lauantai 3. tammikuuta 2009

Opiskelijan osakesijoitukset osakeyhtiöön?

Hesarin yleisönosastossa käytiin mielenkiintoista keskustelua opiskelijan osake- ja/tai sijoitusrahastosäästöistä. Referoin keskustelun erittäin lyhyesti alla. (Valitettavasti mielipidekirjoitusten katsominen linkkejä klikkaamalla vaatii maksullisen kirjautumisen.)
  1. HS 25.11.2008: Miksi säästävää opiskelijaa rangaistaan. Kansalainen Harri Laine kritisoi opintotukijärjestelmää siitä, että jos opiskelija myy sijoitusrahasto-osuuksia (suurempaan hintaan kuin millä ne oli ostettu) ja sitten sijoittaa välittömästi rahat uudestaan toisiin rahastoihin (ilman että käteistä siirrellään pankkitilille), Kela laskee syntyneen luovutusvoiton opiskelijan tuloiksi. Tämä taas syö opiskelijan opintotuen, koska tulorajat ylittyvät. Hän kysyy myös, että " onko oikein, että nuorta rangaistaan siitä, että on oppinut säästämään ja pitää kertyneet säästöt tallessa? Jos sijoitukset olisivat menneet mönkään, ei karhuamista olisi tietenkään tapahtunut." Ihan aiheellinen kysymys mielestäni.
  2. HS 1.12.2008: Pääomatulo vaikuttaa opintotukeen. Kelan etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen rientää vastaamaan mm. että "En näe perusteita sille, että sijoitustoiminnasta saatuja tuloja kohdeltaisiin lievemmin kuin palkkatuloja. Ei voida myöskään ottaa huomioon sitä, mihin tulot on käytetty. Olisi hyvin vaikeaa selvittää, ovatko tulot menneet uusiin sijoituksiin, velkojen maksuun vai hyvään tai huonoon elämään. Eikä se mielestäni olisi oikeudenmukaistakaan. " Ymmärrän Lahtisen mielipiteen: se, että valvonta hoidetaan verottajalta saadun euromäärän perusteella, on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin rahojen käytön selvittäminen. Lahtinen myös muistuttaa siitä, että kyseessä ei ole Kelan päähänpistosta vaan lainsäädännön asettamista rajoista.
  3. HS 4.12.2008: Sijoitustappiot käyvät opiskelijalle kalliiksi. Opiskelija Pekka Alahuhta kritisoi sitä, että luovutusvoitot otetaan huomioon opintotuen tulovalvonnassa, mutta sijoitustappioita ei saa vähentää. Toisin sanoen, jos opiskelija myy tukivuoden aikana yhden arvopaperisatsin pois 20 000 euron voitolla ja toisen arvopaperisatsin 20 000 euron tappiolla, opintotuet palavat niin että risahtaa. Vaikka opiskelijan nettovoitto on tasan 0 euroa.
  4. HS 13.12.2008: Opintotuella ei rahoiteta sijoitustappioita. Ilpo Lahtinen vastaa Pekka Alahuhdan kritiikkiin. Sisältö on käytännössä "Tulovalvonnassa voitaisiin käyttää verotettavaa tuloa yhtä helposti kuin veronalaista tuloa, mutta Kela ei voi sitä päättää. Muutos edellyttäisi opintotukilain muutosta. Suurimmalle osalle opintotuen saajista veronalainen tulo on kuitenkin helpompi. On huomattavasti yksinkertaisempaa arvioida bruttotulonsa kuin laskea sitä, minkä suuruisiin verovähennyksiin voisi olla oikeutettu." Olen osittain eri mieltä Lahtisen kanssa. On totta, että keskiverto-opiskelijan on yksinkertaisempaa katsoa tulonsa joulukuun palkkakuiteista, ja laskea niiden pohjalta, paljonko tukea pitää palauttaa. Mutta: paljon yksinkertaisempi ratkaisu olisi, että opintotukien palauttamisen deadline siirrettäisiin maaliskuulta marraskuulle – jolloin verotus olisi toimitettu ja mahdollinen tuenpalautus suoritettaisiin verolipulla seisovan verotettavan tulon perusteella.
Sitten itse asiaan. Osakesijoittamisen aiheuttama tulorajatuskailu on vältettävissä hyvin yksinkertaisella tempulla. Harjoitetaan sijoitustoimintaa oman osakeyhtiön kautta. Alla mielipidekirjoitus, jota HS ei syystä tai toisesta halunnut julkaista:

