...En syytä kolumnistia mistään, koska tietotekniikkalukion (tai oikeastaan kahden sellaisen) olemassaolo selvisi minullekin (joka seuraa aktiivisesti koulutusmaailman uutisia) vasta vähän aikaa sitten.
Musiikin ja urheilun lisäksi voi erikoistua ilmaisutaitoon, luonnontieteisiin, kuvataiteisiin tai vaikka matematiikkaan. Mutta yksikään lukio ei ole erikoistunut tietotekniikkaan.
...
Olisiko tietotekniikkalukiosta apua? Jostain syystä asiasta ei ole edes keskusteltu.
Suomen Turussa nimittäin on tietotekniikkalukio (viralliselta nimeltään Kerttulin lukion Kupittaan yksikön ICT-linja :-). Tiedän sen siitä, että vuosi tai pari sitten joku jossain (Hesari, Opettaja-lehti, ?) pakinoi juuri samasta asiasta: Suomeen pitäisi saada tietotekniikkalukio. Tähän sitten ko. lukion rehtori kirjoitti vastauksen mielipidesivuille, että Turussa on tietotekniikkalukio ja he tekevät yhteistyötä Turun yliopiston kanssa ja innokkaimmat/etevimmät voivat suorittaa yliopistokursseja jo lukioaikana.
En vain onnistunut löytämään ko. kirjoitusta mistään. Otsikko oli "meillähän on jo tietotekniikkalukio" tai jotain sinne päin. Tarjoan kahvit ensimmäiselle pätkän löytäjälle.
Tietotekniikkalukio (nykyisin Pelilukio) löytyy myös Pohjois-Suomesta (klik, klik). Kajaanin ammattioppilaitoksessa voi suorittaa neljässä vuodessa media-assarin tutkinnon (ja opiskella amk:n pelialan kursseja) ja yo-tutkinnon neljässä vuodessa. Kajaanin amis (ja amk) ovat melko korkeatasoisia (meillä Metropoliassa katsellaan kateellisena, kun Kajaanin amk heiluu amk-rankingien kärkisijoilla vuosittain), joten ei ole syytä epäillä, etteikö koulutus olisi laadukas. Ongelma on siinä, että harva 15-16-vuotias haluaa muuttaa noin kauas (suurista asutuskeskuksista katsottuna - pohjoissuomalaiselle "nörtille" tuo on varmasti mainio juttu). Vuonna 2010 kävi niin, että Kajaanin ict-lukioon ei tullut riittävästi hakijoita:
Kainuun Ammattiopiston tietotekniikkalukioon haki yhteishaussa vain yhdeksän ensisijaista hakijaa.Lisäksi on pakko mainita Päivölän matikkalukiosta. Vaikka se on matematiikka- eikä tietotekniikkalukio, niin siellä kyllä pääsee tietotekniikan kanssa tekemisiin ihan tarpeeksi (ja matematiikka on erottamaton osa tietotekniikkaa, eli sopivat yhteen mainiosti). Lisäksi Päivölässä lukio käydään kahdessa vuodessa, niin ettei tarvitse viettää kolmatta vuotta kertauskursseja haalien ja oppilaskunnan huoneessa kattoon syljeskellen, vaan voi käyttää senkin vuoden vaikkapa yliopisto-opintoihin (tai matkusteluun tai työntekoon, mistä ikinä tykkääkin).
– Liian vähän uuden vuosikurssin aloittamiseen, KAO:n ammatillisten opintojen rehtori Raimo Sivonen sanoo.
Nelivuotisen koulutuksen edelliset kurssit jatkavat normaalisti. Loppuuko kahden tutkinnon ICT-koulutus jatkossa, riippuu hakijamäärän kehityksestä. Rajana on 16 oppilasta.
ICT-lukioon pyrkijöiden määrä on vaihdellut melkoisesti. Vuonna 1998 hakijoita oli 45 – viime vuonna heitä oli enää 17. Pohjanoteeraus tuli nyt eteen.
Mutta palatakseni siihen alkuperäiseen kolumniin: miksei pääkaupunkiseudulla ole tietotekniikkalukiota? Tai ei ainakaan markkinoida sillä nimellä. Muistaakseni SYKissä (tai jossain muussa TOP-5-lukiossa) voi suorittaa HY:n tietotekniikan kursseja yliopistolla ilman raskasta byrokratiaa.
Hei, melkein unohdin! Forssassakin oli tietotekniikkalukio, mutta toteutus kusi raskaasti:
VastaaPoistaRaaka mainonta saa minut innostumaan ja valitsemaan Tietotekniikkalukion Forssassa, mutta nimi ei ollutkaan laillinen ja todellisuus oli vain Forssan Ammatti-Instituutin tietotekniikkalinja höystettynä ylioppilaskirjoituksiin tähtäävällä opetuksella.
2000. Selvisin sentään (en mainitse mitään koulun tasosta ettei tule paha mieli vorssalaisille)
Kahvitarjous päättynyt, Google+:n puolelta löytyi se ICT-lukiokirjoitus. Muistin hakusanat vain väärin.
VastaaPoistaSuomen Turussa on jo it-alan yliopisto-lukio
Suomen Turussa on jo it-alan yliopisto-lukio
Turun Kupittaan lukio tekee yhteistyötä yliopiston it-laitoksen kanssa.
Opettaja-lehden numerossa (7/18.2.) Jyväskylän yliopiston dekaani, professori Pekka Neittaanmäki otti esille erittäin tärkeän asian: tietotekniikka tulee huomioida sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmia uudistettaessa. Ylioppilaskirjoituksiin ollaan tuomassa tietotekniikkaa mukaan apuvälineeksi, mutta se pitäisi tuoda mukaan myös omana oppiaineenaan ensin opetussuunnitelmaan ja myöhemmin ylioppilaskirjoituksiin.
Neittaanmäki toivoi, että yliopistot ja lukiot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä, ja esitti it-alan yliopisto-lukion perustamista. Kupittaan lukio Turussa on valtakunnallisen erityistehtävän saanut ICT-lukio, jossa on laaja alan kurssitarjonta, 21 it-kurssia, perusopinnoista ohjelmointiin ja tietoliikennetekniikkaan. Lukio toimii osin samassa rakennuksessa Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun ICT-osastojen kanssa ja osin 10 minuutin kävelymatkan päässä. Lukiolaiset osallistuvat samoille luennoille ja harjoituksiin yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Opetuksessa ei siten tarvita erityisjärjestelyjä.
Osa opiskelijoista suorittaa lukio-opintojen ohella Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella – ei vain yksittäisiä kursseja – vaan Neittaanmäen kaipaamia opintokokonaisuuksia. Lähtökohtana on perusopintokokonaisuuden suoritus, ja innokkaimmat opiskelijat suorittavat lukioaikanaan myös aineopintoja. Ylioppilastutkinnon jälkeen yliopisto-opintoja riittävästi suorittaneet opiskelijat voivat jatkaa suoraan yliopistotutkintoon. Opiskelija voi sisällyttää yliopistolla suorittamansa kurssit koulun päätöksellä myös lukion kurssimäärään.
Kupittaan lukion ja Turun yliopiston it-laitoksen yhteistyö alkoi 10 vuotta sitten ja melkoinen määrä maistereita ja diplomi-insinöörejä on tämän väylän kautta jo valmistunut. Osa opiskelijoista jatkaa tohtoriopintoihin. Tämä reitti tukee hyvin huippulahjakkaita mutta sopii mainiosti myös ihan tavallisille it-asioista innostuneille opiskelijoille. He voivat keskittyä tavallista paremmin it-kursseihin, sillä erityislukion opetussuunnitelma mahdollistaa joidenkin muutoin pakollisten kurssien pois jättämisen.
Yhdymme Neittaanmäen toiveisiin lukioiden ja yliopistojen yhteistyön tiivistämisestä etenkin it-alalla, ja voimme sitä oman kokemuksemme valossa lämpimästi suositella.
MIA PELTOMÄKI
It-koordinaattori (sij.),
Kupittaan lukio
TAPIO SALAKOSKI
Professori, Informaatioteknologian laitoksen johtaja, Turun yliopisto
Vähän lisää Kupittaan lukion tietotekniikan opetuksen vaiheista:
PoistaKupittaan lukiossa alkoi koulukohtaisen valinnaisen ATK:n opetus syksyllä 1983. Vuonna 1986 Kupittaan lukio muuttui ATK-painotteista opetussuunnitelmaa toteuttavaksi lukioksi. Koulukohtaisen opetussuunnitelman pohjaksi tuli neljän kurssin laajuinen opetus.
