torstai 14. kesäkuuta 2012

Tohtoriopintovaatimus höllenee, hyvä vai paha?

Aalto-yliopistolta tuli eilen tiedote, jonka mukaan jatko-opiskelijalta (lisensiaatti tai tohtori) vaaditaan enää 40 opintopisteen kurssisatsi entisen 60 op:n sijasta.

Onko tämä hyvä vai huono asia? Sinänsä tämä ei koske minua, koska olen tuon 60 opintopisteen satsin jo suorittanut. Ellei sitten lasketa sitä, että nyt voi päteä suorittaneensa jatko-opinnot silloin kun "siellä vielä vaadittiin" (ihan niin kuin voi päteä suorittaneensa DI:n tutkinnon silloin kun se oli vielä se laajempi 180 ov:n tutkinto). Ja intissäkin oli vittumaisemmat alikersantit ja kovempi pakkanen kuin nykyään ... :-)

Itse kallistuisin sille kannalle, että tuo keventäminen on hyvä asia. Perustelut:
  • Minulle kurssien suorittaminen on ollut aina helppoa, mutta kaikille se ei ole. 60 op tarkoittaa virallisesti yhden vuoden kokopäivätyötä. Se aika on pois itse pihvistä, eli väitöskirjaan johtavan tutkimuksen tekemisestä.
  • Kursseja on opiskelija saanut suoritella jo 300 opintopisteen edestä kandin ja maisterin tutkinnossaan.
  • Suomalainen tohtorin tutkinto on kansainvälisesti mitattuna vaativa. Siinä missä monessa maassa tohtoriksi valmistutaan 'bout 25 vuotiaana, Suomessa ikä on muistaakseni siellä kolmenkymmenen kieppeillä. Siinä, missä ulkomailla riittää pienimuotoinen tutkimus ja siitä julkaistu yksi artikkeli, Suomessa väikkäriin vaaditaan (vähän alasta riippuen) 3-5 lehtiartikkelia (tai vastaavan laajuinen monografia).

    Koska emme elä tyhjiössä, on hyvä, että vaatimuksia pudotetaan lähemmäs globaalia keskiarvoa.
Tämä kevennys oli siis askel oikeaan suuntaan. Seuraavaksi haluaisin, että kandidaatin tutkinnosta voisi jatkaa suoraan väikkäriä tekemään, ilman turhaa maisterin tutkintoa. Tämäkin on mahdollista joissain maissa.

2 kommenttia:

  1. Eipä tuo "kevennys" ole kuin nimellinen. Tuo 60/40 opintopisteen kurssisatsi on hyvin pieni osa kokonaistyöstä mikä tohtoriopintoihin menee. Lisäksi ainakin minun alallani nuo kurssit ovat sen verran relevantteja tutkimukseni kannalta, että joko opiskelen asiat itse tai opiskelen ne kurssilla. Lopputuleman kannalta sillä ei juuri ole väliä kumpaan vaihtoehtoon systeemi minua ohjaa.

    VastaaPoista
  2. Bongasin muualta muutaman relevantin linkin:
    Herätys, väitöskirjaohjaajat!
    Tohtoriksi neljässä vuodessa?

    "Jatkotutkintojen tutkintovaatimukset sisältävät 60 opintopistettä jatko-opintoja, jotka koostuvat tutkimusalan opinnoista (50 op) ja yleisistä jatko-opinnoista (10 op, sisältäen tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa, yleiseen asiantuntijuuteen valmentavia opintoja ja kansainvälistä tieteellistä toimintaa). Nämä ovat pääosin täyttä huuhaata eivätkä millään tavalla tue jatko-opiskelun päätarkoitusta eli väitöskirjan tekemistä. Niiden suorittaminen pidentää jatko-opiskeluun käytettyä aikaa teoriassa yhdellä ja käytännössä useammalla vuodella. Tutkintovaatimuksista pitää poistaa kaikki turha sälä ja jättää jäljelle enintään 10 op kansainvälistä tieteellistä toimintaa ja väitöskirjaan tarvittavia menetelmäopintoja."

    Tämä ei liity aiheeseen, mutta hyvä silti:
    Opintojen aikainen työssäkäynti

    VastaaPoista