maanantai 10. joulukuuta 2012

Britit lukevat ja kirjoittavat 6-vuotiaina - Suomi pärjää PISAssa?

Jos väittäisin, että Suomen korkean bruttokansantuotteen takana on tasokas suomalainen insinöörikoulutus, kaipaisit ehkä jotain todisteita väitteeni tueksi. Vai kaipaisitko? Suomen menestykseen PISA-tutkimuksessa ei ainakaan tunnuta kaipaavan. Vastaus riippuu siitä keneltä kysytään ja vakuuttavat (tieteelliset) perustelut loistavat poissaolollaan. Tavallisimmat selitykset ovat:
  • Opettajakouluttajien mukaan syy on suomalaisessa korkeakoulutuksessa.
  • Oppikirjantekijöiden mukaan syy on tasokkaissa oppikirjoissa.
  • Poliitikkojen mukaan syy on hyvinvointiyhteiskunnassa (matala lapsiköyhyys jne.).
  • Muitakin syitä on esitetty: mm. suomalainen koulutusta arvostava kulttuuri, televisiosarjojen ja -elokuvien tekstitys ja suomen kielen loogisuus. Myös se, että oppilaita ei testata jatkuvasti, on ollut esillä.
Lienee selvää, että kyseessä on monen tekijän summa. Mutta mitkä tekijät ovat merkityksellisimpiä? Esimerkiksi: jos Yhdysvalloissa opettajilta vaadittaisiin maisterin tutkinto, nousisivatko PISA-tulokset Suomen tasolle? Entä jos suomalainen opettajankoulutusjärjestelmä kopioidaan maahan X, paranevatko oppimistulokset?

Mielenkiintoisen lisän PISA-ihmettelyyni tuo Tanja Vasaman pääkirjoitus (HS 10.12.2012). Hänen mukaansa brittiläisessä koulussa lapset etenevät huomattavasti nopeammin kuin suomalaisessa.
Tääl­lä Eng­lan­nis­sa oma kuu­si­vuo­tiaa­ni on op­pi­vel­vol­li­nen to­ka­luok­ka­lai­nen. Hän lu­kee su­ju­vas­ti ja kir­joit­taa kou­lu­vih­koi­hin mo­ni­si­vui­sia ta­ri­noi­ta – täyt­tää siis ylei­set tä­kä­läi­set vaa­ti­muk­set.
Ke­hi­tys­kes­kus­te­lus­sa opet­ta­ja kiit­te­li hil­jat­tain si­tä, et­tä po­jan teks­tei­hin on nyt il­mes­ty­nyt si­vu­lau­sei­ta. Kie­li ri­kas­tuu.
Ke­hi­tys­kes­kus­te­lus­sa opet­ta­ja lin­ja­si myös ma­tik­ka­ta­voit­teet. Kuu­si­vuo­tiaat kes­kit­ty­vät yh­teen- ja vä­hen­nys­las­ku­tai­to­jen pa­ran­ta­mi­seen, mut­ta en­si ke­sään men­nes­sä tu­li­si osa­ta kah­den, vii­den ja kym­me­nen ker­to­tau­lut.

Hie­noa, jos kol­men ja nel­jän ker­to­tau­lut­kin al­ka­vat su­jua, opet­ta­ja li­sä­si.
Äk­ki­sel­tään voi­si luul­la, et­tä täl­lai­sel­la tah­dil­la brit­ti­kou­lu­jen kas­va­teis­ta ke­hit­tyi­si yli­ver­tai­sia pik­kueins­tei­ne­ja.
Mut­ta ei: präs­si­hou­suis­sa kou­lu­tien­sä jo ne­li­vuo­tiai­na aloit­ta­vat bri­tit pär­jää­vät tut­ki­mus toi­sen­sa jäl­keen huo­nom­min kuin suo­ma­lai­set, jot­ka tem­mel­tä­vät vie­lä kuu­si­vuo­tiai­na ku­ra­hou­suis­sa päi­vä­ko­tien pi­hoil­la.
Äkkiseltään luulisi, että tuota vauhtia britit olisivat parikymppisinä maistereita. Mutta ei. Miksi? Pari lonkalta heitettyä ehdotusta:
  • Alussa vauhti on kova, mutta myöhemmillä luokilla ei vain edetä nopeammin (ts. opetussuunnitelmassa olisi kehittämisen varaa).
  • Liiasta prässäämisestä on haittaa aivojen kehitykselle (lapsille olisi parempi edetä rennosti).
  • Liiasta prässäämisestä on haittaa motivaatiolle - jossain vaiheessa lapset toteavat että nyt riittää.
Jos brittikoululaiset todella lukevat 6-vuotiaana - vieläpä kieltä jota luetaan eri tavalla kuin kirjoitetaan, tämä romuttaa osittain teoriaa siitä, että juuri suomen looginen ja helppo kieli auttaisi PISA-menestyksessä.

Tietenkin tulee muistaa, että suomalaistoimittaja tuskin asuu missään halvimmalla asuinalueella Britanniassa ja tällä on varmasti vaikutus myös koulun laatuun, vaikka se onkin "tavallinen valtion koulu". Lukevatko 6-vuotiaat sujuvasti myös Lontoon slummeissa?

Kokonaan eri asia on, mitä PISA-menestys mittaa. Mittaako se oikeaa oppimista?