Kelan virkamies Ilpo Lahtinen jatkoi opintotuen ja osakesäästämisen ongelmien käsittelyä (HS 13.12.). Koska opintotuen tulorajat lasketaan veronalaisen tulon eikä verotettavan tulon mukaan, luovutusvoitot voivat viedä opintotuen, mutta luovutustappioita ei saa vähentää. Tähän on onneksi olemassa laillinen ja helppo ratkaisu.

Opiskelija pystyy välttämään tulorajojen haittoja perustamalla osakeyhtiön ja siirtämällä sijoitukset yhtiön omistukseen. Osakeyhtiö on itsenäinen oikeustoimihenkilö, jonka tekemät ostot ja myynnit eivät vaikuta opiskelijan tuloihin. Osakeyhtiön rekisteröinti maksaa kertaluonteisesti 330 euroa, mutta on sen arvoista.

Osakeyhtiössä on sekin etu, että satunnaiset keikkatyöt voi laskuttaa
sen kautta, ilman että Kelan tulorajat ylittyvät. Sitten kun jonain vuonna muut tulot ovat alemmat, voi rahoja nostaa osakeyhtiöstä osinkona tai palkkana.

Osakeyhtiö tuo mukanaan kirjanpitovelvollisuuden, mutta kirjanpidon perusteiden opettelemisesta ei ole haittaa minkään alan opiskelijalle.

Vesa Linja-aho
Espoo

11 kommenttia:

  1. Mutta eikös yksityisenkin osakeyhtiön alkupääoma pidä olla muistaakseni vähintään 2700 euroa?

    VastaaPoista
  2. Ei, vaan 2500 euroa :-) (OYL 3 §). Toisaalta, jos sijoituksia ei ole hallussa tuon enempää, kannattaa harkita, perustaako koko yhtiötä. Siis jos hyöty on pienempi kuin pelkkä rekisteröintimaksu.

    Jatkokommentit tervetulleita.

    VastaaPoista
  3. Aihe on edelleen ajankohtainen. Eräs näkökulma tuli tässä mieleeni. Osakeyhtiön toiminta voidaan verottajan toimesta katsoa joko elikeinoverolain mukaiseksi toiminnaksi tai tuloverolain mukaiseksi toiminnaksi yhtiön toiminnan mukaisesti. Käsittääkseni nämä sijoitusyhtiöt ovat erityisesti niitä, joka helposti katsotaan toimivan omistajan henkilökohtaisten intressien hoitamiseen eikä niinkään elinkeinotoimintaa varten. Yhtiön toiminnan tulee näyttää elinkeinotoiminnalle, eikä henkilökohtaiselle säästöpossulle, muuten verotus saattaa mennä TVL:n mukaan ja silloinhan kaikki tuotot tulevat henkilökotaisen verotuksen piiriin. Joissakin tapauksissa osakeyhtiön toimintaa voidaan ilmeisesti myös jakaa siten, että osa on EVL toimintaa ja osa TVL toimintaa. Näihin kysymyksiin katselen vielä itsekkin tarkennuksia.

    Opiskelijan osakeyhtiön toiminnan tulee täyttää elinkeinotoiminnan piirteet. Silloin voi tulouttaa henkilökohtaisesti sen verran, kuin tulorajat antaa myöden.

