Olet varmaan lukenut tai kuullut korvavalokuulokkeista, joiden väitetään vaikuttavan kaamosoireisiin. Laitteen hinta on tätä kirjoitettaessa 185 euroa (lähde), joten en voinut vastustaa kiusausta wärkätä oma versioni vempeleestä:
Kuten Youtuben kommenteissa joku jo otti puheeksi, niin valkoisilla ledeillä on erilaisia spektrejä. Jotta "kopioni" olisi täydellinen, niin pitäisi mitata (vaikkapa TKK:n valaistuslabrassa) Valkeen käyttämien ledien spektri ja ostaa sitten samanlaisia ledejä. Kirkkautta puolestaan on helppo säätää vastuksen arvoa muuttamalla.
En ota a priori kantaa tuon tekniikan toimivuuteen - se on joko huuhaata tai sitten ei. Jos korviin syötettävä valo osoittautuu tehokkaaksi kaamosmasennuksen hoidossa, niin se on hieno juttu: sivuvaikutuksia tuolla hoidolla tuskin on ja kuten videostakin selviää, tekniikalla saisi todella halvalla avun masennukseen.
Laitteen masennusta poistavasta vaikutuksesta ei ole toistaiseksi tehty tieteellistä (= tiedeyhteisön hyväksymässä vertaisarvioidussa lehdessä julkaistua) tutkimusta [1]. Aiheesta voi lukea lisää:
[1] Korjatkaa kommenteissa jos tilanne on muuttunut.
perjantai 30. marraskuuta 2012
maanantai 26. marraskuuta 2012
Sähköturvallisuustutkinto syksyllä 2012
Laitoin keväällä jakoon ilmaiseksi vanhoja sähköturvallisuustutkintojen kysymyksiä. Ja laitanpa taas! Tässä on syksyn 2012 kokeen (22.11.2012) kysymykset ja vastaukset. Pari huomiota:
- Pienjännitestandardi 6000 on uudistunut syksyllä 2012 - tähän kokeeseen sai vielä vastata vanhan standardin mukaan, mutta keväällä 2013 ei saa! Hanki siis uudet standardikirjat.
- Sähköturvallisuustutkinto 2 poikkesi aika reippaasti edellisistä vastaavista. Sanallisia tehtäviä oli paljon.
- Sähköturvallisuustutkinnot 1, 2 ja 3 - syksy 2012
- Sähköturvallisuustutkinnot 1, 2 ja 3 - syksy 2009 - kevät 2012. (lue myös vanha bloggaukseni)
perjantai 16. marraskuuta 2012
Menovinkki: Luovien alojen rahoitus - keskustelutilaisuus Tampereella 26.11.2012
Rakkaat lukijat, olen puhujana täällä, tule sinäkin! Linkki Facebook-eventtiin.
Nähdään Tampereella! Yliopisto on kävelymatkan päässä rautatieasemalta, ja jos muistikuvani ei petä, parkkitilaakin kyllä löytyy (varsinkin tuohon aikaan).
Tervetuloa avoimeen keskustelutilaisuuteen kulttuurin ja viihteen rahoittamisesta, tuottamisesta ja jakelusta ma 26.11. klo 18-20 Tampereen yliopistolle!
Monet luovat alat ovat teknologian kehityksen myötä ajautuneet vaikeuksiin. Vanhat jakelukanavat ovat kankeita ja hitaita, rahaa uppoaa moniin välikäsiin ja taistelu piratismia vastaan ei tuota tulosta. Uudet innovaatiot taas voivat törmätä lainsäädäntöön, tekijänoikeuskysymyksiin tai soveltuvien välineiden puuttumiseen. Miten luovien alojen tekijöillä on tulevaisuudessa mahdollista menestyä? Asiaa pohjustetaan kolmessa alustuksessa, joiden jälkeen on varattu aikaa keskusteluun ja yleisökysymyksiin:
Oppikirjamaraton ja muut kustantamojen haastajat.
Tietokirjailija/lehtori Vesa Linja-aho
Voiko ilmaispalvelulla ansaita?
Pelitutkija Janne Paavilainen
Iron Sky -elokuvan matka ideasta menestystarinaksi.
Elokuvakäsikirjoittaja Jarmo Puskala
Saapuminen: Tilaisuus järjestetään salissa PinniB1096. Kampusalueen kartta (numeron 3 kohdalla oleva punaisella kolmiolla merkitty sisäänkäynti, oikea sali löytyy aulan rappusten takaa).