5 kommenttia:

  1. Samoja asioita olen itse täällä Baijerissa miettinyt, poikani mentyä kuusivuotiaana kouluun. Puoltatoista vuotta myöhemmin lukee, kirjoittaa ja puhuu suomea ja saksaa sujuvasti - voisin kirjoittaa hesarin pääkirjoituksen kaltaisen tarinan.

    PISA mittaa mediaania, miten kansa keskimäärin pärjää. Suomalaiset pärjäävät keskimäärin maailmassa parhaiten. Tässä nähdäkseni on selitys menestykselle. PISA on julma osaajille ja osaamattomille, niitä sekä jenkkilässä, että myös Saksassa löytyy. Siksi maat tuottavat valtavan määrän innovaatiota. Suomessa osaajien "prässäämistä" ei katsota tarpeelliseksi, riittää, että kaikki osaavat keskimäärin riittävästi.

    Britit tai saksalaiset eivät ole kaikki maistereita, koska vain pieni osa menee korkeakouluihin. Samoin muissa keski-Euroopan maissa. Suomesta alkaa olla nykyään vaikeaa löytää koulua, joka ei jollain lailla olisi korkeaan koulutukseen nivottu, tämäkin osaltaan sotkee tilastoja?

    VastaaPoista
  2. Nopeammin etenevä koulujärjestelmä olisi varmasti parempi motivoituneille ja hyville oppilaille, mutta paljon huonompi niille huonoille oppilaille.

    Olisi kiinnostavaa tutkia PISA-tulosten koko jakaumaa (eikä vain keskiarvoa mikä yleensä uutisoidaan) maittain. Väitteni on, että Suomessa jakaumalla on pienempi varianssi. Englantia puhuvien maiden koulujärjestelmissä pääsee etenemään niin kovaa kuin vain rahkeet riittävät (vaikka yksityiskoulun puolella jos ei muuten), mutta alkoholistiperheiden lapset ja muut pudokkaat jäävät täysin rannalle. Ilmeisesti sitten tasa-arvoisempi opetus tuottaa parempia PISA-tuloksia hyvien oppilaiden kustannuksella ja huonojen oppilaiden eduksi.

    VastaaPoista
  3. Tutkija Punavuoresta13. joulukuuta 2012 klo 13.21

    Blogikirjoitus ja kommentit saattavat osua maaliin. Suomen pärjääminen PISA-tutkimuksessa ei väistämättä kerro koulutusjärjestelmän erinomaisuudesta. Tulos kertoo siitä, että Suomen koulutusjärjestelmän tuottama tulos sopii yhteen PISA-mittareiden kanssa.

    Koulujärjestelmän taustaideologiana tuntuu olevan heterogeenisen massan kouluttaminen homogeenisesti. Kaikki käyvät 16-vuotiaiksi asti samansisältöistä koulua, oppien samat asiat. Seurauksena osa oppilaista oppii asioita, joita ei tule tarvitsemaan. Osa taas olisi oppinut enemmänkin kuin mitä opetettiin. Edelleen seurauksena Suomesta puuttuvat 20-vuotiaat maisterit ja 14-vuotiaat suorittavan työn tekijät.

    Omien yläasteaikoja muistellessa olisin valmis - sen PISA-tuloksen uhallakin - hylkäämään tasaveroisuuden aatteen. Ehkäpä osa yläasteista voisi erikoistua ammattikoulu- ja osa lukiotason "valmennukseen"?

    VastaaPoista
  4. Voi olla että briteissä kiiruhdetaan lapsia oppimaan lukeminen aikaisin kun Suomessa lapsille annetaan aikaa. Monissa maissa kuten aasiassa lapsia prässätään kovalla paineella taaperosta lähtien.

    Suomen peruskoulujärjestelmä on kauttalinjan tasokasta ja varsin tasalaatuista kun taas briteissä koulujen laatu vaihtelee paljon. Suomen koulujen tasalaatuisuus antaa kaikille lapsille hyvän alun ja myös motivaation opiskella - meillä ei ole huonon väen roskakouluja joita hyvät opettajat karttavat.

    Suomessa myös peruskouluopettajan ammatti on hyvin arvostettu. Opettajakoulutus saa laadukasta opiskelijainesta. Monissa muissa maissa näin ei ole. Briteissä asuva sukulaiseni on todennut että siellä opettajakoulutukseen on helpompi päästä ja se ei ole yhtä arvostettua.

    VastaaPoista
  5. Tulee kommentti vähän jälkijunassa mutta hyvä näinkin.Olen havainnut oman koulutien varrelta samaa, Suomessa keskitytään keskimääräiseen korkeaan osaamistasoon hyvien oppilaiden taannuttamisen kustannuksella.

    Tällä on eniten vahingollisia vaikutuksia oppilaille myöhemmin korkeakoulutuksessa, koska aiempien asteiden opetus on suorastaan kannustanut lusmuilemaan läpi koulun ja hyvien oppilaiden riittää lukea pintapuolisesti kirja läpi edellisenä iltana ennen tenttimistä.

    Olen itsekin joutunut opettelemaan oppimisen strategioita vasta korkeakoulussa, mutta jos en olisi ollut yhtä kunnianhimoinen, olisin alisuorittanut varmaan kaikki tutkinnot. Todella sääli että Pisaa ylistetään ihan liikaa. Koko testi mittaa vain sitä miten hyvin vähemmän lahjakkaat ja motivoituneet pärjäävät, vaikka oppimisnälkäisiä huippuosaajia samaan aikaan potkitaan henkisesti päähän.

    VastaaPoista