    VastaaPoista
  4. "muuten verotus saattaa mennä TVL:n mukaan ja silloinhan kaikki tuotot tulevat henkilökotaisen verotuksen piiriin"

    Nyt on sellainen väite, että kaipaisin lähdeviitettä. Vaikka noita verotettaisiin TVL:n mukaan, niin se ei silti tarkoita, että verosubjekti olisi yhtiön omistaja. Kyllä ne firman rahoja ja firman veroja silti ovat.

    Tuollainen järjestely, jossa osakeyhtiö omistaa arvopapereita, on bisnesmaailmassa erittäin tavallinen ja sitä kutsutaan holding-yhtiöksi.

    Verottaja voi toki purkaa osakeyhtiön, jos se katsoo, että se on perustettu vain ja ainoastaan veronkiertomielessä.

    VastaaPoista
  5. Samulilla on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Osakeyhtiö on juridisesti täysin itsenäinen yksikkö. Sen tuloja ei veroteta omistajien verotuksen mukaan.

    Osakeyhtiö verotetaan ELV:n ja/tai TVL:n mukaan riippuen siitä mitä yhtiö tekee. Yhtiötö verotetaan ei omistajia.

    Yhtiöllä voi olla omaisuutta, jonka tulo kuuluu TVL:n piiriin esimerkiksi metsä ja maatila. Kuin myös samalla yhtiöllä voi olla EVL:n piiriin kuuluvaa toimintaa esimerkiksi nakkikioski.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Todettakoon vielä, että Juha on HTM-tilintarkastaja, eli saatiin ihan asiantuntijalausunto.

      Poista
    2. Asia ei kuitenkaan taida olla näin yksinkertainen. Tarkasteltaessa verottajan päätöksiä, voidaan löytää verotarkastusten tuloksia, joissa työkorvaus on lopulta katsottu palkaksi. Tällöin tulot verotetaan henkilöyhtiön periaatteiden mukaisesti, eli osakkaan ansiotulona.

      Verottajan arvion taustalla on usein suppea toiminta, vain yksi tai muutama asiakas, toimitilojen puute jne. Toiminta viittaa siis kokonaisuudessaan siihen, että osakeyhtiön osakas pyrkii siirtämään palkkansa työkorvauksena osakeyhtiöön. Jos tämä katsotaan Oy:n tärkeimmäksi toiminnoksi, menee tulo henkilöverotuksen puolelle.

      ---

      Tässä verottajan tulkinta asiasta:

      "1.1 Yleinen yrittäjäasema

      Toiminta, joka vaatii suuria investointeja, tulkitaan yleisesti yrittäjätoiminnaksi. Toiminnasta aiheutuu taloudellinen riski, joka ei ole tunnusomaista työsuhteelle.

      Yrittäjänä voidaan pitää myös omaan ammattitaitoon perustuvia palveluja yleisesti tarjoavaa henkilöä, vaikka toiminta ei edellyttäisi mainittavaa pääomansijoitusta. Yrittäjätunnusmerkkejä ovat tällöin toiminnan yleisyys, laajuus ja julkisuus, jotka ilmenevät lähinnä useina toimeksiantoina. Jos työn suorittaja tarjoaa palvelujaan julkisesti, hänen voidaan katsoa olevan yrittäjän asemassa. Palveluntarjoajan pyrkimystä toimia yrittäjänä osoittaa myös se, että hän on ilmoittautunut verohallinnon ennakkoperintärekisteriin ja on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi ja säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi. Nämä seikat voidaan todeta Yritystietojärjestelmästä (www.ytj.fi).

      Jos työn suorittajalla on samanaikaisesti useita toimeksiantajia, se tukee tilannetta jälkikäteen, (esim. tarkastuksella) selvitettäessä tulkintaa, että hän on yrittäjä. Myös suorituksen maksaja voi selvittää tulonsaajan yrittäjätoiminnan yleisyyden ja vedota siihen, jos se tukee tehtyä sopimusta. Jos työn suorittaja toimii yleensä yrittäjänä, ei ole tarkoituksenmukaista toimittaa maksuunpanoa yksittäisen, tulkinnanvaraisen toimeksiannon osalta varsinkaan silloin, jos toimeksiannon taloudellinen merkitys on vähäinen.