Opetussuunnitelma laajeni vuosien myötä kymmeniksi kursseiksi ja vuonna 2000 tämän pohjalle perustettiin Informaatiotekniikan ja median linja (ITM). Linjalla tarjottiin monipuolisesti tietotekniikan sekä digitaalisen median kursseja. Yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä tietotekniikka- ja media-yritysten kanssa alkoi. Opiskelijat suorittivat lukiokurssien ohella yliopiston it-kursseja ja kävivät työharjoittelussa yhteistyökumppaneina olevissa it-firmoissa. Linjalle myönnettiin Suomen Nuorkauppakamarin Tuottava Idea 2000 -palkinto yhteiskuntasarjassa.
Keväällä 2002 lukiossa käynnistyi linjalaisille suunnattu Cisco Akatemia -koulutus ja se jatkuu edelleen.
1.1.2011 Kupittaan lukion ITM-linja sai valtakunnallisen erityislukiostatuksen ja nimi vaihdettiin ICT-lukioksi. Yhteistyö korkeakoulujen yritysten kanssa jatkuu edelleen.
1.8.2012 Kupittaan ja Aurajoen lukiot yhdistettiin Kerttulin lukioksi, jossa toimii sekä ICT-erityislukio että urheilulukio.
Mainostamme ICT-lukiotamme pääasiassa Varsinais-Suomessa, mutta esim. ITK- ja virtuaaliopetuksen päivillä olemme esittäytyneet lukuisia kertoja hankkeittemme kautta.
http://ttl.yhdistysavain.fi
VastaaPoistaTälläinenkin on olemassa (paitsi siellä on myös samassa matikka)
Meillä oli (Haapaveden) lukiossa tarjolla Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen kursseja appron verran. Tarjonta aloitettiin 2001. Parhaana vuotena 13 opiskelijaa suoritti appron lukion ohessa. Eli he suorittivat sekä lukion, että yliopisto-opintoja kolmessa vuodessa.
VastaaPoistaSamaa tarjontaa oli Le@rn-projektin kautta myös Karjasillan lukiossa Oulussa, Kuusamon lukiossa, Pyhäjoen lukiossa ja Kajaanin lukiossa.
Tänä vuonna meillä suorittaa viimeinen opiskelija appron täyteen ja sen jälkeen meillä appron tarjonta loppuu. Opiskelijoita ei kiinnostanut tietojenkäsittelytieteiden opiskelu.
Anteeksi jo etukäteen, mutta pakko tulla tähän räksyttämään TOP5-lukioista. Millä tavoin lukio, johon otetaan sisään opiskelijoita yli 9 keskiarvolla ja he kirjoittavat ulos hieman paremmilla tuloksilla kuin lukiot keskimäärin on parempi kuin lukio joka saa keskinkertaisilla keskiarvoilla sisään tulleista opiskelijoista edelleen ulos keskinkertaisia tuloksia? Jos nämä TOP-lukiot olisivat jotenkin huippumahtavia eikö niiden pitäisi tuosta lahjakkaiden ja opiskelumotivoituneiden joukosta saada irti vielä parempia tuloksia?
VastaaPoistaLukiovertailuissa olisi jotain etäistä järkeä vain jos sisäämenokeskiarvoja verrattaisiin ulostuleviin arvosanoihin, eihän se kerro koulusta juuri mitään että yläasteelta asti motivoituneet opiskelijat saavat hyviä arvosanoja lukiossakin.
Suurissa kaupungeissa sijaitsevissa kouluissa lähtötilanne on todella erilainen verrattuna pienten paikkakuntien lukioihin joihin kaikki halukkaa käytänössä pääsevät. Silti myös näistä pienemmistä kouluista nousee useampien L:lien papereita kirjoittaineita jatko-opiskelijoita ihan kaikille aloille. Mikä siis on se TOP-osuus näissä suurten kaupunkien lukiossa jotka valikoivat opiskelijoikseen lähiseudun lapsukaisista sen opiskeluintoisen kerman?
Mielestäni todellisia TOP-lukioita ovat ne jotka kykenevät saamaan keskinkertaisuuksistakin irti hyviä suorituksia ja saavat motivoitua opiskelijansa suoritaamaan koulun loppuun asti. "Huippulukiosta" putoaa opiskelijoita kelkasta siinä missä tavallisistakin mutta kynnys palata opiskelemaan takaisin omaan kouluunsa jossa 8 on enemmänkin huono kuin hyvä arvosana on korkeampi kuin kouluissa joissa on kaikentasoisia opiskelijoita. Ketä palvelee se että on kouluja joissa opiskelija voi tuntea epäonnistuneensa saadessaan lukiotasoisesta kokeesta "vain 8"?
