Britit lukevat ja kirjoittavat 6-vuotiaina - Suomi pärjää PISAssa?

Jos väittäisin, että Suomen korkean bruttokansantuotteen takana on tasokas suomalainen insinöörikoulutus, kaipaisit ehkä jotain todisteita väitteeni tueksi. Vai kaipaisitko? Suomen menestykseen PISA-tutkimuksessa ei ainakaan tunnuta kaipaavan. Vastaus riippuu siitä keneltä kysytään ja vakuuttavat (tieteelliset) perustelut loistavat poissaolollaan. Tavallisimmat selitykset ovat:

• Opettajakouluttajien mukaan syy on suomalaisessa korkeakoulutuksessa.
• Oppikirjantekijöiden mukaan syy on tasokkaissa oppikirjoissa.
• Poliitikkojen mukaan syy on hyvinvointiyhteiskunnassa (matala lapsiköyhyys jne.).
• Muitakin syitä on esitetty: mm. suomalainen koulutusta arvostava kulttuuri, televisiosarjojen ja -elokuvien tekstitys ja suomen kielen loogisuus. Myös se, että oppilaita ei testata jatkuvasti, on ollut esillä.

Lienee selvää, että kyseessä on monen tekijän summa. Mutta mitkä tekijät ovat merkityksellisimpiä? Esimerkiksi: jos Yhdysvalloissa opettajilta vaadittaisiin maisterin tutkinto, nousisivatko PISA-tulokset Suomen tasolle? Entä jos suomalainen opettajankoulutusjärjestelmä kopioidaan maahan X, paranevatko oppimistulokset?

Mielenkiintoisen lisän PISA-ihmettelyyni tuo Tanja Vasaman pääkirjoitus (HS 10.12.2012). Hänen mukaansa brittiläisessä koulussa lapset etenevät huomattavasti nopeammin kuin suomalaisessa.

Tääl­lä Eng­lan­nis­sa oma kuu­si­vuo­tiaa­ni on op­pi­vel­vol­li­nen to­ka­luok­ka­lai­nen. Hän lu­kee su­ju­vas­ti ja kir­joit­taa kou­lu­vih­koi­hin mo­ni­si­vui­sia ta­ri­noi­ta – täyt­tää siis ylei­set tä­kä­läi­set vaa­ti­muk­set.

Ke­hi­tys­kes­kus­te­lus­sa opet­ta­ja kiit­te­li hil­jat­tain si­tä, et­tä po­jan teks­tei­hin on nyt il­mes­ty­nyt si­vu­lau­sei­ta. Kie­li ri­kas­tuu.

Ke­hi­tys­kes­kus­te­lus­sa opet­ta­ja lin­ja­si myös ma­tik­ka­ta­voit­teet. Kuu­si­vuo­tiaat kes­kit­ty­vät yh­teen- ja vä­hen­nys­las­ku­tai­to­jen pa­ran­ta­mi­seen, mut­ta en­si ke­sään men­nes­sä tu­li­si osa­ta kah­den, vii­den ja kym­me­nen ker­to­tau­lut.

Hie­noa, jos kol­men ja nel­jän ker­to­tau­lut­kin al­ka­vat su­jua, opet­ta­ja li­sä­si.

Äk­ki­sel­tään voi­si luul­la, et­tä täl­lai­sel­la tah­dil­la brit­ti­kou­lu­jen kas­va­teis­ta ke­hit­tyi­si yli­ver­tai­sia pik­kueins­tei­ne­ja.

Mut­ta ei: präs­si­hou­suis­sa kou­lu­tien­sä jo ne­li­vuo­tiai­na aloit­ta­vat bri­tit pär­jää­vät tut­ki­mus toi­sen­sa jäl­keen huo­nom­min kuin suo­ma­lai­set, jot­ka tem­mel­tä­vät vie­lä kuu­si­vuo­tiai­na ku­ra­hou­suis­sa päi­vä­ko­tien pi­hoil­la.

Äkkiseltään luulisi, että tuota vauhtia britit olisivat parikymppisinä maistereita. Mutta ei. Miksi? Pari lonkalta heitettyä ehdotusta:

• Alussa vauhti on kova, mutta myöhemmillä luokilla ei vain edetä nopeammin (ts. opetussuunnitelmassa olisi kehittämisen varaa).
• Liiasta prässäämisestä on haittaa aivojen kehitykselle (lapsille olisi parempi edetä rennosti).
• Liiasta prässäämisestä on haittaa motivaatiolle - jossain vaiheessa lapset toteavat että nyt riittää.

Jos brittikoululaiset todella lukevat 6-vuotiaana - vieläpä kieltä jota luetaan eri tavalla kuin kirjoitetaan, tämä romuttaa osittain teoriaa siitä, että juuri suomen looginen ja helppo kieli auttaisi PISA-menestyksessä.

Tietenkin tulee muistaa, että suomalaistoimittaja tuskin asuu missään halvimmalla asuinalueella Britanniassa ja tällä on varmasti vaikutus myös koulun laatuun, vaikka se onkin "tavallinen valtion koulu". Lukevatko 6-vuotiaat sujuvasti myös Lontoon slummeissa?

Kokonaan eri asia on, mitä PISA-menestys mittaa. Mittaako se oikeaa oppimista?