistuslabrassa) Valkeen käyttämien ledien spektri ja ostaa sitten samanlaisia ledejä. Kirkkautta puolestaan on helppo säätää vastuksen arvoa muuttamalla.
En ota a priori kantaa tuon tekniikan toimivuuteen - se on joko huuhaata tai sitten ei. Jos korviin syötettävä valo osoittautuu tehokkaaksi kaamosmasennuksen hoidossa, niin se on hieno juttu: sivuvaikutuksia tuolla hoidolla tuskin on ja kuten videostakin selviää, tekniikalla saisi todella halvalla avun masennukseen.
Laitteen masennusta poistavasta vaikutuksesta ei ole toistaiseksi tehty tieteellistä (= tiedeyhteisön hyväksymässä vertaisarvioidussa lehdessä julkaistua) tutkimusta [1]. Aiheesta voi lukea lisää:
[1] Korjatkaa kommenteissa jos tilanne on muuttunut.
Kaverilta tuli lärvikirjassa niin hyvä kommentti että jaan täälläkin:
VastaaPoistaOttamatta kantaa korvavaloihin, muutama kysymys ja havainto :)
1. Kai tuohon on kuitenkin valittu, kuten ilmeisesti noihin Valkeen värkkeihin, tehokas ja hyötysuhteeltaan hyvä (ei kuumene liikaa) ledi? Ei sillä että sen varmaan pitäisi ihan hirveästi hintaa nostaa lähemmäs tuota 185 euroa. :) Jossain artikkelissa sanotaan valotehosta näin: "The amount of photic energy was 6.0–8.5 lumens in both ear canals, and the length of treatment was 8 or 12 min five times a week during a four-week study period." (linkki artikkeliin[1] alla). En kyllä edes tiedä, onko tuo paljon... Ilmeisesti auringonvalo keskipäivällä voi olla luokkaa 100000 lumenia, joten tuo <10 lumenia ilmeisesti on todella valoteho jossain korvakäytävän päässä tjsp.
[1] http://www.mobile-lichttherapie.de/fileadmin/benutzerdaten/valkee-de/pdf/MedicalHypotheses-TranscranialBrightLight-UniversityofOulu-2012-02.pdf
2. Tungitko nuo ihan oikeasti korvakäytäviin asti? :) Kuumottiko?
3. Jos tuossa on mitään perää, myös spektrillä on todennäköisesti väliä. Valkeen käyttämässä setupissa kyseessä on "bright white light (peaks at 465 and 550 nm)", ja valon intensiteetti oli suunnilleen sama kuin jos korva käännettäisiin aurinkoa kohti kirkkaimmassa aurinkoisessa säässä[2].
[2] http://www.valkee.com/all/Valkee_Poster_Presentation-Human_Brain_Photosensitiveness_May2011.pdf
Nopeasti katsoen puhuvat [1]:ssä OPN3-geenistä, joka koodaa enkefalopsiini -nimistä (tai panopsiini) valoherkkää proteiinia, jota nuo valokeihmiset ovat toisen posterin mukaan löytäneet runsaasti 10 miespuolisen ruumiin aivoista (kaikkea nekin on tehneet). Toisessa posterissa puhutaan OPN4:stä, jota ilmeisesti myös löytyi, ja joka koodaa opsiinia nimeltä melanopsiini, joka on myös valoherkkä proteiini ja ilmeisesti osallistuu jotenkin keskeisesti vuorokausirytmin säätelyyn. (Kumpikaan näistä ei ole keskeinen ihmisen näkösoluissa; niissä pääosassa ovat muut opsiinit.)
Enkefalopsiinin spektrivastetta ei oikein tunneta; melanopsiini on ilmeisesti herkimmillään siniselle tai violetille valolle (lähteestä riippuen n. 480 tai 420-430 nm).
Ja kyllä, tungin korvakäytävään, eikä kuumottanut (reilu 30 milliampeeria on sen verran pieni virta, että lämmöntuotto on pieni). Jos haluaa kuumotusta, niin pienempi vastus vaan kehiin.
PoistaTätä on harrastettu jo vuonna 2010 kallovalo nimellä: http://naboolabs.wordpress.com/2010/10/05/kallovalo-usb/
VastaaPoistaHaa! Koitin googlailla ennen videon tekoa, mutten löytänyt. Toisaalta olisi kyllä ollut yllättävää, jos joku ei olisi jo samaa keksinyt tehdä :-). Kiitos.
PoistaSaako erivärisillä ledeillä vaikutettua mielialaan?
VastaaPoistaLaita pinkit ledit niin muutut homoksi
PoistaVesa testaa onko laitteellasi haittavaikutuksia???
VastaaPoistaKaikki tehokkaat hoitomuodot ovat haitallisia liian suurina annoksina, joten Vesa hyvä testaa saatko lediesi käytöstä haittavaikutuksia? Laita ne tunniksi korviisi ja raportoi meille hyvin tarkkaan häiriintyykö seuraavan yösi uni jollain lailla. Tarkastele erityisen tarkkaan havaitsetko väsyneenä liian aikaisin heräämisen haittavaikutuksen. Se on Valkeen laitteen yleisempiä haittavaikutuksia.
Minulle Valkeen laitteen suurimmat tehot tuottivat unen pilaavan haittavaikutuksen. Käytit Valkeen laitteeseen nähden huomattavasti tehokkaampia ledejä, joten haittavaikutuksia pitäisi alkaa ilmenemään.
Valkeen lääkelaite on Valviran hyväksymä laiton lääkelaite, koska sen laissa määrättyä tehoa ja turvallisuutta ei ole edes yritetty todentaa kuukautta pitemmällä käytölle. Kuten tiedämme, Valviran valelääkäriorganisaatio jakelee kaikenlaisia lupia laista piittaamatta. Kukaan ei esimerkiksi tiedä, onko laitteen käyttäminen vuodesta toiseen turvallista?
Valkeen laitteen valoannostelu perustuu ainoastaan huijaukseen ja petkutukseen tieteen nimissä, koska Valkee ei ole pystynyt osoittamaan mitään valoannosteluunsa liittyviä tietoja. Valkee mittaa valoannostelussa ainoastaan kaksi suuretta aika (min) ja valovirta (lumen). Mitään spektrijakaumaan liittyvää keskustelua on turha käydä, koska Valkee ei ole edes yrittänyt tutkia siihen liittyviä kysymyksiä.
Valkeen laitteen valovirta on 3-6 lumenia. Valkee on tehnyt tiedemaailmalle kelpaamattoman tutkimuksen (löytyy Valkeen kotisivuilta), jossa kävi ilmi, että 1, 4 ja 9 lumenia antoivat kaikki samanlaisen vasteen kaamosmasennuksen hoidossa. Valkeen oli tarkoitus osoittaa 1 lumen placeboksi, mutta toisin kävi ja Valkeen epäonnistui totaalisesti.
Tällä hetkellä valoannostelusta tiedetään Valkeen tutkimusten perusteella (ja Valkee myöntää tämän avoimesti kysyville) ainoastaan se, ettei 1 lumenin ylittäminen anna enää kenellekään mitään lisähyötyä. Näin ollen Valkee esittämä lääkelaitteensa säätöväli 3-6 lm on ainakin 3-6 kertaa kaikille tarpeettoman voimakas. Lisäksi jäi epäselväksi se, miten paljon alle 1 lumenia pienempi annos olisi riittänyt täyteen vasteeseen? Ei tiedetä olisiko jo 1/100 tästä riittänyt täyteen vasteeseen.
Valkee on laitteensa toimivuuden osoittamisessa tieteellisessä umpikujassa, koska melko todennäköisesti sen valoannostelu on satoja kertoja tarvittua voimakkaampaa. Tämän takia se ei koskaan kehtaa selvittää vaikuttavan- ja plaseboannoksen rajaa eli annosteluun liittyvää tietoa, koska muuten sen markkinoiman laitteen annostelu paljastuisi törkeäksi huijaukseksi ollen valtavan paljon tarvittua suurempi. Tämän takia Valkeella ei ole enää uskallusta osoittaa laitteensa toimivuutta.
HEIDÄN MYYMÄNSÄ VALOANNOSTELU ON SIIS TODISTETTAVASTI HUIJAUSTA, KOSKA SE PERUSTUU VAIN VIRHEELLISIIN ARVAUKSIIN, JOIDEN TAKANA EI OLE MITÄÄN TIEDETTÄ. ELI MYYTY ANNOSTELU ON PASKAA. JOS JOKU TEISTÄ PYSTYY LÖYTÄMÄÄN TIETEELLISEN LÄHTEEN, JOSSA ESITETÄÄN PERUSTELU VALKEEN KÄYTTÄMÄLLÄ VALOANNOSTELULLE, LAITTAKOON LINKIN SIIHEN VÄLITTÖMÄSTI. TÄTÄ LINKKIÄ EI KUITENKAAN LÖYDY, KOSKA VALKEEN ANNOSTELU EI PERUSTU TIETEESEEN VAAN HUIJAUKSEEN.
"Kaikki tehokkaat hoitomuodot ovat haitallisia liian suurina annoksina, joten Vesa hyvä testaa saatko lediesi käytöstä haittavaikutuksia? Laita ne tunniksi korviisi ja raportoi meille hyvin tarkkaan häiriintyykö seuraavan yösi uni jollain lailla. Tarkastele erityisen tarkkaan havaitsetko väsyneenä liian aikaisin heräämisen haittavaikutuksen."
