Reilusti yli puolet oppimateriaaleista avoimia vuonna 2020?

Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta yritetään silti: väitän, että vuonna 2020 vähintään puolet käytössä olevista oppimateriaaleista – päiväkodista yliopistoon – ovat avoimesti lisensoituja tai vähintään open access -tavaraa.

Oppimateriaalin laadinta on työlästä, mutta kerran laadittua materiaalia on helppo editoida ja päivittää. Esimerkiksi kokonaisen matematiikan kirjasarjan tekeminen vaatii satoja tunteja työtä, mutta kun kirjasarja on kerran laadittu, se on muutaman viikon työllä editoitavissa vaikkapa uuden opetussuunnitelman muutosten mukaiseksi.

Wikipedia tappoi hyvin nopeasti painetut tietosanakirjat - ensin suomenkieliset kokonaan ja lopulta itse legendaarinen Encyclopedia Britannica - ei nyt sentään kokonaan kuollut mutta printtiversio kuopattiin.

Kun jostain löytyy aktiivinen porukka tekemään valmiin riittävän laadukkaan oppimateriaalisarjan, uutta kaupallista materiaalia voi olla vaikea työntää sen jälkeen markkinoille. Tietenkin vanhat brändit pitävät edelleen pintansa ja vanhat asiakkaansa, mutta kuinka kauan?

Julkisen sektorin rahatilanne ei seuraavan kymmenen vuoden aikana ainakaan helpotu, kun väestö vanhenee. Jatkossa raha ratkaisee yhä useammin, myös oppimateriaalivalinnoissa. Perinteisesti opettajalla on ollut oikeus valita käyttämänsä oppimateriaali, mutta esimerkiksi Vantaalla päädyttiin jo keskitettyyn hankintaan. Rahasummat ovat isoja: siinä missä jonkun kapean erikoisalan (yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa) oppikirjoja myydään alle tonnilla vuodessa, pelkästään Vantaan 3. luokan matikankirjoissa puhutaan sadoista tuhansista euroista.

Vapaa matikka -projekti etenee vauhdilla ja jos ei pahoja takaiskuja tapahdu, niin ensi vuonna meillä on valmiina kaupallista laatua oleva lukion pitkän matematiikan oppikirjasarja, joka on avoimesti lisensoitu. Kuinka pian muut oppiaineet seuraavat perässä?

Loppuun vielä tutustumisen arvoinen kalvosarja avoimien oppimisresurssien voimasta:

The Power of Open Educational Resources from David Wiley

Mikä on sinun karmein wikipedianmuokkauskokemuksesi?

Toimittaja Teemu Luukka on kirjoittanut pari kertaa Wikipedian ongelmista. Vaikka en ole aivan samaa mieltä hänen kanssaan, kirjoitukset ovat ehdottomasti lukemisen arvoisia ja hyviä avauksia keskustelulle:

• 11.2.2014: Tappaako älykännykkä tietosanakirja Wikipedian?
• 5.3.2014: Wikipedian ongelmat näyttävät yhä pahemmilta

En pidä ongelmana sitä, että Wikipedian muokkaaminen pieniruutuisella kosketusnäyttövempeleellä on vaikeaa. Tasokas ja tehokas Wikipedian muokkaaminen (kuten mikä tahansa tekstintuottaminen) vaatii vähintään läppärin, ja mielellään kaksinäyttöisen pöytäkoneen ja pöydälle vähän lähdekirjallisuuttakin.

Sen sijaan Wikipedian lukemisen kannalta parannuksia kaivattaisiin. Olisi kätevää, jos jokaisesta artikkelista olisi tiedeartikkeleista tuttu tiivistelmä, jonka lukemalla saisi kuvan siitä, mitä artikkeli sisältää - ja tämä näytettäisiin automaattisesti mobiiliselaimelle. Kynäilin huvikseni aiheesta englanninkielisen kalvosarjan:

Will the Small Screen Kill Wikipedia? from Vesa Linja-aho

Jälkimmäisessä kolumnissa Luukka on huolissaan Wikipedian sisällöntoimittajakadosta. En pidä tätäkään ongelmana - kato on melko pieni kun otetaan huomioon, että uutuudenviehätys on Wikipediasta kadonnut - käytännössä kaikista vähänkin merkittävämmistä asioista on jo artikkeli. Artikkelien laajentaminen ja ajan tasalla pitäminen onnistuu pienemmälläkin porukalla.

Lisäksi määrä ei korvaa laatua. Pieni, huolellinen ja aktiivinen porukka tekee varmasti parempaa jälkeä kuin laaja riitelevä porukka.

Yleisin kuulemani kritiikki Wikipediaa kohtaan on "en viitsi lisätä sinne mitään koska ylläpito poistaa sen kuitenkin". Pertti Jarlakin kommentoi Facebookissa, että

Olen yrittänyt päivittää pariakin englanninkielistä artikkelia ja törmäsin erittäin tehottomaan hierarkiaan joka torppasi päivitykset koska asia oli jonkun nimimerkin mielestä niin mutkikas.

Näinpä. Itse en ole törmännyt ongelmiin (koska kirjoitan lähinnä sähkötekniikasta joka on aika tunteita herättämätön aihe), mutta ymmärrän kyllä, että käyttäjäkokemuksesta, jossa 5-15 minuutin panostuksesi heitetään bittiavaruuteen tylyn perustelun kera, jää paha maku suuhun.

Millaisia kokemuksia sinulla on Wikipedian muokkaamisesta?