Mielestäni erikoislukiot ovat hieno asia, mutta niiden pääsykokeiden pitäisi koulumenestyksen sijaan keskittyä enemmän juuri sen erikoistumisalueen motivaatioon ja osaamiseen.
-Hanne
"Millä tavoin lukio, johon otetaan sisään opiskelijoita yli 9 keskiarvolla ja he kirjoittavat ulos hieman paremmilla tuloksilla kuin lukiot keskimäärin on parempi..."
PoistaSillä tavoin, että siellä on niitä yli ysin keskiarvolla sisään otettuja opiskelijoita. Joukossa tyhmyys tiivistyy pätee myös toiseen suuntaan, eli oppimisympäristö ja -kulttuuri on aivan erilainen noissa huippulukioissa.
Lisäksi näihin opinahjoihin hakeutuvat myös taitavimmat opettajat (tähän on poikkeuksia, kyllä, mutta jos vähän yleistetään).
Vesa, millä tavoin oppimisympäristö ja -kulttuuri ovat erilaiset "huippulukioissa"? Löytyykö tästä tutkimusta jostain?
Poista-Lauri Hellsten
Olen aika varma, että tästä ei ole tehty tutkimusta. Väite perustuu yleiseen mutuun, joka on muodostunut keskustellessa kollegoiden kanssa.
PoistaSelvä, oma mutu on se että huippulukioissa on valmiiksi paljon sellaisia opiskelijoita jotka ovat itseohjautuvia opiskelunsa suhteen ja kykenevät saamaan hyviä arvosanoja riippumatta oppimisympäristöstä tai yleisestä opiskelukulttuurista (tai opettajasta)
Poista-Lauri
Olen samaa mieltä väitteestäsi, mutta se ei mitenkään ole ristiriidassa oman väitteeni kanssa. Väitän, että jos koehenkilö, jolla on 9,9 keskiarvo, heitetään luokkaan, jossa muillakin on, hän "pärjää" paremmin kuin että jos hänet laitettaisiin lukioon jonne pääsee 5,7 keskiarvolla.
Poista(Jos joku tutkimus osoittaisi päinvastaista, olisin uteliaisuudesta innoissani.)
Noin keskimäärin siis. Tietenkin on monenlaista muuttujaa, esimerkiksi kiusatuksi joutuminen on tuurista kiinni ja sitä voi varmaan tapahtua huippukouluissakin.
Vielä yksi ulottuvuus on, että "huippukoulussa" saa sellaisia kontakteja, joista on apua myöhemmin työelämässä.
Päivölän tyyppisissä opinahjoissa taas on etuna se, että on mukava viettää aikaansa porukan kanssa, joilla on yhteiset kiinnostuksen kohteet.
Varmasti näin onkin, mutta _kuinka moni 16-vuotias on jo valmis ja varma tulevaisuuden suunnitelmistaan?_ yläasteen jälkeen moni nuori joutuu tekemään tulevaisuuteensa oleellisesti vaikuttavia päätöksiä ja mielestäni on väärin, että varsin perusasteella tapahtuvaa lukio-opiskeluakin ruvettaisiin eriarvoistamaan ts. että niinsanotuista huippulukioista tulevilla on selvästi paremmat mahdollisuudet kuin tavallisista lukioista eteenpäin yrittäviltä. Monet hakeutuvat lukioon myös siksi etteivät vielä ole varmoja jatkosuunnitelmistaan, joten monet tulevaisuuden huiput väistämättä jäävät pois näistä huippulukioista koska eivät vielä lukioonhakuvaiheessa osaa hakeutua näihin.
PoistaToisaalta myös jos huippulukiolainen päättääkin vaihtaa alaa kesken opiskelun ja koulu ei opetussuunnitelmaan tehtyjen joustomuutosten vuoksi pystykään tarjoamaan kaikkia toisen oppiaineen kursseja? Mielestäni Päivölä-tyyppinen opiskelu olisi kokonaisuuden kannalta reilumpaa sillä sinne on vaikeampi hakeutua vain statussyistä tai koska hyvällä keskiarvolla on 'pakko' hakeutua huippu- eikä lähilukioon. Huippulukiolaisuus myös asettaa aivan erilaiset paineet kuin tavanlukiolaisuus.
Matti Koistisen väitöskirjan (2010) pohdintoja-osuudessa on mielestäni hyvin ruodittu erityislukion, jollaisia nämä huippulukiotkin ovat, eroja tavallisiin lukioihin oppilashuollon näkökulmasta
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20038/nuortenh.pdf?sequence=2
Olen samaa mieltä Hennan kanssa pääsykoeasiasta. Itse Päivölän matikkalinjan käyneenä voin hieman valaista lisää taustaa:
VastaaPoista- Päivölään haetaan viikonlopun mittaisella pääsykokeella, jossa aikaisemmalla koulumenestyksellä ei ole (suoraa) vaikutusta lainkaan. Ainoa keskiarvokriteeri on Valkeakosken lukion sisäänpääsyraja, joka on muistaakseni noin 7.
- Pääsykokeissa mitataan niin opiskelijoiden motivaatiota, sopivuutta oppimisypäristöön, olemassaolevia taitoja (ongelmanratkaisu- ja päässälaskutehtäviä), sekä kykyä oppia ja omaksua uutta.
- Lopputuloksena linjalle päässeet ovat hyvin motivoituneita, ja valmiita tekemään kovastikin työtä saavuttaakseen kaksivuotisen tavoitteensa.
Lisäksi ainakin Päivölän ja Kupittaan koulutuksiin kuuluu IT-alalla niin hyvin oleellinen työharjoittelu. Päivölässä kohtuullisen laaja (http://aani.nokia.fi/2011/06/08/matematiikkalinjalta-yliopistovalmiudet-valkolakki-ja-tyokokemusta-nokialta/), Kupittaalla lyhyempi mutta valinnanvaraltaan monipuolisempi.
Hei,
VastaaPoistaMukava kuulla, että tilanne ei ole ihan niin huono kuin mitä Tekniikka&Talous-lehden kolumnissani annan ymmärtää. Kuten itsekin kirjoituksesi otsikoit, "pirun huonosti" noita lukioita on markkinoitu.
Keskustelin tietotekniikkalukioista ennen kolumnin kirjoittamista sekä opetushallituksen että opetus- ja kulttuurimininisteriön virkamiehen kanssa. Kumpikaan heistä ei tiennyt mitään tietotekniikkalukioista. Googlaamalla sanalla tietotekniikkalukio löytyi muutama vuosien takainen juttu.
Toivottavasti aiheesta syntyy sen verran keskustelua, että pääkaupunkiseudullakin joku lukio tarttuisi ajatukseen.
Jyrki Alkio
Päätoimittaja
Tekniikka&Talous-lehti
Kiitos vastauksesta!
PoistaVirkamiehien pihallaolo ei (valitettavasti) tule mitenkään yllärinä:
"Keskustelin tietotekniikkalukioista ennen kolumnin kirjoittamista sekä opetushallituksen että opetus- ja kulttuurimininisteriön virkamiehen kanssa. Kumpikaan heistä ei tiennyt mitään tietotekniikkalukioista."
Tietotekniikka-alan erikoislukion (valtakunnallisen erityistehtävän saaneen lukion) perustaminen ei nykyisellään onnistuisi, sillä erikoislukio-statusten myöntäminen on ollut periaatepäätöksellä jäissä jo vuosia. Erikoislukiohan voi vaikuttaa kurssien pakollisuuksiin (tietyissä rajoissa) toisin kuin muut lukiot. Erikoislukio-statuksettomuus ei tietenkään estä tarjoamasta tietotekniikka-alan kursseja, mutta Thomas Vikbergin mainitsema HY:n lukioyhteistyö huomioiden niiden tarve lienee pääkaupunkiseudulla varsin vähäinen. Muualla Suomessa tilanne on luonnollisesti erilainen.
PoistaHei,
Poistaolet asiassa täysin oikeassa ja näinollen ennenkuin ko. päätös muuttuu tai sen tulkinta niin Kerttulin lukion ICT-lukio (Turku) pysyy valtakunnan ainoana IT-alan erityisen tehtävän saaneena lukiona.
"Muistaakseni SYKissä (tai jossain muussa TOP-5-lukiossa) voi suorittaa HY:n tietotekniikan kursseja yliopistolla ilman raskasta byrokratiaa."
VastaaPoistaHY:n TKTL-laitoksen lukioyhteistyöstä (byrokratia kevyttä) voi lukea sivulla http://www.cs.helsinki.fi/tiedeopetus sen lisäksi on MOOC http://mooc.fi/content/tiedoksi-lukio-opettajille
Thomas Vikberg
Tällainen uutinen tuli vastaan:
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/kotimaa/Vapaaehtoiset+haluavat+kirjoittaa+oppikirjan+viikonloppussa/a1305594613859
Jes!
Poista