PoistaVoin kokeilla jos ehdin/jaksan/viitsin. Mutta: se, että (jos) minulla ei tapahdu mitään, ei todista vielä mitään - pitäisi tehdä isommalle porukalle tutkimus, joissa osalla ryhmästä on korvissa pelkät tulpat, osalla lämpenevät tulpat ja osalla erilaisia valotulppia.
Vaikka menettäisinkin yöuneni, sekään ei todista mitään, koska yöunet voivat mennä työstressin tai vain huonon tuurin takia.
Joulun jämätarvikkeista kasattava versio:
VastaaPoistahttp://metku.net/index.html?path=mods/valokkeet/index
Medical Hypothesis on vertaisarvioitu lehti, eli voit muuttaa tuon kohdan [1] kommentin. Kiitokset etukäteen.
VastaaPoistaLisää tietoa - http://www.elsevier.com/journals/medical-hypotheses/0306-9877/guide-for-authors
Kappas, ja aiheesta on uutinenkin: Valkee Study Published In Peer Reviewed Journal?
PoistaTiivistelmä:
During the study period, 12 out of 13 (92.3%) patients achieved at least 50% reduction in their HAMA sum scores, and in 10 out of 13 patients (76.9%), the HAMA sum score was <7 (considered to be normal). In conclusion, it is hard to believe that our findings could be explained solely by placebo effect. Consequently, the basic assumptions underlying extraocular photoreception in humans deserve to be reconsidered. Given that a proper placebo treatment can be implemented via ear canals, further investigations with randomized placebo-controlled and/or dose-finding study designs regarding the extraocular transcranial bright light in the treatment of SAD are called for.
Eli tuo ei varsinaisesti vielä "todista" mitään, ja mistään huippulehdestä ei ole uutisen mukaan kysymys.
Kaipaan vielä lisätodisteita. Hieno juttuhan tuo on, jos toimii.
Medical Hypothesis on ihan kelvollinen lehti omassa sarjassaan ja omalla alallaan (Impact Factor 1.150). On tärkeä kuitenkin tiedostaa, mikä on lehden ala ja minkä alan lehti se ei ole.
PoistaSe on julkaisusarja, jossa voi esittää uusia hypoteesejä. Papereiden julkaisuperusteena on hypoteesien loogisuus, rakenne ja niiden perusta olemassaolevaan kirjallisuuteen nähden. Tuo tieteellinen lehti pyrkii julkaisemaan tutkijoiden esittämiä, enemmän tai vähemmän radikaalisti nykyisistä teorioista poikkeavia hypoteesejä.
Sen sijaan tuo lehti ei ole hypoteesien testaamisen foorumi. Julkaisun tuonne saaminen ei edellytä sitä, että hypoteesiä olisi tarvinnut testata. Päinvastoin, ideana on se, että tuolla julkaistaan etukäteen hypoteesejä, ja sitten muissa lehdissä aikanaan raportoidaan, miten hypoteesin kävi, kun hypoteesiä on testattu.
Eli lyhyesti sanottuna: Valkeen porukka on onnistunut esittämään tieteellisen hypoteesin. Hypoteesin testausta sen sijaan se ei ole ainakaan toistaiseksi saanut julkaistua missään vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.
Tarkennan vielä lopputoteamustani:
Poista"Eli lyhyesti sanottuna: Valkeen porukka on onnistunut esittämään tieteellisen hypoteesin. Hypoteesin testausta sen sijaan se ei ole ainakaan toistaiseksi saanut julkaistua missään vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä."
Eli ovat julkaisseet alustavia tuloksia osana hypoteesiään, mikä tekee hypoteesistä uskottavamman, mutta ei todista sitä vielä paikkansapitäväksi. Kliinisen hoitomenetelmän todentamiseksi edellytetään huomattavasti laajempaa testaamista kuin mitä tähän mennessä on tehty. Ja varsinaiset hypoteesien testaukset ovat aihepiirejä, joita koskevat tulokset tulisi julkaista niiden alojen laadukkaissa julkaisuissa. Hypoteesijulkaisu ei ole paikka, missä varsinaiset lääketieteelliset tulokset julkaistaan ja vertaisarvioidaan, vaan nimensä mukaisesti paikka esittää uudenlaisia hypoteesejä tiedeyhteisön myöhempää arviointia varten, mikäli hypoteesistä joku kiinnostuu.