      Myös silloin kun työn suorittanutta yritystä on verotettu elinkeinonharjoittajana ja yritys on maksanut kaikki veronsa (ennakot, lopullisen veron, arvonlisäveron ym.), ei tulkintavirheen takautuva korjaus ole tarkoituksenmukaista."

      http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2005/Palkkaa_vai_tyokorvausta%2810126%29#Palkkaa%20vai%20ty%C3%B6korvausta1

      ---

      Jos siis oletetaan, että opiskelijan osakesijoitukset siirretään uuden osakeyhtiön suojiin, ollaan vaarallisen lähellä henkilöyhtiötä. Tämähän ei tule esille perustamisvaiheessa, eikä toiminnan aikana. Tähän otetaan kantaa mahdollisen verotarkastuksen yhteydessä, jolloin epäedullisen tulkinnan myötä takautuvista maksuista voi olla varma.

      Sijoituksia tekevän osakeyhtiön vaihtoehtona voidaan pohtia siivouspalveluista tarjoavaa yritystä. Tehtaan siivooja perustaa osakeyhtiön ja sopii nykyisen työnajansa kanssa palkan maksamisesta työkorvauksena uudelle yrityksellensä. Itse siivoustyö jatkuu samassa paikassa, vaatteet ovat samassa kaapissa, siivoustarvikkeet samassa paikassa... Täyttyykö yrittämisen ja samalla työkorvauksen tunnusmerkistö? Ei täyty ja sen kertoo aikaan myös verottaja.

      Poista
  6. "Tarkasteltaessa verottajan päätöksiä, voidaan löytää verotarkastusten tuloksia, joissa työkorvaus on lopulta katsottu palkaksi."

    Nyt näyttää siltä, toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi on kiellettyä juuri niin kuin sanoit. Mutta löydätkö verottajan päätöksen, jossa holding-yhtiö olisi purettu vain sen takia, että se omisti osakkeita? Ja mikä olisi purkamisen peruste?

    VastaaPoista
  7. Tässä keskustelussa näyttää kulkevan kaksi eri asiaa sekaisin.

    Tehtaassa siivooja, joka toimii työnanatajan johdon ja valvonnan alaisuudessa ei voi siirtää työtään omalle yritykselleen kovinkaan helpoin perustein. Mutta samainen siivooja voi perustaa osakeyhtiön hallitsemaan hänen osakesalkkuaan. Näin hänelle muodostuu kaksi erilaista tuloa.

    Työsuhteeseen kuuluu ns. isännän vastuu. Työntantaja valvoo työntekijän työtä ja tekemistä. Työntekijä suorittaa työn työnantajan määräysten mukaisesti tämän valvonnassa.

    Jos ostetaan ja myydään osakkeita ei sitä yleensä kukaan ulkopuolinen "työnantaja" valvo.

    KHO 2011:31 on antanut hyvin harvinaisen ratkaisun siitä milloin osakeyhtiön liikevaihtoa on verotettu työntekijän tulona. Asia koskee sitä kun osakeyhtiö A on asettanut työntekijänsä osakeyhtiö B:n hallitukseen. A Oy on laskuttanut B Oy:tä. Tulo on kuitenkin katsottu työntekijän tuloksi kun kyseessä on ollut luottamustoimi.

    VastaaPoista
  8. Voiko tällainen vain osakkeita omistava yhden henkilön Oy maksaa omistajalleen palkkaa osakkeiden "hoitamisesta"? Voisiko osa palkasta olla työsuhdeauto?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä ettei voisi. Se on sitten eri asia, hyväksyykö verottaja nämä kulut oy:n vähennyskelpoisiksi kuluiksi osakkeiden luovutusvoittoja verotettaessa... Kysypä.

      Poista