Tapahtuman järjestää Vastedes ry.
Nähdään Tampereella! Yliopisto on kävelymatkan päässä rautatieasemalta, ja jos muistikuvani ei petä, parkkitilaakin kyllä löytyy (varsinkin tuohon aikaan).
tiistai 13. marraskuuta 2012
Miksi suomalaislapset osaavat lukea?
Olin tänään mielenkiintoisessa seminaarissa Oppimisen haasteet - Challenges in Learning. Mielestäni parhaimman setin veti professori Heikki Lyytinen. Hän kertoi muun muassa, että suomalaislapsista yli puolet osaa lukea (siis vähän / hitaasti) kun he tulevat kouluun, mikä on kansainvälisesti poikkeavaa (suomenkieliset lapset päihittävät mm. portugalin, kreikan, espanjan, ranskan ja skottienglannin (?) puhujat). Kalvosatsissaan (jonka valikoituihin paloihin voit tutustua Flickrissä) hän kertoi syyksi mm. sen, että suomen kieltä kirjoitetaan samoin kuin sitä luetaan.
Kysyin, onko muita syitä, miksi Suomessa opitaan nuorena lukemaan. Tutkija sanoi, että syitä on varmasti satoja ja niitä ovat (suomen kielen loogisen ääntämyksen ja transparenssin*) lisäksi muun muassa:
Aiheesta muualla / lue lisää:
* Transparenssi = kielestä pystyy päättelemään sanojen merkityksiä. Esimerkiksi: jos tietää mikä on kirja, voi päätellä, että kirjasto = paikka, jossa on paljon kirjoja (vrt. patteristo, lipasto, tykistö, putkisto).
Kysyin, onko muita syitä, miksi Suomessa opitaan nuorena lukemaan. Tutkija sanoi, että syitä on varmasti satoja ja niitä ovat (suomen kielen loogisen ääntämyksen ja transparenssin*) lisäksi muun muassa:
- Kulttuurimme kannustaa erittäin paljon kirjoitetun materiaalin käyttöön (Our culture is very supportive using written material). Esimerkiksi televisio-ohjelmat tekstitetään, eikä dubata.
- Kulttuurissamme on pitkä perinne sille, että lukemaan oppiminen on itsestäänselvyys, olipa vanhempien tausta mikä tahansa. Taustana tällä on professorin mukaan (muun muassa) se, että lukutaito oli naimisiin pääsyn ehtona ennen vanhaan.
- Yleisöstä joku heitti vielä Aku Ankan (jonka avulla moni lapsi on oppinut lukemaan, mutta onhan Aku Ankka saatavilla muillakin kielillä :-).
- suomenruotsalaisista (suht samanlainen kulttuuri, mutta eri kieli)
- virolaislapsista (looginen kieli, mutta erilainen yhteiskunta)
Aiheesta muualla / lue lisää:
- Lukimat
- Graphogame
- Grapholearn (the whole approach)
* Transparenssi = kielestä pystyy päättelemään sanojen merkityksiä. Esimerkiksi: jos tietää mikä on kirja, voi päätellä, että kirjasto = paikka, jossa on paljon kirjoja (vrt. patteristo, lipasto, tykistö, putkisto).
Miksi MOOCit eivät kiinnosta mediaa?
MOOCeista on ollut viikon aikana kiitettävästi keskustelua, kiitos Matti Apusen provosoivan kolumnin. Tässä pari poimintaa:
Medialla on keskeinen rooli, että verkko-opiskelu lähtisi leviämään ja yliopistot innostuisivat järjestämään lisää MOOCeja. MOOCeihin olisi myös helpompi hakea rahoitusta, jos termi olisi tuttu rahoittajille.
- Ylivoimaisesti paras on professori Jyri Mannisen bloggaus 13.11. Verkko-opetuksen myytit.
- Ja samana aamuna julkaistiin HY:n Jaakko Kurhilan muistutus siitä, että myös Helsingin yliopistossa on verkkokursseja.
- Itse muistuttelin samasta viime perjantaina ja vertailin MIT:n ja HY:n kursseja. HY:n oli muuten parempi!
Medialla on keskeinen rooli, että verkko-opiskelu lähtisi leviämään ja yliopistot innostuisivat järjestämään lisää MOOCeja. MOOCeihin olisi myös helpompi hakea rahoitusta, jos termi olisi tuttu rahoittajille.