Tilanne on yhä sama. Tai itse asiassa vielä huonompi. Valkeella on ollut useita vuosia aikaa tehdä yksinkertainen testi: Yksi ryhmä testaa oikeaa laitetta. Toinen muuten samanlaisella laitteella, joka ei valaise korvia, vaan ainoastaan lämmittää. Testi järjestetään siten, että koehenkilöt eivät tiedä kumpaa laitetta käyttävät. Yksinkertaisempaa kuin aivokuvaus, eikö vaan? Ja kertoo selvästi, onko laitteesta hyötyä vai ei.
VastaaPoistaMiksi Valkee ei ole julkaissut tällaista tutkimusta? Koska laite ei toimi. Mutta menestys laite on. Sanoisin, että parhaita suomalaisia huijauksia ikinä.
Ainiin, vielä lisää laitteen ja markkinoinnin arviointia:
Poistahttp://juhahuuhaa.blogspot.fi/2011/12/valkeen-korvavalo-aivovalo.html
Juha, se että sinä et tunne jotain tutkimusta, ei tarkoita sitä, etteikö sellaisia olisi tehty. Muun muassa juuri tuolla tavallahan korvavalon vaikutusmahdollisuuksia on ilmeisesti koitettu tutkiakin. Näiden tutkimusten tuloksia on myös julkaistu, esim. tässä posterissa:
Poistahttp://www.valkee.com/all/Valkee_Poster_Presentation-Human_Brain_Photosensitiveness_May2011.pdf
ja tässä abstraktikirjassa (katso sivu 106):
http://www.oulu.fi/sps2012/SPS_BOOK.pdf
Aihetta sivuaa myös tämä saman tutkimusryhmän paperi:
http://www.scirp.org/journal/paperinformation.aspx?paperid=19417
Tuloksia on siis raportoitu konferensseissa. Mutta lääketieteellisissä vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa tuloksia ei kliinisen hoitovaikututtavuuden osalta ole ainakaan toistaiseksi raportoitu. Konferenssipapereita ja postereita voi julkaista alemmalla näyttökynnyksellä kuin mitä vertaisarvioiduilta kliinisiltä tutkimuspapereilta edellytetään.
Mainitsemasi menetelmä on kuitenkin kaikkea muuta kuin ongelmaton. Ainoa tapa järjestää tuollainen testi on se, että joku ulkopuolinen taho antaa valohoitoa, koska muuten käyttäjä tietää, tuleeko laitteesta vain hieman lämpöä, vaiko myös valoa. Toisin kuin lumelääkkeissä, korvavalon kohdalla koehenkilö nimittäin kirjaimellisesti näkee, tuleeko laitteesta valoa vai ei. Asioiden järjestäminen niin, ettei koehenkilö ihan oikeasti tiedä, tuleeko laitteesta valoa, on todella haastavaa. Kunnollisessa lumetutkimuksessahan edes koehenkilön kanssa suoraan tekemisissä oleva hoitohenkilökunnan edustaja ei saisi tietää, onko kyse lumehoidosta vai ei (vaan tiedon pitää olla vasta sitä seuraavalla portaalla, mutta miten asian voi järjestää noin korvavalon kohdalla? Olisi kiinnostava kuulla, miten Oulun yliopisto on tutkimuksissaan tuota asiaa korvavalotutkimuksissaan järjestänyt).
Jos halutaan tehdä vaikkapa kahden kuukauden mittainen hoito päivittäisin valoannoksin, tarkoittaa tuo sitä, että että tutkittavien pitää vaivautua johonkin paikkaan tuota tutkimusta varten joka päivä. Sellaiseen on vaikea löytää koehenkilöitä millään satunnaisotannalla. Siksi kai tähän astiset tutkimukset ovat olleet vain viikon mittaisia. Lähinnä jotkin hoitolaitokset (esim. vanhainkodit) voisivat tulla tuollaisessa kyseeseen, joissa väki ja hoitohenkilökunta on samassa paikassa jatkuvasti, joka tarkoittaisi valikoitua otosta. Vastaavasti tuollainen tutkimusmetodi syö hirveästi tutkimushenkilökunnan resursseja, ja suomeksi sanottuna maksaa. Lumelääkkeiden kohdalla lääkkeet voidaan syödä kotona, koska koehenkilöt eivät voi nähdä, onko niissä lääkettä vai ei.
Professori Timo Takalalla on tuosta huolimatta tällä hetkellä menossa kotihoitotutkimus korvavalolaitteista, jossa tehdään vertailua lumehoitoon.
Yksi potentiaalinen tutkimustapa tuossa aiheessa voisi ehkä olla eläinkokeet. Vaikea asia sen kohdalla on sitten se, että tutkimusaiheena on kaamosmasennus, ja otoksen valinta eläinkunnasta voi olla aiheen kannalta oma haasteensa.