CSC:n entinen toimitusjohtaja Matti Ihamuotila ideoi päivän Hesarin mielipidesivuilla, että yliopistojen oppimateriaalit pitäisi jakaa verkossa. Mm. (oikea) huippuyliopisto MIT tekee niin. Jopa MIT:n luennoista suuri osa on katsottavissa videoina netissä.
Olen joskus kahvipöytäkeskusteluissa ehdotellut samaa: jos kerran tuotetaan materiaalia veronmaksajien rahoilla, niin miksi niitä ei voi jakaa julkisesti? Julkisen jakamisen hyvä puoli olisi myös se, että se pistää satsaamaan oppimateriaalin laatuun. Mitä tahansa moskaa ei uskalla verkkoon pistää, varsinkin jos haluaa säilyttää asiantuntijan maineensa.
Materiaalien verkkojaossa olisi myös se (Ihamuotilankin mainitsema) hyöty, että abiturientit voisivat tutustua, mitä minkäkin alan yliopisto-opiskelu noin reaalimaailmassa pitää sisällään. Opiskelu kun on muutakin kuin (TKK:n esitteistä tuttua) robottien kanssa leikkimistä ja nurmikolla läppärit sylissä istuvia pissiksiä; eikä ole aina edes kivaa.
Ihamuotilan sanoin: "Enää ei olekaan kyse siitä, että korkeakoulut valitsevat opiskelijoita, vaan tulevaisuudessa yhä enemmän hyvät opiskelijat valitsevat korkeakouluja myös kansainvälisesti."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti