perjantai 29. toukokuuta 2009

Jukka Hankamäki - kuoliaaksi vaiettu?

Olen ihmetellyt, minkä takia Jukka Hankamäki (blogi, wikiartikkeli) ei ole saanut käytännössä ollenkaan huomiota mediassa, vaikka hän on kirjoittanut monikulttuurisuudesta suurin piirtein yhtä paljon kuin median lemmikki Jussi Halla-aho. Hankamäki on julkaissut nipun mielenkiintoisia kirjoja, ja jos olisin toimittaja, haastattelisin häntä heti silkasta mielenkiinnosta.

Jos Hankamäki on uusi tuttavuus, kehotan käyttämään viisi minuuttia hänen bloginsa lukemiseen. Tässä muutama syy, minkä takia itse pidän Hankamäestä:
  • Hänen kirjoituksensa ovat johdonmukaisia ja loogisia. Kirjoitusten päättelyketjuista on vaikea löytää aukkoja.
  • Hän perustelee (lähes) jokaisen mielipiteensä.
  • Liittyen edelliseen kohtaan, mielipiteet eivät ole ennalta arvattavia. Melkein mikään ei ole yhtä tylsä kuin henkilö, jonka loputkin mielipiteet pystyy arvaamaan, kun kuulee tai lukee ensimmäisen. Se, että mies pystyy perustelemaan mielipiteensä, vaikka ne ovatkin ennalta-arvaamattomia, kertoo siitä, että mies ajattelee itse, eikä vain omaksu valmiita ideologiapaketteja.
  • Viimeisenä muttei vähäisimpänä, olen aika monesta asiasta samaa mieltä hänen kanssaan :-).
Mutta miksi niin mielenkiintoinen henkilö on niin tuntematon? Salaliittoteorioita voi aina kehitellä kuinka hurjia tahansa, mutta itse olen järkeillyt niin, että Hankamäki yritetään (enemmän tai vähemmän) systemaattisesti vaieta kuoliaaksi, koska hänellä on paljon vääriä mielipiteitä. Enkä ole ilmeisesti ollut kokonaan väärässä:
Eräs tuttu freelance-toimittaja vuosien takaa otti jokin aika sitten yhteyttä ja sanoi haluavansa tehdä minusta ja uusimmista kirjoistani jutun Tampereen ylioppilaslehti Aviisiin. Hän haastattelikin minua ja kertoi, että lehti on varannut juttua varten koko aukeaman verran tilaa. Kun juttu lopulta valmistui ja toimittaja lähetti sen lehteen, päätoimittaja Seppo Honkanen ilmoitti kieltäytyvänsä julkaisemasta juttua.

ja

Täysin edellisestä riippumatta eräs turkulainen toimittaja otti yhteyttä ja sanoi haluavansa tehdä minusta ja kirjastani Sensuurin Suomi jutun Turun ylioppilaslehteen. Suostuinkin jutun tekoon ja haastatteluun, joka sujui erinomaisessa yhteisymmärryksessä. Kirjoittaja myös ilmoitti eräässä vaiheessa, että jutun julkaiseminen lehdessä on ”varmistunut”. Kunnes seurasi – niin, arvaatte varmasti mitä. Kun lehti tuli 8.5.2009 painosta, juttu olikin kadonnut sen sivuilta, eikä sitä ollut myöskään verkkojulkaisussa.
Miksi Hankamäki on julkaisusaarrossa? Syitä tulee mieleen kaksi:
  • Hankamäki on erittäin kokenut kirjoittaja ja ammattifilosofi. Hän kirjoittaa työkseen ja on ainakin tämän vuosituhannen kirjoittanut työkseen, toisin kuin Jussi Halla-aho, tavallinen perheenisä joka ryhtyi huvikseen kirjoittamaan blogia - silloin, kun enemmistö suomalaisista tuskin oli sanasta "blogi" kuullutkaan. Osa Halla-ahon kirjoituksista on kieli poskella kirjoitettuja, ja niistä löytää pienellä vääntämisellä "homon ampumista" ja "raiskaamisten ihannointia". Sen sijaan Hankamäen blogitekstit ovat kylmän rationaalista tykitystä - huumoria ja vertauskuvia on seassa vähemmän kuin Halla-ahon teksteissä. Hankamäen kirjoituksista on lyhyesti sanottuna mahdotonta löytää ainesta, jolla saisi mustattua miehen maineen. Siksi on parasta olla hiljaa koko äijästä.
  • Toinen mahdollisuus on, että Hankamäki on homoseksuaalisuutensa vuoksi hankala pala "suvaitsevaisille": hän suhtautuu maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen kriittisesti ja on homoseksuaali. Päätä nyt siinä, pitäisikö häntä suvaita vai vihata...
Sana "suvaitsevainen" on tekstissä lainausmerkeissä. Tällä haluan tehdä eron suvaitsevaisuuden ja "suvaitsevaisuuden" välillä:
suvaitsevainen = henkilö joka suvaitsee erilaisuutta
"suvaitsevainen" = henkilö joka suvaitsevaisuus loppuu siihen, kun joku on eri mieltä hänen kanssaan

9 kommenttia:

  1. Hienoa, Vesa. Olet sinäkin nuiva.

    VastaaPoista
  2. Itekin tulin tässä aika samoihin päätelmiin Hankamäestä, kun rupesin ihmettelemään miksei kyseisestä miehestä ole nostettu mediassa haloota.

    VastaaPoista
  3. Onhan tuo Hankamäki nostanut itsensä jalustalle, pitää itseään aika ylivoimaisena ajattelijana ja kirjoittajana. Totta toki onkin Suomen filosofeista parhain, mutta eipä ole hääppöinen vertailukohta (himanen, saarinen ja muut pienellä kirjoitettavat).
    Hankamäki valittaa henkilökohtaisia vastoinkäymisiään. Älä sotke ympyröitäni, sanoi eräs joka ei vastoinkäymisistä niin välittänyt.

    VastaaPoista
  4. Aion hankkia nuo Jussi Hankamäen kirjat. Ne on aika hinnakkaita, mutta ostan ne kun taloustilanne on vähän parempi. Toistaiseksi on sallittu lukea valtakunnallisen dogmin vastaistakin kirjallisuutta. Parasta ostaa ne ennen kuin sananvapaus kielletään Suomesta.

    Suomessa jaksetaan ihmetellä Anna Politkovskajan ym. Novaja Gazetan toimittajien kohtaloa Venäjällä, mutta vastaava meiniki on Suomessakin vallalla, vaikkakin verhotummassa ja sievistellymmässä muodossa.

    Suomella on pitkäaikainen despotismin traditio. Kustaa III:n, Aleksanteri I:n ja Kekkosen perintö elää edelleen pedattuna omaan ohueen demokratiaamme.

    B.H.

    VastaaPoista
  5. ....Jukka...siis ei Jussi. - Halla-ahon kirjan jo luin, mutta Hankamäki vaikuttaa kiinnostavalta. Kirjoitit hyvät analyysit Hankamäestä.

    B.H.

    VastaaPoista
  6. Suomessa hyväksytään vain ne homot, jotka sopivat keskiluokkaiseen punavihreään muottiin (homon on hyväksyttävä vapaa maahanmuutto yms.) taikka sitten homon on vastattava ennakkoluuloja (homon on muistutettava karikatyyrien homohahmoa). Karsinoihin sopimatonta homoa karsastetaan niin oikealla kuin vasemmalla.
    M.M.

    VastaaPoista
  7. Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    - Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    VastaaPoista